40+ so what wol.13

Heippa kuumeilijat! Olen ollut tuolla 40+ odottajien puolella vuonna 2015-16 odottaessani kuopustani. Nyt ikää on 46 v, alkusyksystä mittariin tulee 47 v. Kaksi viikkoa sitten ihan puskista testailin raskaustestillä selvän plussan. Nyt siis menossa viikko 5+5. Luottoa minulla tosin ei ole raskauden jatkumiseen ennenkuin olen käynyt ultrassa ym, että näkee onko muuta kuin "tuhkamuna". Eli siis kokemusta on tuulimunaraskauksista ja keskenmenoista. Lisäksi kovin pelottaa iän tuomat riskit. Mähän olen vanha. Mutta villakoiran ytimeen: Onnea teille kaikille yrityksiin. Olette nuoria vielä. Mä tunnen itseni lähinnä vanhaksi kehäraakiksi tässä asiassa. Mutta toivottavasti tuo toivoa ja uskoa siihen, että kyllä toimiva "värkki" voi raskautua vielä kultaisessa keski-iässäkin.
Nyt toivon vaan, että jos on jatkuakseen tämä raskaus, olisi kaikki ok. Ylläri, mutta kaikki tyynni, oishan se ihana vielä pieni tuhiseva nyytti .

 

Kettuperhe, hcg:n nousu kuulostaa lupaavalta. Peukut pystyssä. Onko turpee olo edelleen? Mulla kesti keräyksen jälkeen kuukautisiin asti se turvotus. Se oli kamalaa!

Kirsillevauva, pmst on niin syvältä. Minuakin vaivaa tuo unettomuus heti ovulaation jälkeen. Viikon aina saa valvoa yöt. Nykysin nousen urheilemaan, jos ei nukuta tai luen. Minä en ole kertonut kuin yhdelle kaverille näistä hoidoista ja vauvahaaveista. Muutamat oli aiemmin kartalla, mutta en kestänyt heidän kommenttejaan tyyliin "Jos ajattelet posittivisesti ja uskot tarpeeksi, niin tulet raskaaksi." Jep, jep, tähän asiaan ei taida pelkkä positiivinen asenne auttaa. Tsempit loppukiertoon.

Tatti55, toivottavasti teillä meni ajoitus oikeelleen! Tuollaiset reissut ei oikein sovi näihin kuvioihin! Miten ne aina osuukin päällekkäin tärkeiden juttujen kanssa!

Aamuska, toivotaan, että pääset keruuseen ennen kesätaukoa. Mulla kroppa toipui siitä ekasta keruusta kuukautisten aikana. Seuraavassa kierrossa kroppa oli suht normaali.

Pegonia, muistan sut! Onnea ja isot peukut sulle! Toivotaan, että ei olis "tuhkis" vaan tästä saisitte vauvan.

ON: täällä odotellaan siirtoa. Oma ovulaatio ei ehtinyt näihin kinkereihin ja hyvä niin. Maanantaina siirto. Hirvittää! Kaikki sormet ja varpaat ristiin ja toiveet yläkertaan, että tästä tulisi jotain.

 

Virkille mielettömästi onnea siirtoon. Toivottavasti on hyvä alkio.
Tulehan kertomaan miten meni.

Kirsillevauva, onko olot rauhoittunut ja kierto jatkunut normaalisti?

Mitä Kasenjalle kuuluu?
Toivottavasti kaikki on hyvin.

Itselle ei kuulu kummempia. Nyt dpo7. En tykkää, kun nykyään rinnat kipeytyvät jo kohta oviksen jälkeen. Ennen ei kipeytyneen ollenkaan. En voi enää päätellä siitä olenko raskaana vai en.
Nyt on alkanut menkka tuntemuksetkin, ei voimakkaat, mutta kumminkin. Kaippa sekin on tulossa pysyväksi vaivaksi.
Eikös se niin mene, että oireet voimistuvat loppua kohden, koska munikset buustaavat viimeisiä rupusia toimimaan?

Eilen oli V-tutuskäyrä tapissa, kun olin aamulla paistanu 3h vohveleita ja illalla tehny 2h ruokaa, niin ukko ei voinut tulla syömään niitä silloin kun pyysin. Oli mulle vihainen jostain, eikä suostunut kertomaan mistä.
Onneks on pari teini poikaa, jotka syövät aina kun jotain on tarjolla. Toki välillä toivois ruoan kulutuksen olevan pienempi.

Tsemppiä kaikille ja plussatuulia!

 

Voi aamusta, voimia sinulle ja uskoa <3.

Hienoa pegonia, että olet plussannut. Monta lasta sinulla on? Ja minkä ikäisiä. Lohduttavaa, että noinkin "vanha" voi vielä raskautua. Itse täytän kohta 45-vuotta, joten olen sinua kaksi vuotta nuorempi. Olet kyllä tosi hedelmällinen!

Virkille onnea siirtoon, miten meni?

Yöeläjä, minullakin on nykyään pms-oireena rintojen kipuilu ja alkaa heti oviksen jälkeen. Tänään on osteopaatti Ihanaa, rentoutusta. Hermot tosi kireellä pms-oireiden takia, miehen kans täälläkin riitaa.

Huoemnna menen työterveyteen.Olin viikko sitten terveysasemalla ja oli ihan pönttö lääkäri. SEn mielestä on ihan sama, ettei mun rautavarastot täyty rautakuurista huolimatta! Mun ferritiini ollut koko ajan 27 ja raskautta yrittävällä pitäisi olla 40-50. Olen ajatellut mennä rautatiputukseen, jos en saa nyt mitään apua. Minulla on tosi runsaat vuodot, pyydän vuotoa hillitsevää lääkettä.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja onnea kiertoihin <3

 

Liimaampa laiskana tahan saman tekstin, minka kirjotin toiseen ketjuun, niin tulee kuulumiset tahankin. Tanne kuitenkin paljon kirjoittelin vaikka viime aikoina jaanyt vahemmalle Kayhan taalla viela mulle tuttujakin, vaikka paljon on myos uusia kirjoittelijoita.

Mulla loppu haamottaa, vaikka ei kylla ole mitaan merkkeja synnytyksesta. Kivuttomia harjoitussupistuksia on paivittain, mutta eipa ne mahda mitaan tehda. Liitoskivut ja hengastyminen hairitsee olemista, kun tassa olis viela yhta sun toista jarjesteltavaa. Yli viikon ajan on ollut viela sitkea nuha, laakarin mukaan tavallinen virusinfektio, mutta voimat tama kylla vie.

Vauvan tavarat on aika lailla kasassa, mutta eivat kylla viela jarjestyksessa. Mun vanhemmat matkustaa myos Suomesta meidan luo kuukaudeksi niin pitaisi tama kamppa saada vahan siistimmaksi. Mulla on aikomuksena vaihtaa huonetta, eli isommasta makuuhuoneesta tulee mun ja vauvan huone, ja pienemmasta (jossa nyt nukun) tulee vierashuone. Ikava kylla tilanne on talla hetkella se, etta molemmat huoneet on kuin havityksen kauhistus, eika vanhemmille ole nukkumapaikkaa missaan

Ja viimeksi kun oli laakarikaynti, niin se ilmoittikin yllattaen, etta haluavat kaynnistaa ennen kuin tulee 39 viikkoa tayteen. Kun aikaisempi tieto oli, etta 39-40. Ja 39 vkoa tulee tietenkin tayteen just samana paivana ku miehen pitais olla hakemassa vanhempia lentokentalta Ei voi muuta kuin toivoa, etta vauva hoksais tulla itsekseen pois vahan aiemmmin... Mulla on siis riskitekijoina korkea ika ja kohonnut pre-eklampsiariski, niin eivat halua paastaa yli.

Mulla ei ole vielakaan sellaista tunnetta, etta parin viikon paasta meilla on taalla vauva. Huolimatta siita, etta ko vauva kiemurtelee ja satkii niin, etta koko maha pomppii. Huolestuttaa, etta syntyyko se kiintymyssuhde sitten miten, kun nyt on jotenkin etainen olo. Ja etta tuntuuko se sitten omalta, kun on lahjamunasoluvauva, ja se ajatus on mua vaivannut raskausaikana. Mutta eipa tassa muuta voi kuin odottaa ja toivoa parasta.

zammakko ja nuijapaa 37+4

 

Kysasenpa tassa teilta, joilla jo on lapsia: onko Suomessa miten yleista kerata kolostrumia/ternimaitoa talteen ennen synnytysta? Taalla sita suositellaan aika monessa tilanteessa, ja olen itsekin sita nyt kerannyt ja pakastanut. Ideana on siis se, etta jos vauva jostain syysta tarvii lisaravintoa heti syntyman jalkeen, niin voi sitten antaa omaa kolostrumia eika tarvi korviketta.

Kun en muista ikina aikaisemmin tuommoisesta kuulleenikaan, vai onko tama taas yksi vauva-asia, joka on vaan mennyt multa ohi Taalla ainakin vaikuttaa olevan paljon imetyksen tukea tarjolla, siihen panostetaan heti sairaalassa, ja kotiin paastyaan voi pyytaa imetykseen erikoistuneen katilon kaynnille, jos on vaikeuksia. Ja ennen synnytysta voi tosiaan jo kayda imetyshoitajalla, jossa itsekin kavin ja sain ohjausta ja tarvikkeita siihen kolostrumin keraamiseen. Voihan se tietty olla, etta Suomessakin on hyva tuki, toivottavasti Ja varmaan taallakin vaihtelee paikkakunnittain.

 

Pakko tulla tänne kommentoimaan, kun vanhoja tuttuja on taas langoilla. (Vaikka ei sen puoleen, tosi kiva että tänne on tullut paljon uusiakin kirjoittelijoita – kovasti onnea ja tsemppiä kaikille! ) Virkin alkiolle (vai siirrettiinkös sulle kaksi?) täällä on peukut isosti pystyssä, ja Kasenjan puolesta peukutan ja jännään myös. Kettuperheelle ja Pegonialle lämpimät onnittelut – hienoa että tänne saadaan plussia, vaikka enemmänkin niitä saisi kyllä tulla!

Zammakko, hurjaa että oot jo noin pitkällä! Tsemppiä hurjasti viime metreille! Mulle toi ternimaitojuttu oli ihan uutta, eli en kyllä ole siihen täälläpäin törmännyt. Onko joku muu? Toki täälläkin sit synnytyksen jälkeen heti kannustetaan imetykseen ja korostetaan sen tärkeyttä.

Mitä tuohon vierauden tunteeseen tulee, niin muistuttaisin ettei se kiintymyssuhde biologiseen lapseenkaan kaikilla heti synny. Ja ylipäätään hormonit voi heitellä synnytyksen jälkeen niin rajusti, et kaikenlaisia tunteita, alakuloa yms. voi helposti ilmetä. Ne siis kuuluu asiaan ja menee kyllä ohi aikanaan. Mulle esim. oli yllätys se, etten heti synnytyksen jälkeen kokenut mitään pakahduttavaa onnen tunnetta tms. mitä olin odottanut, vaikka lapsi olikin todella toivottu ja pitkän yrityksen jälkeen saatu. Mutta kyllä ne onnen tunteet sieltä sitten vähitellen nousi pintaan, ja kiintymyssuhde vauvaan on myös lujittunut koko ajan tässä viikkojen ja kuukausien kuluessa. Oon kyllä ihan varma et sullekin käy niin – eikä tosiaan pidä hämmästyä, jos se vie jonkin aikaa ja tunteet on alkuun sekavat.

Tule sit tännekin raportoimaan kun alkaa tapahtua!

 

Liimaampa laiskana tahan saman tekstin, minka kirjotin toiseen ketjuun, niin tulee kuulumiset tahankin. Tanne kuitenkin paljon kirjoittelin vaikka viime aikoina jaanyt vahemmalle Kayhan taalla viela mulle tuttujakin, vaikka paljon on myos uusia kirjoittelijoita.

Mulla loppu haamottaa, vaikka ei kylla ole mitaan merkkeja synnytyksesta. Kivuttomia harjoitussupistuksia on paivittain, mutta eipa ne mahda mitaan tehda. Liitoskivut ja hengastyminen hairitsee olemista, kun tassa olis viela yhta sun toista jarjesteltavaa. Yli viikon ajan on ollut viela sitkea nuha, laakarin mukaan tavallinen virusinfektio, mutta voimat tama kylla vie.

Vauvan tavarat on aika lailla kasassa, mutta eivat kylla viela jarjestyksessa. Mun vanhemmat matkustaa myos Suomesta meidan luo kuukaudeksi niin pitaisi tama kamppa saada vahan siistimmaksi. Mulla on aikomuksena vaihtaa huonetta, eli isommasta makuuhuoneesta tulee mun ja vauvan huone, ja pienemmasta (jossa nyt nukun) tulee vierashuone. Ikava kylla tilanne on talla hetkella se, etta molemmat huoneet on kuin havityksen kauhistus, eika vanhemmille ole nukkumapaikkaa missaan

Ja viimeksi kun oli laakarikaynti, niin se ilmoittikin yllattaen, etta haluavat kaynnistaa ennen kuin tulee 39 viikkoa tayteen. Kun aikaisempi tieto oli, etta 39-40. Ja 39 vkoa tulee tietenkin tayteen just samana paivana ku miehen pitais olla hakemassa vanhempia lentokentalta Ei voi muuta kuin toivoa, etta vauva hoksais tulla itsekseen pois vahan aiemmmin... Mulla on siis riskitekijoina korkea ika ja kohonnut pre-eklampsiariski, niin eivat halua paastaa yli.

Mulla ei ole vielakaan sellaista tunnetta, etta parin viikon paasta meilla on taalla vauva. Huolimatta siita, etta ko vauva kiemurtelee ja satkii niin, etta koko maha pomppii. Huolestuttaa, etta syntyyko se kiintymyssuhde sitten miten, kun nyt on jotenkin etainen olo. Ja etta tuntuuko se sitten omalta, kun on lahjamunasoluvauva, ja se ajatus on mua vaivannut raskausaikana. Mutta eipa tassa muuta voi kuin odottaa ja toivoa parasta.

zammakko ja nuijapaa 37+4

Saako kysyä tuosta lahjasolun käyttämisestä? Minkä ikäinen olet ja miksi siihen päädyitte? Saiko raskaus helposti alkunsa? Minä olisin valmis hoitoon, mutta mies viel epäröi. Lähinnä sen takia, ettei sille lapsi ole välttämättömyys ja voi kuvitella elävänsä lapsettomana. Minulla on kolme lasta edellisestä liitosta ja kovin suuri toive iltatähdestä rakastamani miehen kanssa.

 

Zammakko, kiva kuulla sinusta! Loppu tosiaan häämöttää. Kokemus omasta luomulapsesta: ei kiintymys heti tullut silloinkaan. Ei kannata siitä huolestua, ehtii kyllä tulla mukaan. Hormonit auttaa synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana, ja se kiintymussuhteen muodostaminen on vastavuoroista kehittelyä vauvan kanssa. Vauva ääntelee, sinä vastaat. Sinä katsot silmiin, vauva tuijottaa takaisin. Siitä se sitten vähitellen, tai siis mulla se toimi noin. Meillä lahjasolut ajankohtainen aihe. Klinikka ehdotti lahjamunasolua. Ei vielä olla muodotettu mielipidettä. Jos ei ennestään olisi lasta, ei epäröitäisi. Nyt huolestuttaa, olisiko toinen lapsi enemmän "oma" kuin toinen. Ehkä ei, mutta olisi ihan hirveää, jos sellainen asenne jotenkin tulisi.

Miten Virkin sirto meni? Perusteelliset kiinnittymis- ja kehitystoivotukset!

Pegonia - mahtavaa, että olet plussannut! Ymmärrän huolen. Toivottavasti olisi kaikki kunnossa.

ON: testasin kerran niin ajoissa, että varmasti näkyi kiinnittymisen tueksi tuikattu Pregnyl. Oli pakko varmistaa, että mulla raskaushormoni enää edes voi näkyä virtsatesteissä, kun pelkkää negaa ollut joka hemmetin yritys. Ja negahan se taas testipäivänä oli. Nyt on lääkkeet jätetty pois ja kuukautiset lusittavana. Suunnitelmissa ehkä jatkaa ovulaation stimulointia letroilla jokunen kuukausi. Lahjamunasolua tosiaan klinikan suunnalta ehdoteltu, mutta emme ole osanneet vielä siihen mitään sanoa.

Tsemppiä kaikille omiin vaiheisiinne!

 

Saako kysyä tuosta lahjasolun käyttämisestä? Minkä ikäinen olet ja miksi siihen päädyitte? Saiko raskaus helposti alkunsa? Minä olisin valmis hoitoon, mutta mies viel epäröi. Lähinnä sen takia, ettei sille lapsi ole välttämättömyys ja voi kuvitella elävänsä lapsettomana. Minulla on kolme lasta edellisestä liitosta ja kovin suuri toive iltatähdestä rakastamani miehen kanssa.

Hei, saa toki kysya Paadyimme lahjasoluun minun ian ja matalan AMH-arvon takia. Olin tutkimuksen aikaan 42, AMH-arvoksi tuli vain 0,3 ja munasarjat nayttivat miltei taysin sammuneilta. Laakari ei juuri antanut toivoa onnistumisesta etenkin kun olisimme viela tarvinneet alkioseulonnan suvussani olevan periytyvan vamman takia.

Meilla ei kummallakaan ole ennestaan lapsia, ja aloitimme yrittamisen vasta kun olin jo 42. Tulin kerran raskaaksi luomusti, mutta se oli tuulimuna/keskeytynyt keskenmeno jo jossain viikolla 5. Lapsen hankinta lahti meilla miehen toiveesta, itse olisin voinut olla lapsettomanakin. Tamakin varmaan vaikuttaa tamanhetkisiin epavarmuuden tunteisiini.

Hoidossa kaytimme pakastettuja munasoluja, joita saimme 7kpl. Vain 1 lahti lopulta kehittymaan normaalisti, eli raskaus alkoi siita ainoasta alkiosta. Eli tavallaan voi sanoa, etta raskaus alkoi helposti, mutta toisaalta jos ei olisi onnistunut niin yritys olisi ollut sitten siina ilman uutta mahdollisuutta.

 

Virkki: miten sulla meni? Koska pääset testaamaan?

Onkos yöeläjä päässyt testailemaan?

Miten Kirsin osteopaatti ja lääkäri meni? Mä kuulin vasta sen leikkauksen yhteydessä että on olemassa vuotoa hillitseviä lääkkeitä ja sain reseptin pyytämättä. Ja mulla tosi runsaat vuodot olleet ihan aina eikä niitä lääkkeitä ole koskaan mainittu. Käsittämätöntä!

Pegonialle onnittelut plussasta!

Kasenja: voi ei, miksi ei jo voi tärpätä?
Jaksuja!

Kettuperhe: minä päivänä sun ultra on? Käythän kertomassa kuulumiset sit heti? Hyvin se menee!

Aamuskallekin isot tsempit!

ON: kp 1 ja alkaa toivo taas jo mennä. Ei tästä tunnu luomuna tulevan mitään. Plääh.

 

Käsileikkaus ohi. Tuli paljon metallia. Kipu on jäätävä. Panadol ei auta. Olen ihan toimintakyvytön. Sain kyllä opiaatteja, mutta piti ottaa vasta kun kipu on täysin lamaavaa. On kuitenkin riski.
6+2. Ultra ens viikolla. Anteeksi omanapaisuus.

 

Virkki, kirsillevauva, tatti55 ja muillekin: kiitos tsempeistä!

On mielenkiintoista lukea kokemuksia kiintymyssuhteen synnystä ja lahjasolujen käytöstä. Tässä kun taukoilee, niin on aikaa mietiskellä kaikenlaista ja pohtia tulevia ratkaisuja.

Pegonia: olet kyllä hedelmällinen! Onnittelut plussasta. Itseäni on alkanut lähinnä ihmetyttää, että mitä järkeä on käyttää ehkäisyä yli 40-vuotiaana (kun ei sitä tarvitse, kun keho hoitaa ehkäisyn näköjään luomustikin), mutta onhan sekin totta, että ainakin jotkut ovat vielä hyvinkin hedelmällisiä tässä iässä.

Kasenja: pahoittelut negasta

Tsemppejä kaikille vaiheisiinne!

 

Käsileikkaus ohi. Tuli paljon metallia. Kipu on jäätävä. Panadol ei auta. Olen ihan toimintakyvytön. Sain kyllä opiaatteja, mutta piti ottaa vasta kun kipu on täysin lamaavaa. On kuitenkin riski.
6+2. Ultra ens viikolla. Anteeksi omanapaisuus.

Kääk, mitä sun kädelle on tapahtunut? Kuulostaa kamalalta! Multa on mennyt nyt joku viesti täysin ohi, sori..

 

Kaaduin niin, että yksi sormi murtui kunnolla ja vaati leikkausta.

 

Kettuperhe, ohoh! Käsileikkauskin sitten samaan syssyyn. Nyt parantelua! Laitapa viestiä ens viikolla viestiä, miten ultra meni. Siihen sormet ja varpaat ristissä, että kaikki on hyvin!

Kasenja, pahoittelut. Kyllä voi olla meille joillekin vaikeaa! Mulla vähän samat suunnitelmat kuin sullakin. Oletko jo paremmalla mielellä?

Roxanne, sinulla on ihanasti asiat! Kiva kuulla sinusta!

Zammakko, sinäpä olet jo pitkällä. Onnea loppurutistukseen. Ei ole enää kauaa odoteltavaa!

Tatti 55, älä muuta sano. Kyllä on vaikeaa ja varsinkin luomuna. Miten olette ajatelleet jatkoa?

ON: kaksi alkiota siirretty! Puolitoista viikkoa odoteltavaa vielä ennen testiä. Ihan hirmuisen luottavainen olo ei ole, kun siirrettävät tapaukset olivat ihan rupuisia. Niin se vaan taitaa olla, että parasta ennen päiväys on tainnut pahasti mennä yli tämän kanan munilla! Ensi viikolla kyllä kaivan testit esille, kun en malta olla testaamatta!

 

Kasenka, voimia pettymyksen keskelle. Tatti55, sinullekin pahoittelut menkoista. Kauanko yritystä takana? Kiitos zammakko, kun kerroit lahjamunasolun käytössä. Teollähän meni hienosti, kun heti tärppäsi! Mulla mies ei näytä lämpenevän hoidoille... kettuperhe, onnea varhaisultraan. Minulla oli hyvä lääkärikäynti keskiviikkona. Lääkäri teki lähetteen mahalaukun tähystykseen, nyt jonossa. Osteopaatilla pms oireet helpotti, ja ollut ihAn hyvä olo siitä lähtien. Maanantaina menen Dextraan rautatiputukseen, jännittää. Lisäksi sain kuukautisvuotoa hillitsevän lääkkeen.

 

Tatti55, eipä taida olla testailtavaa.
Eilen ja tänään punertava jää paperiin pyyhittäessä ja alkavaa menkkatuntemusta.

No, jos sitten ryhdistytyisi ensi kiertoon.

Tsempit kaikille!

 

• Ollaan tosiaan samassa kierrossa. Tänään vähän vuotoa. 24/24-26

 

Mulla alkoi kunnon vuoto, kierto 25 päivää. Eli 1/24-26. Ppapppppa

 

Oikein ihanaa äitienpäivää kanssasisaret!!

 

Terveiset Dextrasta. Olen täällä rautatankkauksessa. Lisäksi sain vuotoa hillitsevän lääkkeen, ensimmäiset mappulat pistetty naamariin. Päätin, että vuoden päästä laitatan kierukan, jos en ole vieläkään tullut raskaaksi. Mies ei ole suostunut keinohedelmöitykseen vieläkään! Suututtaa.

 

Oikein ihanaa äitienpäivää kanssasisaret!!

Samoin sinulle, tosin myöhässä.

 

Moikka kaikille, en ole täällä paljoa ennen kirjoitellut. Kaipaisin kokemuksia inseminaatiosta. Minulla oli tänään ensimmäinen inssi, sitä ennen alkukierrossa letrozolit, eilen pregnyl pistos ja tänään sitten oli tuo inseminaatio. Loppukiertoon sain vielä tueksi terolutit. Onko onnistumisia kellään ja kokemuksia noista lääkkeistä?

 

Ultrassa löytyi yksi syke
Toivottavasti sykkii maalin asti.