4/5 suomalaisista haluaa pitää maaseudun asuttuna

vierailija
vierailija
http://www.biotalous.fi/suomalainen-benella-kirjolohi-syo-kasvispainotteisesti-ymparistoa-saastaen/
Pointti on siinä, et se dioksiini Itämerestä levitetään ympäriinsä nyt, eikä kukaan ymmärrä, kuinka vaarallista se on. Sitä ei olisi koskaan pitänyt syöttää poikkeusluvalla suomalaisillekaan.
"Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen säätely alkoi vuonna 1982. Tuolloin käyttöön otettiin Seveso-direktiivi, joka määrittelee nykyisin tuotantolaitosten turvallisuusmääräyksiä. Nykyisten Seveso II- ja Seveso III-direktiivien tavoitteena on torjua kemikaaleista aiheutuvia suuronnettomuuksia ja rajoittaa tällaisten onnettomuuksien seurauksia. Direktiivin toiminnanharjoittajille asettamat velvoitteet määräytyvät toiminnan laajuuden perusteella. Direktiivi on saanut nimensä Italian Sevesossa 10. heinäkuuta 1976 kello 12.37 tapahtuneesta räjähdysonnettomuudesta. Kemiantehdas ICMESA:n rakennuksessa B olleesta kemiallisesta reaktorista vapautui venttiilin avauduttua huonojen turvajärjestelyjen takia ilmaan kuusi tonnia kemikaaleja. Yksi kilogramma kemikaaleista oli dioksiinia TCDD:tä, joka on yksi voimakkaimmista synteettisistä myrkyistä ja karsinogeeni. Onnettomuudessa ei kuollut ihmisiä välittömään dioksiinimyrkytykseen, mutta dioksiini tappoi tuhansia eläimiä. Ihmisille aiheutui klooriakneksi kutsuttuja iho-oireita, ja lapsia päätyi sairaalahoitoon. Vuonna 1978 alueella jouduttiin teurastamaan 80 000 eläintä, jotta TCDD ei siirtyisi ravintoketjuihin. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan eräät syövät ovat alueella lisääntyneet. Tehdasalueen lähialue evakuoitiin ja aidattiin turman jälkeen. Tehdasalueen saastunut maa-aines kuorittiin pois, ja haudattiin eristyksiin syvälle maahan. Viisi ICMESA:n työntekijää asetettiin syytteeseen. Saksalainen kemisti Jörg Sambeth oli tehnyt tehtaalle korjaussuunnitelman ennen katastrofia, mutta sitä ei toteutettu suunnitellussa muodossa. Tehtaan alkuperäiset rakennussuunnitelmat olivat myös toiset, kuin miten rakennus toteutettiin. Alkuperäiset suunnitelmat Seveso-direktiivi hylättiin kalleuden vuoksi."
-palokuntalainen kertoo-
 
vierailija
Jännä kun ruuhka suomen asukit tässäkin ketjussa jotenkin olettaa että kaikki maaseudulla ja kasvukeskuksien ulkopuolella olevat vaatii valtiolta jos jonniinmoista. Kai he perustavat näkökulmansa omaan vaatimuslistaa. Pitää olla katuvaloo ja julkistaliikennettä. Päiväkoteja ja kouluja 500m päässä kodista tai työpaikasta jne jne.

Sen mitä itse olen täällä periferiassa asunut niin eipä täällä kukaan vaadi moisia. En edes tahtoisi sitä valosaatetta ympärilleni. Joukkoliikenteessä ei tällä pääluvulla ole järkeä kun yksittäinen bussi ei ketään hyödynnä. Peruskauppa 20km päässä riittää. Netistä on helppo tilata muuta tarpellista. Puhumattakaan nyt että olettaisin saavani kävellen vietyä lapset päiväkotiin. On kiva kun päätiestöt aurataan, tavara ja varsinkin puuliikennettä on paljon. Sivutiet voidaan hoitaa tieosuuskuntana. Ei tartte valtion siihenkään puuttua. Toki tekemästämme urakoinnista maksamme veroa jonka valtio sijoittaa prioriteettien mukaan.

Terveyskeskuspalvelut ei ole vieressä. Mutta harvoimpa niitä nyt pitkässä juoksussa tarvitsee joten silloin joutaa ajaan 40km. Se hieno puoli on,että pienessä tk:ssa homma toimii. Saat aikoja tarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Toisin taitaa olla ruuhka suomessa jos oikein opiskeluajoilta muistan.

Vanhemmat ihmiset on ainoa ongelma. Tosin täällä naapurit auttaa. Milloin olette lukeneet lehdestä että vanhasta rintamamiestalosta olisi löytynyt kuukaisi kuolleena ollut mumma. Kyllä ne ikävät tapaukset sijoittuu kerrostalomiljöön ja kaupunkeihin.
Kyse ei ole siitä mitä palveluja kukakin yksityishenkilö vaatii. Ja jos yksilötasolle saakka mennään, niin tokihan siellä maaseudulla elää monta miljonääriäkin, jotka taatusti maksavat enemmän veroja kuin pitkäaikaistyötön Pertti Helsingin Kontulassa. Tässä on kyse makrotaloudesta (kts. Google) mikäli termi on sinulle vieras.

Monen pienen paikkakunnan ongelma on juuri tuo mihin itsekin viittasit; vanhat ihmiset. Näiden paikkakuntien demograafinen kehitys on turmiollista. Nuoret muuttavat tyypillisesti sieltä pois, ensin opiskelemaan, sitten pysyvästi. Näille paikkakunnille jää pääasiassa ikääntyvää väestöä, joka ei tuo verotuloja kunnalle, vaan päinvastoin käyttää ja kuluttaa julkisia palveluja. Tällöin kuntaan syntyy kestävyysvaje, kun huoltosuhde on nurinkurinen.

Kun keskustellaan maaseudun pitämisestä asuttuna ei sillä tietenkään tarkoiteta, että Suomen ainoat lääkäriasemat olisivat jatkossa vain Kehä kolmosen sisäpuolella. Kyllä siinä enemmänkin haetaan sitä miten maaseutujen infrastruktuuria kehitetään, vai kehitetäänkö sitä. Tai tuetaanko epäkannattavaa maataloutta ja jos tuetaan, niin missä määrin. Että rakennetaanko Huittisiin uusi kaupungin kirjasto, vai pärjätäänkö nykyisellä.

Koska monen kunnan budjetti on alijäämäinen, sitä varten on rakennettu valtionosuusjärjestelmä. Se tarkoittaa, että käytännössä varakas Helsinki ja Espoo maksaa valtiolle ja valtio sitten jakaa ne varat kunnille. Tämän takia Helsinki ja Espoo käytännössä maksaa osittain sen Huittisten uuden kaupungin kirjaston. Ja koska julkinen talous on nollasummapeliä, se tarkoittaa, että se on aina jostain toisaalta pois. Helsingissä olisi aika monta kulttuuritaloa ja urheilustadionia enemmän, mikäli kaikki raha jäisi Helsinkiin.

Eikä siinä mitään. Suomi kun on tällainen maa, niin täällä ei olisi kohta elämää enää missään muualla kuin Helsingissa, Turussa ja Tampereella, mikäli valtionosuusjärjestelmä poistettaisiin. Mutta on naivia tulla inttämään tänne jostain maalaisten lahtaamisesta, mikäli Helsinki yksinkertaisesti maksaisi vain vähemmän valtionosuuksia.
 
vierailija
Onko edellisessä oletusarvona et vanha ihminen on sairas? Nythän nuoret sairastavat paljon ja tutkimuksilla saadaan aikaan lisää sairaita, kun eivät aiemmin tienneet olevansa riskiryhmässä. Suosittelen sulle, et yritä saada statiinit pois kelakorvattavista lääkkeistä, tapahtuukin yhtäkkisiä ihmeparanemisia;)
 
vierailija
Onko edellisessä oletusarvona et vanha ihminen on sairas? Nythän nuoret sairastavat paljon ja tutkimuksilla saadaan aikaan lisää sairaita, kun eivät aiemmin tienneet olevansa riskiryhmässä. Suosittelen sulle, et yritä saada statiinit pois kelakorvattavista lääkkeistä, tapahtuukin yhtäkkisiä ihmeparanemisia;)
Kyllä siinä sellainenkin oletusarvo oli. Vanhetessaan ihmiselle tulee kremppaa sinnä sun tänne. Ei kaikille ja toki nuoretkin sairastaa. Mutta jälleen kerran ei ole järkevää katsoa yksilöitä, vaan kokonaiskuvaa. Vanhemmalla ikäpolvella ei myöskään ole työterveyttä, eikä moni vakuutusyhtiökään suostu antamaan terveysvakuutusta yli 65-vuotiaille. Ja kun yhtälöön lisätään pieni eläke, niin näiden johdosta vanhemmat turvautuvatkin useimmiten julkiseen terveydenhuoltoon. Samaan aikaan he eivät tuota verotuloja (muuten kuin teknisesti), vaan päinvastoin kuluttavat niitä eläkkeen muodossa. Usein kuulee sanottavan, että eläke on tienattu työvuosien aikana, mutta ei se todellisuudessa aivan noin mene. Ei sielllä kunnantalolla ole kassakaappia, mistä eläkerahoja nostellaan. Kyllä se todellisuudessa rahoitetaan tällä hetkellä nykyisellä verotuksella. Ja täytyy tässä nyt muistaa, ettei terveyspalvelut ole mikään ainoa rahareikä ja vanhukset ainoa kuluttaja. Kyllä monesta pienestä kunnasta löytyy jos mitä julkista uimarantaa, urheilupuistoa ja leikkipaikkaa. Niiden ylläpito maksaa käytännössä saman verran onko kävijöitä sata vai tuhat. Mutta kun veronmaksajia taas on liian vähän.
 
vierailija
Laskennassa on siis valtavia heittoja. Mun tuttavapiirissä on vain terveitä vanhuksia, mut kai se siellä kehäkolmosella on toisippäin:D:ROFLMAO:
Kiva kuulla. Sulla on varmaan hyvä tuttavapiiri. Mutta koska minä en sinun tuttavapiiriäsi tunne, niin ei mun kannata sitä sen kummemmin lähteä kommentoimaankaan. Uskon sen mitä kerrot. Keskustelussa puhuin nimenomaan yleisellä tasolla.
 
vierailija
Kyse ei ole siitä mitä palveluja kukakin yksityishenkilö vaatii. Ja jos yksilötasolle saakka mennään, niin tokihan siellä maaseudulla elää monta miljonääriäkin, jotka taatusti maksavat enemmän veroja kuin pitkäaikaistyötön Pertti Helsingin Kontulassa. Tässä on kyse makrotaloudesta (kts. Google) mikäli termi on sinulle vieras.

Monen pienen paikkakunnan ongelma on juuri tuo mihin itsekin viittasit; vanhat ihmiset. Näiden paikkakuntien demograafinen kehitys on turmiollista. Nuoret muuttavat tyypillisesti sieltä pois, ensin opiskelemaan, sitten pysyvästi. Näille paikkakunnille jää pääasiassa ikääntyvää väestöä, joka ei tuo verotuloja kunnalle, vaan päinvastoin käyttää ja kuluttaa julkisia palveluja. Tällöin kuntaan syntyy kestävyysvaje, kun huoltosuhde on nurinkurinen.

Kun keskustellaan maaseudun pitämisestä asuttuna ei sillä tietenkään tarkoiteta, että Suomen ainoat lääkäriasemat olisivat jatkossa vain Kehä kolmosen sisäpuolella. Kyllä siinä enemmänkin haetaan sitä miten maaseutujen infrastruktuuria kehitetään, vai kehitetäänkö sitä. Tai tuetaanko epäkannattavaa maataloutta ja jos tuetaan, niin missä määrin. Että rakennetaanko Huittisiin uusi kaupungin kirjasto, vai pärjätäänkö nykyisellä.

Koska monen kunnan budjetti on alijäämäinen, sitä varten on rakennettu valtionosuusjärjestelmä. Se tarkoittaa, että käytännössä varakas Helsinki ja Espoo maksaa valtiolle ja valtio sitten jakaa ne varat kunnille. Tämän takia Helsinki ja Espoo käytännössä maksaa osittain sen Huittisten uuden kaupungin kirjaston. Ja koska julkinen talous on nollasummapeliä, se tarkoittaa, että se on aina jostain toisaalta pois. Helsingissä olisi aika monta kulttuuritaloa ja urheilustadionia enemmän, mikäli kaikki raha jäisi Helsinkiin.

Eikä siinä mitään. Suomi kun on tällainen maa, niin täällä ei olisi kohta elämää enää missään muualla kuin Helsingissa, Turussa ja Tampereella, mikäli valtionosuusjärjestelmä poistettaisiin. Mutta on naivia tulla inttämään tänne jostain maalaisten lahtaamisesta, mikäli Helsinki yksinkertaisesti maksaisi vain vähemmän valtionosuuksia.
Nyt kannattaa muistaa se että helsingin/espoon vauraus on osin peräisin maakunnista. Näillä alueilla kerätään yritysten yhteisverotuksen satoa - vaikka yhtiöden tuloksista suurin osa tehdää ihan oikeasti muualla kuin ruuhkasuomen alueella.

Toisin sanoen muu Suomi rikastuttaa tätä kehäseudun aluetta. Onko silloin väärin että osa tuotosta jaetaan takaisin sinne missä rahaa tehdään?
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
vierailija
Nyt kannattaa muistaa se että helsingin/espoon vauraus on osin peräisin maakunnista. Näillä alueilla kerätään yritysten yhteisverotuksen satoa - vaikka yhtiöden tuloksista suurin osa tehdää ihan oikeasti muualla kuin ruuhkasuomen alueella.

Toisin sanoen muu Suomi rikastuttaa tätä kehäseudun aluetta. Onko silloin väärin että osa tuotosta jaetaan takaisin sinne missä rahaa tehdään?
Varmasti näinkin. On yrityksiä, missä työtä tehdään maakunnissa ja verotulot satavat Helsingin laariin. Esimerkiksi sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid hallinnoi koko Suomen kantaverkkoa, mutta pääkonttorin mukaan verotulot tulevat Helsinkiin. Silti mikään pääsääntö se ei kuitenkaan ole, että "työt maakunnissa ja verotulot Helsinkiin".

En tosiaan väitä, että Helsingin ei pitäisikin maksaa valtionosuuksia muita enemmän. Kuten sanoin, se autioittaisi Suomen nopeasti ja kun se jo muutenkin on relevantti ongelma, että maaseudut autioituu. Se pointti on siinä, että koitetaanko maaseutua pitää asuttuna hinnalla millä hyvänsä. Jo nyt joku kunta taisi maksaa tonnin bonuksen jokaisesta kunnassa syntyvästä lapsesta. Silti nuoret parit jostain syystä löytävät tiensä suurempiin kasvukeskuksiin. Silloin olemme monen paikkakunnan kohdalla tilanteessa, että yhä pienemmälle joukolle maaseudulla ylläpidetään palveluverkostoa. Ja se on se hetki, kun nousee esiin kysymys siitä, halutaanko maaseutu pitää väkisin asuttuna. Suomi on jo nyt täynnä pieniä kyläpahasia, missä keski-ikä on kuudenkympin ja kuoleman välillä, ne muutamat keski-ikäiset vanhat pojatkin ovat työttömiä ja silti kunnan päättäjiltä vaaditaan kylälle Kelan toimipistettä ja ettei kylän koulua saa lakkauttaa.
 
vierailija
Maajussit tuottaa ruokaa. Ja puhdasta sellaista.
Ja mitä olen kuullut vaikka maitotilallisten juttuja niin 16-tuntinen työpäivä on hyvin tavallinen.

Monet maajussit auraavat naapurimummojen pihat jotain jouluna saatavaa villasukkaparia vastaan, kylän julkisten kiinteistöjen pihat aikaisin aamulla (kauppa, koulu, jne) ja kaupunkilaisten mökkitiet ja -pihat valmiiksi, jotta niiden ei tartte heti mökkilomansa alkajaisiksi alkaa kolaamaan vaikkapa 50-100 metrin pätkää maantieltä mökille.
Ne monet maajussit voisivat mennä tuottaviin töihin ja maksaa itse ansaitsemalla palkallaan joko veroja aurausta vastaan tai sitten ostaa yrittäjältä palveluna sen aurauksen. Nykyisellään kun ovat tukityöllistettyjä, on koko homma sellaista leikkimistä ja harrastelua. Vähän tässä auraillaan ja vähän tuossa tehdään polttopuita ja vähän kynnetään kun ollaan niin yrittäjää. Taas meni 16 tuntia että heilahti ja kaikki siitä oli tietenkin tuottavaa työtä. Ainut vaan, että se ei ollut niin tuottavaa, että kukaan siitä viitsisi sellaista markkinahintaa maksaa, että arvon yrittäjä saisi siitä elannon. Maajussit ovat vähän niin kuin kehitysvammaisia, jotka käyvät päivätoiminnassa ja ovat tietenkin ylpeitä antamastaan panoksesta, vaikka sillä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä mihinkään. Kunhan ovat poissa jaloista. Maajussien kohdalla se suuri tragedia on vain siinä, että he usein olisivat täysin kykeneviä tekemään oikeits töitä, mutta systeemin mahdollistamina päätyvät nostelemaan tukia koko elämäkseen.
 
vierailija
Ne monet maajussit voisivat mennä tuottaviin töihin ja maksaa itse ansaitsemalla palkallaan joko veroja aurausta vastaan tai sitten ostaa yrittäjältä palveluna sen aurauksen. Nykyisellään kun ovat tukityöllistettyjä, on koko homma sellaista leikkimistä ja harrastelua. Vähän tässä auraillaan ja vähän tuossa tehdään polttopuita ja vähän kynnetään kun ollaan niin yrittäjää. Taas meni 16 tuntia että heilahti ja kaikki siitä oli tietenkin tuottavaa työtä. Ainut vaan, että se ei ollut niin tuottavaa, että kukaan siitä viitsisi sellaista markkinahintaa maksaa, että arvon yrittäjä saisi siitä elannon. Maajussit ovat vähän niin kuin kehitysvammaisia, jotka käyvät päivätoiminnassa ja ovat tietenkin ylpeitä antamastaan panoksesta, vaikka sillä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä mihinkään. Kunhan ovat poissa jaloista. Maajussien kohdalla se suuri tragedia on vain siinä, että he usein olisivat täysin kykeneviä tekemään oikeits töitä, mutta systeemin mahdollistamina päätyvät nostelemaan tukia koko elämäkseen.
Sulla pikkasen faktat hukassa
 
vierailija
Maajussit tuottaa ruokaa. Ja puhdasta sellaista.
Ja mitä olen kuullut vaikka maitotilallisten juttuja niin 16-tuntinen työpäivä on hyvin tavallinen.

Monet maajussit auraavat naapurimummojen pihat jotain jouluna saatavaa villasukkaparia vastaan, kylän julkisten kiinteistöjen pihat aikaisin aamulla (kauppa, koulu, jne) ja kaupunkilaisten mökkitiet ja -pihat valmiiksi, jotta niiden ei tartte heti mökkilomansa alkajaisiksi alkaa kolaamaan vaikkapa 50-100 metrin pätkää maantieltä mökille.
Kai sä tiesit, että tuo suomalaisen ruoan puhtaus on myyntipuhe? Siis onhan se puhdasta, mutta suomalaisille sitä on myyty jotenkin ensiarvoisen puhtaana ja puhtaampana kuin muut. Sitähän se ei ole, vaan ihan politiikasta tässä on kyse. Tai mitä sä luulet itkeeköhän monikin äiti Argentiinassa sitä, että kun heillä ei ole tarjota lapsilleen suomalaista nautaa? Että on ikään kuin tyydyttävä oman maan tuotteisiin. Murehtiikohan äidit vaikkapa Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Marokossa samaa? Vai ajattelitko kenties niin, että koko maailma on tietämätön Suomen ylivoimaisen puhtaista maataloustuotteista, jotka päihittävät muiden maiden vastaavat?

Suomalaisen kotimaisen ruoan puhtaus on pikkuisen myytti siinä missä maitokin on. Maitohan on meillä myös myyty niin hyvin, että sitä juo aikuiset miehetkin. Se on niin terveellistä, että aikuinen ihminen tarvitsee maitoa. Muualla maailmassa pärjäävät aikuiset ilmankin.

Ja tämä ei ole kotimaisen ruoan haukkumapuhe. Se on hyvää ja laadukasta, kuten kotimaisesti valmistettu mikä tahansa yleensä on. Suomi harvemmin tuottaa skeidaa, koska elintaso, standardit ja säännöt ovat niin korkealla tasolla. Ja on pelkästään hyvä, että suomalaiset ostavat kotimaista tuotantoa. Sen pitää vain tapahtua eettisesti oikeilla perusteilla. On halu tukea kotimaista. Se ei laadultaan kuitankaan ole esim. saksalaista parempaa. Sellaista mielikuvaa ei pitäisi luoda.

Saksassa vain ilmasto on viljelijän apuna. Sille tosiasialle ei voi mitään. Viljelykausi on siellä pidempi ja suotuisampi. Tämän takia suomalainen maataloustuote on lähtökohtaisesti saksalaista kalliimpi. Se on syy miksi valtio joutuu subventoimaan sitä.
 
vierailija
Maajussit tuottaa ruokaa. Ja puhdasta sellaista.
Ja mitä olen kuullut vaikka maitotilallisten juttuja niin 16-tuntinen työpäivä on hyvin tavallinen.

Monet maajussit auraavat naapurimummojen pihat jotain jouluna saatavaa villasukkaparia vastaan, kylän julkisten kiinteistöjen pihat aikaisin aamulla (kauppa, koulu, jne) ja kaupunkilaisten mökkitiet ja -pihat valmiiksi, jotta niiden ei tartte heti mökkilomansa alkajaisiksi alkaa kolaamaan vaikkapa 50-100 metrin pätkää maantieltä mökille.
Sulla on faktat pahasti hukassa. Kysäiseppä siltä ex-mieheltäsi, kun se toivottavasti tietää näistä raha-asioista paremmin, että miten paljon se tien auraus todellisuudessa maksaa ja kuka sen tekee.

Tosiaan, jos et sitäkään tiennyt, niin maanviljelijä ei omalla työllään tienaa latin latia. Sillä 16 tuntisella päivällä hän kattaa juuri ja juuri tuotantokustamnukset. Jostain syystä se maajussi kuitenkin vinkuu, että heseläisten pitäisi maksaa vähän ekstraa maataloustukina, että maajussilla on varaa edes ostaa sitä itse tuottamaansa ruokaa.

Se ruoan puhtaus olikin käsitelty vasta kolmeen kertaan, niin enpä viitsi siihen enää ottaa kantaa. Ilmankos maalaisia pidetään vähän hitaina.
 
vierailija
Tutkittuna 20 000 asukkaan kunta pystyy tuottamaan peruspalvelut kustannustehokkaimmin.

Se, että "vaadit" eli ehdotat hintatasojen sääntelyä, ei ole markkina- vaan suunnitelmataloutta...
Viittaatko nyt tähän Kepun vaalien alla lanseeraamaan teoriaan, jota kukaan ei ole onnistunut käytännössä todistamaan? Mitä olet mieltä niistä tuhansista tutkimuksista, jotka todistavat asian olevan juuri päinvastoin?

Vaadin siis sosiaalisten työllistämistukien purkamista ja vapaata markkinataloutta, jossa kukin maksaa itse palveluistaan sen verran kuin niiden tuottaminen heille maksaa. Sinä puolestaan ihannoit "Paremman"-Korean-mallia, jossa hinnalla ja laadulla ei ole väliä, kunhan tekemistä riittää kaikille.

Tällä hetkellä maalaiset mässäilevät kaupunkilaisten rahoilla, mutta onneksi tämä on muuttumassa
 
vierailija
Suomalaiset elättävät Suomen. Parhaimpia elättäjiä ovat vientiteollisuudessa työskentelevät, heitä löytyy eniten maakuntakaupungeista.

Pääkaupunkiseudun ongelmia:
- valtion verovaroilla ylläpidettäviä tehtäviä/laitoksia on kasattu Helsinkiin paljon. Vaikka paperinpyörittely tai oopperalaulu tapahtuukin pääkaupungissa, ei se ole helsinkiläisten tuottoa kansantalouteen.
- helsinkiläisiä joudutaan tukemaan muuta maata enemmän valtion varoista. Eivät valtion varoista maksettavat massiiviset asumistuet auta kansantaloutta, vaikka tuo rahasumma näkyykin helsinkiläisten vuokrafirmojen tulonmuodostuksena. Sama pätee työttömyyskorvauksiin.
- Pääkaupunkiseudun paikallisia ongelmia ratkotaan suurelta osin valtion rahoilla. Hyvänä esimerkkinä julkinen liikenne. Miksi valtio osallistui metron kustannuksiin? Miksi Pisararata on tarkoitus rakentaa pääosin valtion rahoilla?
Sulla on ilmeisesti suhteellisen paha lukihäiriö ja nimimerkki todistaneekin pointin.

Kysymys oli: "pitäisikö kaupunkilaisten maksaa siitä, että _maaseutu_ pysyy asuttuna?".

Mainitsemasi valtion virastot on sijoitettu Helsinkiin, koska a) kukaan koulutettu ei halua periferiaan elättämään tukityöllistettyjä b) virastojenn toiminta on siellä kustannustehokkainta.

Mieti sitä, että huolimatta niistä "massiivisista asumistuista ja työttömyyskorvauksista" Helsinki on edelleen nettomaksaja maaseudun suuntaan.

Miksi valtio rakentaa teitä periferiaan, kun sieltä ei tule edes verotuloja? Miksi maksetaan elämäntapatyöttömille elämiset, terveydenhoito ja ruoat, kun töitä löytyisi muuttamalla sinne, missä niitä töitä on?
 
vierailija
Miksi rajoittua vain ruokaan? Kulttuuripalvelut saa muualta halvemmalla, lopetetaan esim. oopperatalo - Saksasta saa parempaa halvemmalla. Opiskelu/tutkimuspaikat ohjataan Viroon, siellä halvempaa. Puolasta tai Ukrainasta saa remppamiehet halvemmalla (tämä ei tietenkään ole mikään peruste maksaa tukiaisia = työttömyyskorvauksia kotimaisille). Itäeuroopasta tai kaukoidästä tuotettua seksiä saa paljon halvemmalla - pois kaupan rajoitukset tältäkin alalta, maaseudun isännätkin kannattavat bordelleja. Erilaiset tietopalvelut ostetaan tietenkin halvalla Intiasta, hoivapalvelut Filippiineiltä. ;):confused::eek::sneaky:
Ilmeisesti et seuraa uutisia, etkä osaa myöskään laskea? Miksi ylipäätään kommentoit, kun nyt aiheutat vain myötähäpeää?

Ruoka tulee laivalla erittäin edullisesti Saksasta. Oopperayleisön siirtäminen Saksaan yhden illan esitystä varten on mielestäsi ilmeisesti ilmaista?

Ruoka ei puhu kieliä, mutta opetuksessa yhteisestä kielestä on etua. Käytännössähän tämä kuitenkin on jo yksilötasolla todellisuutta, mutta jostain syystä tähänkin ongelmaan sosialistisia pakkotoimia?

Remppamiehet, tietopalvelut, sairaanhoitajst ja prostituoidut tulevat nykyiselläänkin mainitsemistasi paikoista - ja tosiaan, tekevät parempaa työtä halvemmalla kuin suomalaiset. Bordellit sinänsä eivät liity mitenkään asiaan.

Eli mitä nyt tarkalleen ottaen yritit sanoa? Myönsit olleesi väärässä ja olet tyytyväinen, että näin on?
 
Viittaatko nyt tähän Kepun vaalien alla lanseeraamaan teoriaan, jota kukaan ei ole onnistunut käytännössä todistamaan? Mitä olet mieltä niistä tuhansista tutkimuksista, jotka todistavat asian olevan juuri päinvastoin?
Lue ensin tämä ja linkaa sitten muutama niistä tuhansista:
https://www15.uta.fi/kirjasto/pdf/pdfkirjat/Muistioita69.pdf

Vaadin siis sosiaalisten työllistämistukien purkamista ja vapaata markkinataloutta, jossa kukin maksaa itse palveluistaan sen verran kuin niiden tuottaminen heille maksaa. Sinä puolestaan ihannoit "Paremman"-Korean-mallia, jossa hinnalla ja laadulla ei ole väliä, kunhan tekemistä riittää kaikille.

Tällä hetkellä maalaiset mässäilevät kaupunkilaisten rahoilla, mutta onneksi tämä on muuttumassa
Minulle vapaa markkinatalous sopii erinomaisesti, suurimmalle osalle helsinkiläisiä ja Helsingin kaupungille se olisi katastrofi. Samoin monelle maaseudulla, mutta harvemmille. Tilanteen ajatteleminen kyllä kutkuttaa, kun taiteiden maisterit ja erilaisten järjestöjen toimihenkilöt lähtisivät tarjoamaan itseään työn tekoon.
Ihan maistajaisiksi kysyn: paljonko Helsinki on valmis maksamaan Päijänteen hyvälaatuisesta raakavedestä? Olisiko 20 €/kuutio hyvä lähtöhinta? Jos ei kelpaa, voi sitä vettä yrittää siivilöidä Vantaasta...
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä