Kukat on ensisijaisesti kukkia.
No onhan ne "vaan" kukkia, jos faktat halutaan unohtaa.
(nysse varmaan suuttuu mulle) 
Kukat ei kuki, eikä linnut laula ihmisen iloksi. Kaiken takana on vain ja ainoastaan lajin säilyminen, ja se tapahtuu vaan lisääntymisen kautta.
Tää ny kuulostaa brutaalille, kun en sano tätä kukkasin, sori vaan
Äijämäisesti selittäen siis: yksineuvoisilla kukilla esim mehiläinen lentää kauniinväriseen/hyväntuoksuiseen
Jormakukkaan. Se kerää sieltä siitepölyä hunajanvalmistukseen, ja sitten kun seuraavaksi lentää
Piparikukkaan, se toimii Jormasta lentävänä mällinä. Ja bingo, hedelmöitys tapahtuu piparikukassa. Ja siitä alkaa kukkavauvojen (=siementen) kehittyminen.
Ja ne kun sitten päätyvät maahan, ne alkavat itää seuraavana vuonna uusiksi kukkajormiksi ja kukkapipareiksi
Elämä on, nimenomaan
lisääntymistä. Vai kuinka Echo?
Eilen ostin vaimolle keltaisia tulppaaneja, siis kauniita kukkia.
Osaan suhtautua niihin ihan normaalilla tavalla, kuin sinäkin. En ollut ostamassa kukkajo...
, äh antaa olla
Wiki:
Kukan neuvoisuus ja kasvin kotisuus
Heteet ja emit voivat olla samassa kukassa, jolloin kukka on
kaksineuvoinen, tai eri kukissa, jolloin kukka on
yksineuvoinen. Lisäksi hede- ja emikukat voivat olla myös eri kasviyksilöissä, jolloin kasvi on
kaksikotinen. Hede- ja emikukat ovat toisinaan selvästi erinäköisiä, kuten esimerkiksi osalla
tuulipölytteisistä kasveista. Joillakin kasveilla on kehittynyt
itseinkompatibiliteetti eli itsemartous, joka on mekanismi, joka estää emissä tapahtuvan hedelmöittymisen saman kasviyksilön heteistä peräisin olevalla
siitepölyllä eli ne vaativat
ristipölytyksen. Yksi- ja kaksineuvoisten kukkien lisäksi jotkin kasvin kukat saattavat olla neuvottomia eli niissä ei ole heteitä eikä emejä.
Kukan pölytys
Pölytystavan perusteella kukat voidaan jakaa pääsääntöisesti kahteen tyyppiin:
tuulipölytteisiin ja
eläinpölytteisiin. Eläinpölytteisten kukkien pölyttäjiä ovat yleisesti erilaiset
hyönteiset, mutta joidenkin kukkien pölytyksestä huolehtivat
lepakot tai
linnut, esimerkiksi
kolibrit. Tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi kaikki
heinäkasvit ja
havupuut sekä monet lehtipuutkin, kuten
koivut ja
lepät. Niiden kukat ovat yleensä ulkonäöltään vaatimattomia. Sitä vastoin
hyönteispölytteiset kukat houkuttelevat pölyttäjiä suurilla, värikkäillä terälehdillä. Hyönteispölytteisten kasvien kukat erittävät usein myös
mettä ja erilaisia
tuoksuja. Mettä tuottavien kasvien terälehdissä voi olla myös niin sanottuja
mesiviittoja, jotka ohjaavat hyönteistä meden, ja yleensä samalla myös siitepölyn, luo. Mesiviitat ovat hyönteisten näkemillä ultraviolettivalon aallonpituuksilla näkyviä kuvioita, jotka helpottavat hyönteisten suunnistamista meden ja siitepölyn luo. Toisinaan kasvin ylimmät lehdet voivat olla kehittyneet näyttäviksi tai värikkäiksi, mutta varsinainen kukka on tällöin yleensä pieni ja vaatimattomannäköinen. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi
ruohokanukka sekä
joulutähti.
(hyvä huumori joskus sillä on)
