Keskenmenon jälkeen kuumeilevat

Moikka taas kaikille, mä koitin pysyä tästä keskustelusta poissa kun muistutti vaan keskenmenosta. Siirryin tuonne muihin ketjuihin siis. Täytyy kuitenkin palailla tänne myös, on enemmän mun paikka.

Keskenmeno oli siis helmikuussa ja sain koko vauva-asian sen jälkeen taka-alalle kun keskityin koiran hankintaan. Noh, nyt toukokuussa tikutin ovista eka kertaa keskenmenon jälkeen, ihan vaan sen takia ovuloinko ees enää. Kyllä ovuloin ja raskaaksi tulin. Eilen alkoi kuitenkin verenvuoto ja illalla testikin näytti negaa. Joten täällä ollaan taas En ehtinyt innostua raskaudesta ja pelotti vaan kokoajan, joten tää kerta ei tunnu yhtään niin pahalta kuin tuo eka. Lisäksi tässä on se, että koiranpentu saapuu loppukesästä, niin on sentään jotain mitä odotella

Tuntuu vaan, että miten tässä uskaltaa yrittää edes enää, kun jo toinen raskaus menee kesken, eikä yhtään onnistunutta raskautta takana. Sovittiin miehen kanssa, että katsellaan kesä ihan rauhassa ja odotellaan koiran saapumista. Sitten kun koiran kans tilanne ees vähän rauhoittuu niin katsellaan mihin lääkäriin sitä lähdetään tän asian kans. Kuitenkin jo yli vuosi yritystä takana

 

Moikka taas, tännehän sitä palataan jälleen.

Kumiankka, pahoittelut saanko kysyä millä viikoilla vuoto alkoi?

Omaa taustaa; 1/18 rv 11+2 ultrattu tuulimuna. Plussa 4/18, tänään rv 12+0 ultrassa ei löytynyt sykettä. Alkion mitta oli vain 1,5cm, alkuviikosta vielä uusi ultra jossa selviää milloin tarkalleen keskeytynyt.

Rankkaahan tämä on, varmasti ihan kaikille mutta varsinkin ensikertalaisena tuntuu epäreilulta, miksei raskaudet ota onnistuakseen loppuun saakka. Tai menis kesken edes ihan alussa. Mutta tyhjennystä odotellaan.

 

@joulutoive Ensimmäisellä kerralla vuoto alkoi 8+5, mutta vasta 9+3 tuli oikein kunnolla ja kaikki ulos. Mä kävin siis varhaisultrassa 7+6, jolloin todettiin kehitys pysähtyneeksi, joten oottelin sit tuota vuotoa alkavaksi. Nyt alkoi vuoto 4+5 (eilen) ja testikin näytti negaa jo illalla. Vuotoa ei kovin paljon tullut, mutta joitain hyytymiä kyllä. Voi olla, että oli niin alussa, että "selvisin" vähällä vuodolla. Pitää kuitenkin vielä ens viikolla käydä lääkärissä tarkistaan, että kaikki tullu ulos.
Pahoittelut myös sulle, tympeetä, että oot joutunu noin pitkään odottaan ikäviä uutisia Sinänsä mä pääsin nyt helpolla, kun en ehtinyt edes innostua asiasta.

 

Voi ei @joulutoive ja @Kumiankka1 olen tosi pahoillani teidän puolesta! luonto (tai mihin voimaan sitten uskookaan) osaa olla epäreilu! Ihan kuin muutoin ei olisi kestämistä, rangotaan sitten useammalla keskenmenolla. Manasin itse niin paljon että olisi sitten tulematta ollenkaan jos kroppa ei osaa pitää huolta. Mutta sitten toisaalta, ei tässä mitään ylimääräistä stressejä tarvitsisi vaan kerralla loppuun asti menevä raskaus. Väärältä tuntuu juurikin se kun toivoo ja odottaa, ja sitten joukkoon mahtuu paljon niitä joille sattuu vahinkoja ja halutaan omasta syystä keskeyttää.

 

@Kumiankka1 ja @joulutoive tuo on kyllä NIIN väärin! Miten sitä jaksaa uskoa ja luottaa enää? Paljon jaksamisia teille! Meidän kaikkien pahimmat pelot kävivät toteen...

@joulutoive joudut vielä tyhjennystä odottelemaan. Mitä viikkoja pieni vastasi? Kovasti jaksamista tyhjennykseen!

On: Ovis oli eilen, joten tänään dpo 1. No, niin! Tästä se lähtee!

 

@Kumiankka1 ja @joulutoive tuo on kyllä NIIN väärin! Miten sitä jaksaa uskoa ja luottaa enää? Paljon jaksamisia teille! Meidän kaikkien pahimmat pelot kävivät toteen...

@joulutoive joudut vielä tyhjennystä odottelemaan. Mitä viikkoja pieni vastasi? Kovasti jaksamista tyhjennykseen!

On: Ovis oli eilen, joten tänään dpo 1. No, niin! Tästä se lähtee!

Ultraaja oli päivystyksessä TK-lääkäri, eikä osannut viikkoja arvioida. Nopealla googlettelulla mennyt joskus rv 6-8 kesken, kun oli vain 1,5cm sintti.
Jotain positiivista, eilen illalla alkoi menkkakivut ja vuoto, jossa hyytymiä. Jospa tää tästä tyhjenis itsekseen niin ei tarviis pillereitä käydä napsimaan, viimeksi kesti se jäätävä vuoto 2vk ja 6vk päästä palautui oma kierto raiteilleen.

Kyllä sitä miettii, kun yritetään esikoista tehdä ettei oo tätäkään juttua helpoksi tehty. Lääkärit kovasti vakuuttaa, että älkää luovuttako mutta hankala pysyä täysin positiivisena, puhumattakaan minkälainen kokemus tää on psyykkisellä tasolla

 

@Kumiankka1 ja @joulutoive kyllä riipii sydäntä teidän puolesta ihan kamalaa,voimia <3 <3

 

Minulla oli kaksi tuulimunaraskautta ennen kuin lopulta sitten kolmannessa raskaudessa näytöltä näkyi sydämen syke. Kyllä siinä oli monenlaista tunnekirjoa ja pohdiJtaa, että pystynkö ollenkaan tulemaan raskaaksi muuten kuin tuottamalla tuulimunia. Sen jälkeen kuitenkin kaksi normaalia raskautta.

Viime kesäisen kohdunulkoisen raskauden seurauksena toinen munajohdin poistettiin kokonaan. Alkoi tihkuttaa verta vatsaonteloon ja olin kyllä yhden yönseudun tosissaan kipeä.

Pessimistisyydestä huolimatta sitä huomaa näin loppukierrosta jännittävänsä, alkaako vuoto vai eikö ala.

 

Ihana kuulla onnistumisen kokemuksia kaiken koettelemuksien jälkeen

Te, joilla on kekenmenon jälkeen spontaanisti tyhjentynyt kohtu; huomasitteko kun ruskuaispussi/alkio valui pois ja kauan siihen meni vuodon alkamisesta? Itsellä vuoto alkanut pe ja viime yönä jotain ’synnytin’ pönttöön ja sen jälkeen vuoto huomattavasti vähentynyt. Salaa toivoin, joko olisi pahin ohi.

Lääkkeellisessä tyhjennyksessä sieltä irtosi kyllä suuriakin materiaaleja, jotka eivät kätilön mukaan ollut kuitenkaan ’istukka’. Kotona hankalampi seurata kun pöntöstä ei samalla tavalla erota, mitä sinne tippuu. Jospa tää nyt tyhjenis loppuun saakka spontaanisti, olis helpompi vaihtoehto itselle niin.

 

@joulutoive Mulla tuli kaikki spontaanisti ulos rv 11. Kasvu oli tosin pysähtynyt jo rv 7. Mä en muista, että olisi mitään isoa tipahtanut pönttöön. Verta tuli kyllä useamman päivän aikana todella paljon ja kivut oli ihan sanoinkuvaamattomat. Jotain isoa tuli ulos vielä lääkärinhuoneessa, kun menin lopulta Naistenklinikalle kovien kipujen takia neljäntenä päivänä keskenmenon alkamisesta. Nämä viimeiset jäänteet gyne sieltä jollain konstilla otti vielä pois. Tuon jälkeen kivut hävisivät vaikka vuoto vielä jatkuikin 8 päivää.

 

@joulutoive mulla tuli km rv 10, mikä alkoi kirkkaalla verisellä vuodolla runsastuen koko ajan. Kivut lisääntyivät myös avautumiskivuiksi. Aivan kuin synnytyksessä. Vuodosta alkion ulostuloon kesti ehkä 9 tuntia? Kivut olivat huipussaan ehkä pari tuntia. Helpottuivat aika nopeasti, kun kaikki tuli pihalle. Olin silloin suihkussa kipua helpottamassa ja lattialle mätkähti n. 15cm pitkä ja n. 3-4cm leveä iso solukasa. Sellaista hyytelön oloista tavaraa ( istukka ? ). Selkeästi oli kuitenkin erotettavissa muusta tavarasta ja vuodosta... alkiota en sieltä löytänyt. Oli varmaan jo sen verran hajonnut sekaan. Pari päivää myöhemmin todettiin ultrassa täydellinen keskenmeno tapahtuneeksi. Silloin sain rh- rokotteen, kun minulla on b- veri. Jälkivuoto kesti viisi päivää.
Aika varma olin tuolloin jo että kaikki sieltä tuli ulos, kun tuli niin selkeä yksi iso solukko. Tulihan sieltä pienempiäkin hyytymäpaloja, mutta olivat verihyytymiä.
Kun tuo iso klimppi tuli ulos niin voisin kuvitella, että sen pöntössäkin näkee, ja erottaa erilaiseksi kuin kaikki muu tavara. Molskahtaakin jo kun on niin iso. Tietysti veri saattaa haitata näkemistä...
Toivotaan parasta, että sielläkin olisi kaikki tullut ulos! Kuulostaa siltä, että niin olisi hyvin voinut käydä.

On: Täällä tänään dpo 2, ja aika ma-te-lee Kauhea turvotus iskenyt päälle. Oli mukava käydä kävelyllä, kun sormet on ihan nakit. Toivottavasti kohta jo helpottaisi. Muuten ollut mieliala hyvä. Sellaista menkkajomottelua ilmassa välillä. Keltarauhanen varmaankin jomottelee... eli aika normaali olotila oviksen jälkeen.

 

@joulutoive Mun varhainen (6. viikon alussa) keskenmeno oli ohi muutamassa tunnissa vuodon alkamisesta. Kivut ja vuoto väheni minimiin heti kun pari peukalonpään kokoista raskausmateriaalia oli tullut ulos. Toivottavasti sunkin kohdalla olis jo pahin ohi! Voimia!

Täällä piinaillaan, arviolta dpo 8-9. Ei oireita. Testejä tulossa huomenna...

 

Iso ja lämmin kiitos kaikille teille vastanneille, viesteistänne on iso apu!
Viime öinen ’synnytykseni’ oli ihan harhakuva, sillä tänään klo 18 alkoi sellaiset supistukset etten oo koskaan vastaavaa kipua tuntenut. Supistukset tuli aalloittain ja oli lopussa todella voimakkaita, soitin jo päivystykseenkin voihkien että taju lähtee kipujen kanssa. Viime lääkkeellisessä tyhjennyksessä ei ollut puhettakaan vastaavista
Heti kun kipu tunnin päästä hellitti hetkeksi, tunsin housuun valahtavan verta. Heti sen jälkeen syntyi alkio ja kivutkin hellitti lähinnä säryksi.
Vannoin, etten tule ikinä synnyttämään jos kivut oikeassa synnytyksessä vieläpä kovemmat ja oletettavasti voi kestää päivätolkulla.

Mutta jospa tää nyt ois ohi, alkuviikosta ultraan tarkistamaan vielä tilanne.

Tsemppiä piinaileville, laittakaa meillekin testien tuloksia

 

@Kumiankka1 ja @joulutoive voi ei pahoittelut molemmille taas näistä kokemuksista.. Pelko seuraavasta mahdollisesta raskaudesta on varmasti kova, ainakin mulla.. Enkä tiiä pääseekö siitä yli sit koko raskauden aikana, jos vielä tulee raskaaksi.. Mie oon yrittänyt pysyä hetken pois palstoilta kun on ottanut aika lujille tämä homma.. Mutta tsemppiä kaikille ja oikein mukavaa kesää

 

@joulutoive - suuuuri halaus sinulle! Kamalalta kuulostaa, niin fyysisesti kuin henkisesti! Sitten KUN PÄÄSET synnyttämään toden teolla, niin kliseistä kuin se onkin, sen kaiken kestää paremmin kun sillä on todellinen tarkoistus ja palkinto mitä mahtavin. Itsekin kovimpien henkisten kipujen keskellä yritän muistaa sen huumaavan hetken kun sai esikoisen ensi kertaa syliin. Siinä koko maailma pysähtyy <3

Täällä 6+4, raskausoireita alkanut hieman tulemaan, torstaina olis varhausultra, pelottaa niin vietävästi. Päivät matelee myös täällä siis.

@mira.flower -joko sulla testisuunnitelma valmiina?

 

@Lallastiina - piirtyikö haamulaista? tosi varhain oot kyllä testaamassa, samanlainen hätähousu kuin minäkin

 

@joulutoive oon niin pahoillani sun puolesta paljon voimia <3

Oon käyny kyl ite lukemassa täällä joka päivä, mut kirjottaminen on vähän jääny ku tosiaan yritys on nyt tauolla. Viime menkat jokka alko siis keskiviikkona kunnolla oli kyllä oudot. Keskiviikkona vuoti ku häränkurkusta ja kivut oli kovat, torstainaki vuoto oli vielä aika runsasta, mut sen jälkeen perjantai ja lauantai tosi niukkaa ja lauantaihin ne sit loppukin jo.
Viime yönä heräsin joskus 5.00 aikaan oksentaan ja sit takas nukkuun ja sen jälkeen onkin ollu ihan hyvä olo, joten meen töihin kun ei oo maha kipee tai sekasin eikä okseta. Hämmentävää. Mullon joskus aiemminki ollu niin, että herään yöllä järkkyyn pahoinvointiin mut en piiitkää aikaa. Viimeks sillon kun olin just plussannu ennenku km/ku todettiin, mutta sillonkaan en tainnu oksentaa. Joskus ovulaation ja menkkojen alussa oon myös heränny huonoon oloon, mut ei niin käy läheskään joka kierrossa Kierto ja hormonit on kyllä vielä niin sekasin, että en oikeestaan paljoo ihmettele kropan omituisuuksia

 

Blööh, täällä menkat alkoi eilen. Kierto venyi lopulta 38 päiväiseksi. Ehdin jo varata aikaa gynelle, kun km:n jälkeen kierrot näyttävät vain pidentyneen entisestään.

Edit. Gynekäynti takana ja mieli helpottunut. Jossain vaiheessa se ovulaatio oli viime kierrossakin tapahtunut, kun keltarauhanen siellä munasarjassa ultran mukaan köllötteli. Diagnoosiksi tuli kiertohäiriö ja pitkittyneet kierrot. Seuraavaksi toisen puoliskon kanssa yhteiskäynti gynellä ja sen jälkeen aloitellaan viimein ovulaatiota tukeva lääkitys joko vielä tässä kierrossa tai viimeistään ensi kierrossa. Ehkä se yritys tässä pian palkittaisiin!

 

Minä olen kokenut kivuliampina ensimmäisen tuulimunan tyhjennyksen sairaalan vessassa ja viime kesäisen kohdunulkoisen raskauden, kun alkoi tihkuttaa verta vatsaonteloihin. Toisesta tuulimunasta lääkkeellinen tyhjennys ei onnistunut ja jouduin lopulta kuukauden päästä kaavintaan. Se oli jotenkin niin harmaata aikaa, painoin vain veturin lailla eteenpäin töissä, että surutyökin jäi tekemättä, mikä sitten kostautui esikoisen vauvavuonna valtavana epävarmuutena. Kahdesta synnytyksestä ei ole jäänyt mitään kipuun liittyvää muistikuvaa, vaikka nuorempi lapsista oli päälle nelikiloinen syntyessään. Noista muista jäi vain kipu. Kai ne jälkeenpäin ajateltuna ovat kasvattaneet minua ihmisenä.

 

@joulutoive synnytyksessä saa sentään kivunlievitystä jolloin pystyin nukkumaankin yön yli. Vaikka sattuuhan se silti! Mutta on kuitenkin NIIN eri asia, kun tietää lopputuloksen! Aivan kuin @miniminimini sanoi. Tuo sinun kokemasi kuulostaa aivan samalta kuin omani...

@Lallastiina testituloksia odotellessa!

@Ensikatse olipa kiva kuulla sinunkin kuulumisia pitkästä aikaa.

@Päppyrä minulla kuuluu PMS oireisiin myös tuo pahoinvointi. Oksu ei ole onneksi tullut, mutta yökkinyt olen useasti menkkojen aikaan. Tuntuu, ettei tuollaista ollut ennen km. Nyt näyttää olevan ennemmin sääntö kuin poikkeus.

@Emppuelkku pahoittelut uuteen kiertoon joutumisesta. Hormonien kestää palautua yllättävän pitkään... Ekat päivät on masistelua, mutta eiköhän sieltä taas nousta!

@miniminimini eilen jo pohdinkin mitä sinulle kuuluu? Mutta hyvinhän siellä näyttää menevän! Joko tuhruilu loppui? Ja nythän tuon pahanolon vasta kuuluukin alkaa, kun istukka on kiinnittynyt ja hormonit nousee kunnolla! Tulehan päivittämään ultrakuulumiset!

On: Dpo 3, edelleen ajoittain menkkajomottelua, ei oikeastaan muuta. Paitsi kauhea toive! Onneksi ei ole testejä kaapissa! Odottelen niitä saapuvaksi tälle tai ensi viikolle. Varmaan testailen viikon päästä alkuun. Jos sinne asti kestää. Hullua miten paljon se houkuttaa, vaikka järki sanoo että on ihan turhaa liian aikaisin testailla.

 

@Kumiankka1 Tää tulee vähän viiveellä ja voi kuulostaa hassulta, mutta mut ainakin meidän ihana koira piti oikeesti järjissä silloin keskenmenon jälkeen ja nyt uuden yrittämisen aikana. Koira kuitenkin pakottaa ulos ihmisten ilmoille vaikka mikä olisi. Itselle oma koira onkin kuin vauva, kun niitä omia lapsia ei vielä ole siunaantunut. Rakas karvakorva.

Onnea siis kesällä kotiin tulevasta koiranpennusta! Nauti myös pentuajasta vaikka välillä varmasti järki meinaa mennään pennun toilailuihin. <3 Ja voihan se hyvin olla, että sitten tärppää ja raskaus onnistuu, kun ajatukset saa pois vauvantekohommista. Voimia kuitenkin vielä tämän viimeisen koettelemuksen jälkeen!

 

@Kumiankka1 @joulutoive Olen niin pahoillani, että jouduitte kokemaan keskenmenon jo toistamiseen Tuntuu tosi pahalta teidän puolesta. Paljon voimia! <3

Mulla alkoi tänään ensimmäiset kuukautiset keskenmenon jälkeen. Viikon tulivat normaalia myöhemmin. Nyt siis alkoi yk 10. Ensimmäistä lasta yritetään. Alkaa tässä pelottamaan saako ikinä vauvaa, kun raskaus ei kovin nopeasti alkanut ja sitten meni vielä kesken. No, yrittämistä on jatkettava, ei tässä muu auta. Ovulaatiota olisi tarkoitus taas tässä kierrossa tikuttaa.

 

Nopea päivitys omasta navasta, vaikka kaikkien viestit ajatuksella luettu

Tänään käyty ultrassa ja sikiö on onnistuneesti poistunut, lääkäri vielä imi imulla loppuja materiaaleja puudutuksessa pois. Munasarjoja ultratessa kysyi, olenko tietoinen että kohtu on kaksiosainen. Olin kauhistunut, en ollut ikinä moisesta kuullutkaan. Tämä voi kuulemma olla osasyy keskenmenoihin..

Onko siis muilla kokemuksia kaksiosaisesta kohdusta tai sen vaikutuksesta raskauden onnistumiseen?

 

Hei, oon ihan uusi täällä Mulla todettiin kohdunulkoinen raskaus maaliskuussa. Rv8-9 ja toinen munatorvi jouduttiin poistamaan. En tiennyt raskaudesta, koska kahdet "kuukautiset" tuli sinä aikana. Menin sairaalaan kipujen vuoksi, enkä edes ajatellut raskautta, vaikka yritystä onkin viime kesästä asti. Oli niin stressaava ajanjakso meneillään ja muutakin vaivaa siinä ollut.

No nyt ollut yhdet menkat sen jälkeen ja yritys ollut kova tässä kierrossa. Kp 21-23 minulla tuli niukkaa vuotoa, muutama tippa, jota ajattelin kiinnittymisvuodoksi. Tein negoja muutaman, kunnes menkat alkoivat normaalisti kp37 (pitkä kiertokin vielä...) Eilen vuoto alkoi runsaana, mutta tuntuu jo loppuneen, nyt siis kp2. Tein tänään raskaustestin, joka oli edelleen nega. Kuitenkin samankaltaisia oireita, kuin viimeksi kohdunulkoisen raskauden aikaan (vatsakivut, kipeät rinnat, väsymys, flunssainen olo, mielialanvaihtelut...) Toivon todella raskautta ja samalla pelkään uutta ku:ta hirveästi! Sen verran hirvittävä kokemus oli. Nyt mietin että kuvittelenko oireet, heittelevätkö hormonit vielä ku:n jäljiltä, olenko raskaana vai onko taas jotain vialla

 

@Minji nythän siellä päästään kunnolla yrittämään, kun menkat ovat vihdoin ohi! Ovistestit voi olla ihan hyvä pitää mukana muutaman kierron. Niillä pääsee aika hyvin jyvälle milloin tapahtuu mitäkin.

@joojoo1 Pahoittelut tänne joutumisesta!
Itselläni vahvistuivat PMS oireet keskenmenon jälkeen, ja se oirekirjo on aika mahtava! Joten en ihmettele yhtään vaikka kaikki oireesi olisivat niistä johtuvia. Todella hermoja raastavia ovat jokatapauksessa.

@joulutoive tuo kaksiosainen kohtu voi olla kuulema vaikea välillä huomata. Joillakin leikataan se väliseinä pois, jolloin raskauden jatkuminen on todennäköisempää. Eikö se lääkäri kertonut sinulle asiasta sen enempää? Ajattelin, kun tuohan voi olla syy näihin keskenmenoihin.

On: Tänne ei kuulu ihmeempiä. Eilen tuli kasa raskaustestejä postissa! ( 20kpl ) Tuolla ne nyt kuumottavat kaapissa!