Kesäkuiset 2020 <3

4+6, eikä mitään oiretta edelleenkään Oireet hävisi kyllä äkkiä. Tai ei ne suuria ollutkaan, mutta silti. Tänään liuskatestissä vahveneva viiva, joten kai siellä jotain tapahtuu.

 

4+6, eikä mitään oiretta edelleenkään Oireet hävisi kyllä äkkiä. Tai ei ne suuria ollutkaan, mutta silti. Tänään liuskatestissä vahveneva viiva, joten kai siellä jotain tapahtuu.

Mulla hävisi kans oireet hetkeksi, mut nyt ne on taas palailleet hiljalleen. Olin jo ihan varma että on mennyt kesken kun yhtäkkiä pystyin olemaan syömättä 5 tuntia ilman pahoinvointia, mut mikä lie väliaikainen hyvänolonpuuska oli. Nyt taas seurustelen jääkaapin kanssa tiiviisti.

Kertokaa muuten et mitä te syötte? Ei tee oikein mieli mitään, mutta heti jos ei syö kahta lämmintä ruokaa päivässä ja ylipäätään tosi tiheästi niin tulee huono olo. Appelsiineja tekee mieli, Elovenan väkipalajuoma menee kans hyvin alas mut selvästi tarttis jotain suolaista. Onks teillä luottoruokia?

 

@#Exec Mulla on välillä tuota samaa, mutta en oo keksiny mitään hyviä keinoja nukahtaa. Yleensä kyllä saan unta helposti illalla, mutta joskus herään keskellä yötä ja saatan valvoa pari tuntia ennenku nukahdan uudelleen.

@Lennis Kyllä siellä varmasti tapahtuu. Tämä alku se on vaikeinta kun ei "tunne" sitä lasta sisällään ollenkaan ja täytyy monta viikkoa elää vaan toivoen että siellä normaalisti kehitytään. Eikä oireet kerro mitään. Onneksi meitä on niin monta samassa veneessä, saa jakaa tätä odottamisen tuskaa.

@vilkevälke Kaipailen myös vinkkejä! Mulle maistuu suht hyvin ihan normaali kotiruoka, mutta välipalat on hankalia ku ei oikein tee mieli muuta ku satsumia ja sitte ku pitäs vähintään 2h välein jotain syödä..

 

Täällä on vähän ristiriitainen olo, väsyttää ihan hirveästi ja likimain koko ajan, mutta silti nukahtamisen kanssa on ongelmaa. Esikoisenkin kanssa alkuraskaus oli melkoista "koomailua", mutta ei se sentään yöunia vienyt. Onko muita joilla ei nukahtaminen meinaa väsymyksestä huolimatta onnistua? Tai jotain "kikkakakkosia"?

@#Exec Täällä kans yks koomailija.. Vaikka on ihan kuoleman väsynyt kaiken aikaa ni uni ei vaan meinaa tulla toki miulla toi nukkuminen on muutenkin ollut tosi vaihtelevaa jo vuosia sairauden takia (olen kipukroonikko). Mut kyllä tää väsymys on nyt jotain ihan uudenlaista ollu eli jos jollain takataskussa jotain kikkakakkosia ni mielelläni miekin niitä kuulisin

 

Aaargh just toi, @hanba Tuntuu että kaikki välipalat on hirveän makeita, tyyliin jogurtteja yms. En oikein keiksi voileipien lisäksi mitään fiksua. Pähkinät ei pidä mulla nälkää, ainakaan kohtuullisissa määrissä. Olispa joku bolognesen makuinen välipalapatukka tai gaspacho tetrassa Äsken huomasin, että popparit menee hyvin, mut ei mikään kaikkein kätevin välipala töissä tms

 

@vilkevälke Oooo poppareita!!! Oli pakko soittaa miehelle perään (lähti just kauppaan), että tuo mulle poppareita!

Mutta joo. Nytkin evääksi töihin yöksi oon ottamassa satsumia kasan, banaanin, banaanijogurtin, porkkanoita, lihapullia ja smoothieta. Että sillai. Toivon todella että ku yöllä on ruokailun aika niin mikään noista ei ällötä.

Ja oon kyllä koittanu ajatella tätä järjellä, että vaikka nyt syö seuraavan reilun kuukauden vähän mitä sattuu ja vaan sitä mitä milloinkin kykenee alas saamaan, nii ehtii sitä sit keski- ja loppuraskaudessa skarpata ruokavalion kanssa. Tärkeintä kuitenkin nyt että saa energiaa jostain, jotta pikkuinen jaksaa kasvaa.

 

Ja onneksi tulee syötyä kuitenki mama-vitamiineja joka päivä, jospa se vähä pelastais tätä ravintoaineiden epäsuhtaa tässä kohtaa.

 

Mulle se on näköjään pakastepizza. Hawaiji. Voi voi ja viime raskaudessa mullakin kaikki tuntu liian makealta alussa, lopussa mikään ei enää ollu tarpeeks makeeta nyt ei vielä oo mitään preferenssejä pitsan lisäks.

Eikä oireita, eli oireettomille sympatiaa täältä. Ei mukaan mitään, tänään ei tissitkään oo kipeitä. Ei öklötä, ei enää huimaa, ei mahatuntemuksia... Vain väsyny. Ja kyllä, mullakin vaikeus illalla nukahtaa. Ja päiväunilla.

Aa ja hei. Kiukku. Perkule ku oon kiukkunen kaikesta... Varsinkin ku tänään särkee päätä.

 

Ainiin ja @vilkevälke tosi vähäistä oli se vuoto. Tiputtelua joka maksimissaan näky pikkuhousunsuojassa mut yleensä vaan pyyhkiessä. Ajattelen et kai se on hyvä merkki et oli ennen oletettujen kuukautisten alkua eikä jälkeenpäin aattelin silti tosiaan aikasta ens viikon perjantaille sitä ultra kun äh.. Ei tunnu normilta.

 

Sitrushedelmiä menee täälläkin useampia päivittäin. Vaikuttaa olevan aika yleinen mielihalu, mikäköhän niissä on? Yleensä en tykkää yhtään kirpeästä, mutta nyt sekään ei oikeastaan haittaa. Viinirypäleet ja persimonit maistuvat myös tällä hetkellä. Ruokaakin saa kyllä syötyä, mutta siitä tulee pahaolo. Toisaalta tulee myös pahaolo jos ei syö Sipsejä tekee välillä mieli, karkkia ei ollenkaan.

 

Ootteko muuten kuulleet hook-effectistä.
Googleen:
hook effect pregnancy

Mulla, kun noita testejä on, niin tänään huvikseni vain uitin pari pissassa.
Vahvasta pissasta aamulla testiviiva haaleampi, kun kontrolli.
Kerkesin jo vähän vääntää naamaa mutruun, mut muistin, et iso hormoonimäärä voi myös haalentaa tulosta. Juo paljon tai laimenna pissaa vedellä.
No mä sit ja litkin melkein puoli litraa haaleaa mehua.
Kohta pissalle ja pissa liki veden väristä. Tuli kunnon leffaviivat.
Testiviiva tummempi.

Sama viivan haaleneminen mulla edellisessäkin (onnistuneessa) raskaudessa joskus rv 7+ paikkeilla- Silloin jostain luin tästä hook-effectistä.
Panikoinkin jossain palstalla ja joku kertoi, et testi menee vähän, niin kun sekasin korkeasta määrästä hormonia.

Ootteko vielä testeilleet huvikseen, mielenrauhan vuoksi vai igan vaan, kun on ihana katsoa, kun viivat piirtyy testiin.

No, mutta joo. Nyt mä ihmettelen miten hiton nopeaa mulla hormooni nousee, kun jo dpo 18 oli digissä +3. Ajoissa näytti selvää viivaa.
Tänään 6+4.

Mut siis joo, jos testaatte uudelleen ja onkin haalistunut, niin voi olla kyse tästä.
Toli sit ihan rv 3-4 tämä tuskin pitää paikkaansa.

Olo on kun olis kesto krapula. Ei oo tarvinnu oksentaa, mut eipä kaukana ole.

En ole vielä neuvolaankaan soittanut.
Jos sitä vaikka ensi viikolla.
Pitää vielä yrittää, jos pääsisi jollekin muulle terveydenhoitajalle.

 

@Mammakatri kesto krapula kuvastaa aika hyvin tätä oloa. Jotenkin en vaan usko, että oksentaminen parantaisi oloa tällä kertaa

 

@vilkevälke ja @Effis Mullakin oli muuten vuotoa ihan alussa, sinä samana päivänä kun ekan haamun sain, eli kp 27/29. Tuli siis jopa pieni hyytymä ulos ja luulin sit että kyseessä oli kemiallinen. Viivat silti vahvistui joten ei se sit sitä ollukaan. En tiedä johtuiko aiemmasta kkm, vai oliko siellä joku hematooma.. Ehkä se vielä selviää, tai sitte jää mysteeriksi. Inhottavia kaikki vuodot joka tapauksessa!

@Mammakatri En ole enää tehny testejä aikoihin. Ensin aattelin että säästän niitä että kun sitte kuitenkin tämäkin menee kesken (olin alkuun niin pessimisti), niin voin niillä sit seurata hormonin laskua. Mutta nyt aattelen että säästän ne ja jos kaikki menee hyvin niin lähetän ne ystävälle jolla myös vauvahaave.

 

@vilkevälke @hanba mä lueskelinkin tuolta naistalon sivuilta, että kevyet vuodot tässä kohden on tositosi yleisiä. Mutta järki ja tunteet, you know..

 

Joo järki on kyllä melko kaukana tästä touhusta, oli sit kyseessä vuodot tai ruuat Esikoisen aikaan söin tosi paljon vihreetä salaattia, johon lorotin sitruunamehua reilusti ja kaikki rasvainen ällötti. Nyt taas voisin syödä pizzaa ja hamppareita mut niiden lisäksi kans kaikkea tuoretta. Rouskuttelen ainakin yhden kurkun päivässä mut se ei paljon ravitse. Sekin on mystistä että samat pöperöt saattaa yhtäkkiä alkaa ällöttää. Mä himoitsin alkuun riisipuuroa ja feta-kasviskiusausta ja sit yhtäkkiä molemmat alkoi ällöttää ihan hulluna

 

Meinaan tehdä sen digin vielä oman mielenrauhan vuoksi. Ja tänä aamuna huvikseen testasin liuskalla, ehkä sekin mielenrauhan vuoksi

Vielä ei ole ruokahimoja, mut esikoisen aikaan heräsin syömään penkkivelliä yölläkin. Eli raakoja kaurahiutaleita, johon tulee maitoa päälle Lapsuuden herkku. Raskauden jälkeen en oo taas syönyt sitä.

 

Joukkoon ilmoittautuu 35v/4.lapsi/la 15.6.

Raskaus oli ns. yllätys, ehdin ovulaation jälkeen luulla olevani kuolemansairas kun aloin jo silloin heräillä öisin esim. klo 1, enkä enää saanut unta. Minulle ei ole ikinä tapahtunut niin, enkä ole kuullut sen olevan raskausoire. Vielä yllättyneempi olen, että se oireilu alkoi heti oviksen jälkeen.

Sen lisäksi himoitsin maksamakkaraa, jota en ole syönyt 20 vuoteen. Ohitin nämä kuitenkin kun ajattelin, ettei voi olla. Minulla on koko ajan ollut menkkakipujakin, niin odotin kuukautisia alkavaksi. Olin siis tulkinnut ovulaatioajankohtani väärin.

Tissit ovat arat ja täyteläisemmät, väsyttää, hullu nälkä - syön, syön ja syön.. sekin ihan käsittämätön, uusi oire. Etoo myös, mutta painottuu iltaan. Ananastölkkejä on mennyt runsaasti.

Täällä pääsee julkisella puolella alkuraskauden ultraan, menen parin viikon päästä.

Pahin ahdistus on lapsen isän puolesta. Olen sinkku ja tapaillut harvakseeltaan miestä, jolla jo kaksi aikuista lasta. Vakuutin, etten halua enää lapsia ja tiedän, milloin hedelmällinen jaksoni on. Mutta möhläsin sen. Oloni on siksi hirveä. Olen itkenyt ja hajoillut, eniten sitä miten lapen isä tulee hajoamaan. Ohimennen hän joskus sanoi, ettei ole käynyt steriloitavana ”että jos..”, mutta en ollenkaan usko, että hän ajatteli sitä minun kanssani vaan rakastuneena ja parisuhteessa jonkun kanssa, enkä minä ajatellut enää kenenkään kanssa. En aio vaatia häneltä mitään, en edes isyyden tunnustamista. Olen alkanut kirjoittaa hänelle kirjettä tilanteesta, jonka annan varmaan vielä tänä vuonna.

Pidän lasta lahjana, mutta tämä tilanne kuormittaa miehen vuoksi. Hän oli todella tarkka ehkäisystä ja minäkin olen aina ollut. Surettaa, että olen yksin odottaja - näin oletan. Olen nuorena jo kerran ollut, mutta se oli silloin oma valintani. Siitä on aikaa jo 10 vuotta. Minulla ei ole ketään miespuolista henkilöä, jolta voisin kysyä mitä asian kertomisen kanssa tekisin ja milloin. Mietin jo, jätänkö kertomatta mutta ei kai niinkään voi tehdä?

Eli eipä tässä kehtaa face-ryhmään liittyä..

 

Joukkoon ilmoittautuu 35v/4.lapsi/la 15.6.

Raskaus oli ns. yllätys, ehdin ovulaation jälkeen luulla olevani kuolemansairas kun aloin jo silloin heräillä öisin esim. klo 1, enkä enää saanut unta. Minulle ei ole ikinä tapahtunut niin, enkä ole kuullut sen olevan raskausoire. Vielä yllättyneempi olen, että se oireilu alkoi heti oviksen jälkeen.

Sen lisäksi himoitsin maksamakkaraa, jota en ole syönyt 20 vuoteen. Ohitin nämä kuitenkin kun ajattelin, ettei voi olla. Minulla on koko ajan ollut menkkakipujakin, niin odotin kuukautisia alkavaksi. Olin siis tulkinnut ovulaatioajankohtani väärin.

Tissit ovat arat ja täyteläisemmät, väsyttää, hullu nälkä - syön, syön ja syön.. sekin ihan käsittämätön, uusi oire. Etoo myös, mutta painottuu iltaan. Ananastölkkejä on mennyt runsaasti.

Täällä pääsee julkisella puolella alkuraskauden ultraan, menen parin viikon päästä.

Pahin ahdistus on lapsen isän puolesta. Olen sinkku ja tapaillut harvakseeltaan miestä, jolla jo kaksi aikuista lasta. Vakuutin, etten halua enää lapsia ja tiedän, milloin hedelmällinen jaksoni on. Mutta möhläsin sen. Oloni on siksi hirveä. Olen itkenyt ja hajoillut, eniten sitä miten lapen isä tulee hajoamaan. Ohimennen hän joskus sanoi, ettei ole käynyt steriloitavana ”että jos..”, mutta en ollenkaan usko, että hän ajatteli sitä minun kanssani vaan rakastuneena ja parisuhteessa jonkun kanssa, enkä minä ajatellut enää kenenkään kanssa. En aio vaatia häneltä mitään, en edes isyyden tunnustamista. Olen alkanut kirjoittaa hänelle kirjettä tilanteesta, jonka annan varmaan vielä tänä vuonna.

Pidän lasta lahjana, mutta tämä tilanne kuormittaa miehen vuoksi. Hän oli todella tarkka ehkäisystä ja minäkin olen aina ollut. Surettaa, että olen yksin odottaja - näin oletan. Olen nuorena jo kerran ollut, mutta se oli silloin oma valintani. Siitä on aikaa jo 10 vuotta. Minulla ei ole ketään miespuolista henkilöä, jolta voisin kysyä mitä asian kertomisen kanssa tekisin ja milloin. Mietin jo, jätänkö kertomatta mutta ei kai niinkään voi tehdä?

Eli eipä tässä kehtaa face-ryhmään liittyä..

Tervetuloa! Ja hyvin kehtaa face-ryhmäänkin liittyä, varsin jos odotat yksin! Sieltä saa kyllä korvaamatonta tukea! Ainakin näin koin esikoista odottaessa.

Kertoisin ehdottomasti miehelle, vaikka sillä kirjeellä sitten. Hän saisi itse valita, osallistuuko lapsen elämään ja odotusaikaan. Sitä voi pelätä toisen reaktiota kovin, mutta sitähän ei voi tietää, vaikka olisi kuinka positiivisesti yllättynyt! Näin miehen näkökulmasta ajatellen, olisin todella pettynyt, jos en itse saisi tehdä valintaa.

 

@Vauhtimamma kerrot miehelle vaan rohkeasti. Tuli mitä tuli. Aikuiset kuitenkin tietää, että seksiin liittyy aina riskinsä, koska mikään ehkäisy ei ole 100% varma. Ja vaikka miestä alkuun harmittaisi, niin uskon kyllä hänen ymmärtävän lapsen arvon, kun omia on aiemmastakin suhteesta. Ja minä itsekkäästi kyllä sinun tilanteessa vaatisin miestä selviämään tunteidensa kanssa, aikuinen kun on. Sinulla kuitenkin äitinä on raskauden, synnytyksen ja ensisijaisen huoltajuuden myötä se vaativampi osa. Tsemppiä ei varmasti ole helppoa, mutta selviät kyllä! Jos et Facebookin uskalla, niin tsemppejä saa varmasti täältäkin

Omanapailen tähän vielä vähän. Kiikuttelin ja kaakuttelin sen varhaisultra ajankohdan kanssa, ja siirsin sen nyt tänään 6+0 eli ensi viikon perjantaille. Huuh... Toivottavasti silloin nähtäisiin jo syke, mutta olen varautunut huonojen uutisten lisäksi myös uuden ultraan maksamiseen hieman myöhemmillä viikoilla

 

Uskaltaisinko mäkin kirjotella tänne. No poistun sitten jos niikseen tulee mutta tänään siis dpo 9 ja aika selvän, vaikkakin haalean plussan tein tänään. Jos tässä nyt raskaana ollaan, niin laskettu olisi 28.6. Meiltä löytyy siis kaksi poikaa, 6v ja 4v. Mua myös kiinnostaisi tuo Facebook ryhmä, kunhan ensin pääsen siihen asti että menkat myöhässä. Mahtuukohan sinne joukkoon vielä? Muuten täällä ollut aika oireetonta vielä.. En uskalla vielä tietoja tuohon listalle ilmoittaa, odottelen vielä muutaman päivän

 

Ja näköjään nyt se pahoinvointi sitten päätti liittyä myös mun "oireiden listalle".. Neuvola ohjeisti syömään ihan tolkuttomasti kalaa esikoista odottaessa, ja sanoin jo silloin että en yksinkertaisesti pysty syömään niin paljon kalaa. Ja tämän päivän jälkeen, taitaa mennä pidempään kun uskallan uudelleen kalaa syödä - luulen että tämän päivän muistikuva vaikuttaa vielä jonkin aikaa..

 

@Vauhtimamma Komppaan muita, kertominen on ehdottomasti oikea ratkaisu ja kirje on hyvä idea. Saat sanottua kaiken mitä haluat. Tsemppiä tosi paljon ja tervetuloa tänne!

@Lumihiutale_ Tervetuloa sinullekin! Toivottavasti viiva vahvistuu ja menkat pysyy poissa!

 

@Vauhtimamma kerrot miehelle vaan rohkeasti. Tuli mitä tuli. Aikuiset kuitenkin tietää, että seksiin liittyy aina riskinsä, koska mikään ehkäisy ei ole 100% varma. Ja vaikka miestä alkuun harmittaisi, niin uskon kyllä hänen ymmärtävän lapsen arvon, kun omia on aiemmastakin suhteesta. Ja minä itsekkäästi kyllä sinun tilanteessa vaatisin miestä selviämään tunteidensa kanssa, aikuinen kun on. Sinulla kuitenkin äitinä on raskauden, synnytyksen ja ensisijaisen huoltajuuden myötä se vaativampi osa. Tsemppiä ei varmasti ole helppoa, mutta selviät kyllä! Jos et Facebookin uskalla, niin tsemppejä saa varmasti täältäkin

Omanapailen tähän vielä vähän. Kiikuttelin ja kaakuttelin sen varhaisultra ajankohdan kanssa, ja siirsin sen nyt tänään 6+0 eli ensi viikon perjantaille. Huuh... Toivottavasti silloin nähtäisiin jo syke, mutta olen varautunut huonojen uutisten lisäksi myös uuden ultraan maksamiseen hieman myöhemmillä viikoilla

Apua! Perjantai tulee niin äkkiä! Ja siellä voi näkyä pikkuinen sydän

 

Hei kaikille. Varovaisesti liityn mukaan. Tänä aamuna tehty selkeästi positiivinen testi. Huomenna aion testata kuitenkin uudestaan. Kuukautiskierto ollut niin epäsäännöllinen, että tosi vaikea sanoa LA:ta, mutta luultavasti se on 20.6. Ainakin vau.fi laskurin mukaan, kun laskin edellisten kuukautisten ekan päivän mukaan. Voi toki muuttua vielä. Jos tulee jotain Facebook ryhmää niin oisin tosi innokas liittymään!

4nniin4/23/3.lapsi/LA 20.6.

 

Täällä alkoi vuoto ihan samalla tavalla ja samassa vaiheessa kuin edellisessä keskenmenossa. Siitä varmaan johtuivat eiliset kovat kivutkin. Tsemppiä muiden odotukseen, toivottavasti teillä jatkuu.