Odottavan aika pitkä

Odottavan aika on pitkä, odottaa sitten mitä tahansa. Raskauteni on tällä hetkellä viikolla 11 ja kävin viikolla 9 ultrassa. Sydänääni löytyi ja kokoa vastaava sikiö/alkio. Koko ajan takaraivossa on ollut sellainen tunne, että tämä ei pääty hyvin ja elävää lasta en käsiini saa. Ensimmäinen epäilys alkoi jo alkuvaiheissa. Pariviikkoa oli oireita, mutta sitten tuli ihan hiljaista. Kuitenkin kohdun kasvukivut tulivat takaisin ja mielihalut kasvoivat. Sittemmin kivut ovat muuttaneet muotoaan. Mukaan on tullut jatkuva pieni selkäkipu. Alavatsassa olevat selvät repivät, vihlovat kivut on muuttuneet pistoiksi. Itsenäisyyspäivänä oli vaikea ilta. Selkä kipeytyi oikeasti ja noin kolmen tunnin ajan luullakseni minulla oli supistuksia. Vatsa pingottui kovaksi ja se oli kivuliasta. Asentojen vaihto ei muuttanut tilannetta ja supistukset kestivät useamman minuutin. Niitä tuli vähän väliä. Sen jälkeen vatsaoli muutaman päivän kova kuin lauta. Vuotoja ei ole ollut. Itsenäisyyspäivän jälkeen on ollut menkkamaisia kipuja, jotka ovat säteilleet selkään ja nivusiin, mutta supistuksia ei ole ollut. Välillä tuntuu, että jotain alkaa vuotamaan, mutta mitään ei tule. Viime päivinä myös rintojen aristus on vähentynyt ja tuntuu, että masukaan ei ole sen 9 viikon jälkeen kasvanut. Samat housut menevät jalkaan edelleen. Myös mielihalut ovat hävinneet. Pahoinvointi on koko ajan ollut hyvin minimaalista ja sitä ei ole nytkään.

Soitin noista itsenäisyyspäivän kivuista äityisypolille ja sanoivat, että eivät ota ennenkuin tulee vuotoa. Käskivät soittaa neuvolaan. Soitin neuvolaan ja sanoivat, että odota vaan seuraavaan ultraa, joka on 20 päivä. Muutama päivä sitten sain tekstiviestin, että minulle on määrätty kilpirauhasen vajaatoimintaan lääke (50 mikrogrammaa). Vielä en tiedä mitkä arvot ovat, koska kukaan ei soittanut asiasta eikä omakannasta näy tuloksia. Vajaatoiminnan olemassa olemista en tiennyt, mutta nyt ajateltuna oireet kyllä vastaa sitä ja suvussa sitä on. Itsellä on myös nivelreuma. Jotenkin nämä kaikki tuntemukset, kivut, kilpirauhasen vajaatoiminta + perussairaus (nivelreuma) + korkea ikä (39) myös pistävät arveluttamaan. Ainut mikä selvä oire tällä hetkellä on pienen selkäkivun lisäksi järkyttävä väsymys. Väsymys on jotain epäluonnollista ja tekeminen on ponnistelujen takana. Tuntuu vaan niin tuskastuttavalta odottaa vielä viikko seuraavaa ultraa.

Löytyykö täältä muita samassa tilanteessa olevia tai olleita, joilla on perussairauksia ja korkea ikä? Voiko tuo supistelu+kova selkäkipu ja nyt jatkuva selkäkipu viitata keskenmenoon?
 
Emmä noihin perussairauksiin osaa sanoa mitään, mutta kolmen lapsen jälkeen voin sanoa, että mulla ainakin oli alkuraskauksissa juuri noita kuvailemisiasi oireita.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksesta. Neuvolasta soitettiin nyt ja Tsh arvo oli 4,76. Hoitaja vaan kysyi miten voi ja onko ollut vuotoja. Muutenkin heti ensimmäinen käynti oli jännän oloinen. Hoitaja korosti keskenmenoja ja ihan niinkuin olisi yrittänyt valmistaa siihen. En tiedä tuntuiko vaan siltä, mutta jäi vaan jännä olo siitä. Eipä tässä voi muuta kuin odottaa. Ei vaan jaksa yhtään joulua laittaa, kun olo on niin puhki ja poikki ja mielikään ei ole ihan huippupäässä.
 
Kiitos vastauksesta. Neuvolasta soitettiin nyt ja Tsh arvo oli 4,76. Hoitaja vaan kysyi miten voi ja onko ollut vuotoja. Muutenkin heti ensimmäinen käynti oli jännän oloinen. Hoitaja korosti keskenmenoja ja ihan niinkuin olisi yrittänyt valmistaa siihen. En tiedä tuntuiko vaan siltä, mutta jäi vaan jännä olo siitä. Eipä tässä voi muuta kuin odottaa. Ei vaan jaksa yhtään joulua laittaa, kun olo on niin puhki ja poikki ja mielikään ei ole ihan huippupäässä.
Oliko tuo luku sellanen mikä sen kuuluukin olla, mä en enää noista luvuista muista mitään?
Mun mielestä noi sun mielialat ja pelot ja varsinkin väsymys viittaa siihen, että raskaus on kyllä ihan just kohillaan.
Ymmärrän toki että pelottaa, koska eihän raskaus ole mikään yksinkertainen ja läpihuutojuttu, mutta eiköhän se tuosta etene.
 
Hyvä tieto, kun tuli esille. En yhtään tiedä mikä vaikutus sillä on riskeihin tai raskauteen näillä viikoilla. Hoitaja oli niin kiireinen, että en voinut kysyä. Nythän pitäisi olla kriittisimmät vaiheet sikiön kehityksessä.

Noilla arvoilla todettiin siis kilpirauhasen vajaatoiminta ja reseptissä luki elinikäinen lääkitys. Pitäis kaivaa vanhat verikokeet ja katsoa onko sitä koskaan katsottu. Reumakonrollissa sitä ei ainakaan ole katsottu.

Niin tuli vielä mieleen tuo itsenäisyyspäivän kohtaus. Siihen liittyi myös kipujen lisäksi oksettamista ja näön sumentumista. Ihmettelin vaan, että voiko sellainen liittyä ihan normaaliin raskauteen. Oksettaminen oli aivan erillaista mitä raskauspahoinvointi.
 
Niin tuli vielä mieleen tuo itsenäisyyspäivän kohtaus. Siihen liittyi myös kipujen lisäksi oksettamista ja näön sumentumista. Ihmettelin vaan, että voiko sellainen liittyä ihan normaaliin raskauteen. Oksettaminen oli aivan erillaista mitä raskauspahoinvointi.
Millä tavalla erilaista?
Näön sumennus taas voi liittyä ihan siihen, että olet meinannut pyörtyä ja noi liittyy tavallaan raskauteen (ei toki niin että kaikki meinaa raskaana ollessaan pyörtyä, mutta kun heikottaa niin sillon voi käydä myös niin).
 
Vaikea kuvailla, mutta raskaudessa minulla on ollut enemmänkin kuvotusta, samanlaista kuin reumassa trexan lääkityksen aikaan. Tuo oli sellainen enemmän migreenin tyyppinen yhtäkkinen tunne, että nyt pitää oksentaa, mutta oksennusta ei kuitenkaan tullut.
Raskauspahoinvointihan voi olla aika erilaista jokaisella ja toisilla se on jopa niin voimakasta, että joutuvat tiputuksessakin käymään.
 
Ultrassa käyty ja siellä köllötteli ihan elävä alku. Kokokin vastasi viikkoja ja viuhtoi kovasti. Np oli normaali ja riskiluvut pienet. Kumma vaan kun mieli hangoittelee vastaan. Ei vieläkään usko, että kaikki menee hyvin. Niinhän se on, että pessimisti ei pety . Unissakin asia vielä kummittelee.
 
Ultrassa käyty ja siellä köllötteli ihan elävä alku. Kokokin vastasi viikkoja ja viuhtoi kovasti. Np oli normaali ja riskiluvut pienet. Kumma vaan kun mieli hangoittelee vastaan. Ei vieläkään usko, että kaikki menee hyvin. Niinhän se on, että pessimisti ei pety . Unissakin asia vielä kummittelee.
Muistaakseni nuo sun ajatukset ja pelot ovat ja jopa unet ovat aivan normaaleja, kyllä ne ohi menee!!
Käyhän aina sillon tällön kertoilemassa kuulumisiasi täällä:)
 
Mulla ei ole perussairautta, mutta nuo kuolemanväsymykset, oksetukset ja näkökebtän sumenemiset kuulostaa ihan tutuilta raskausoireilta, samoin kuin se jäytävä uoli siitä että kaikki ei pääty hyvin. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin, enkä usko että sinullakaan näillä tiedoin on syytä murehtia edes tuosta murehtimisesta. Tiedän että tämä kuulostaa laimealta, mutta koita nauttia raskaudesta! Hieno juttu että tuo kilpirauhastilannekin huomattiin. Sinulla on kuitenkin raskaus ihan nornaalisti alkanut, mikä kai on se yleisin kohta jolle kilpirauhanen voi aiheuttaa ongelmia.
 

Yhteistyössä