Menee asian vierestä, mutta on tosiaan ärsyttäviä ne sellaiset äidit, jotka toitottavat sitä "tyttöjä ei saa lyödä" -mantraa. Tyttölapsi saa lyödä ja potkia poikia miten sattuu, mutta jos joku poika lyö takaisin, ollaan närkästyneenä säksättämässä, kuinka Tyttöjä ei lyödä.Mä ajattelin, että juuri toisin päin. Yksi kaveri totesi kerran, että (nuoret) naiset ovat sen takia niin itsekkäitä ja nokkavia, että he kasvavat ilman väkivallan pelkoa. Kuvittelevat, että säännöt eivät koske heitä ja saavat järjettömät traumat ja kilarit kun joku portsari ensimmäisen kerran taluttaa sen prinsessan ulos baarista. "Sä et voi koskee muhun!!!".
Sen sijaan miehet kasvavat tiedostaen sen, että jos aukoo päätä saattaa saada turpaan. Voisi kuvitella, että veli on ainut taho, joka nykymaailmassa voi kasvattaa tyttöä ymmärtämään etuoikeuksiensa rajat. Vanhemmathan eivät sitä tee ja toiset tytöt ainoastaan puhuvat pa*kaa selän takana.
Onhan tuollainen veli (tai yhtähyvin sisko tai ystävä) aivan maailman parasta. Jo tieto siitä, että aina on joku, joka varmasti pitää puoliasi ja kenen puoleen voi kääntyä missä tahansa tilanteessa, merkitsee paljon.kyllä ainaki meillä on niitä turpasaunoja jaeltu puolin jos toisin, aikusiälläki täytyy välillä painimatsi ottaa. veli on minut opettanu pitämään puoleni ja pärjäämään, mistä on ollu iso hyöty ottaen tämän minun historian huomioon.
mut aina on myöski ollu se takuuvarma suoja, ja suojelija, ja tieto että sen luo pääsee aina turvaan, vaikka maailma heittelis miten. ja mie vastavuorosesti olen autellu sitä miten millonki, äitittömäksi jääneitten kakaroitten kans, työhommissa jne.
pikkusiskojen kans ei ole samanlaiset välit, meilä kummallakkaan. ikäeroaki toki on ollu. veli minua vain kaks vuotta vanhempi, aina on toimittu ko kaksoset joka asiassa, nuoremmat siskot sitte on jo vuosia nuorempia, ja keskenään läheisiä.