Sauli, 44, jää työttömäksi - sai muutaman päivää aikaa miettiä, muuttaako työn perässä: ”Ei omakotit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
On helppo jeesustella kritisoida ja vaatia yhteiskunnalta tukea ja ymmärrystä ja sitäsuntätä, kun on tottunut siihen että varsinkin lapsikortit pelaamalla saa yhteiskunnalta melko mukavan elannon tekemättä mitään. Jos ja kun rahahanat laitetaan kiinni, ja aikuinen ihminen pakotetaan ihan aikuisten oikessti huolehtimaan itsestään ja jälkikasvustaan niin pienet epämukavuudet muuton ja koulunvaihtojen kanssa alkavat tuntua häviävän pieniltä ongelmilta, mikäli vaihtoehtoina on nälkä ja yöt kylmässä. Tätä ei suomalaisessa vahvassa turvaverkossa öllöttelyyn tottunut ja historiaa tuntematon voi ehkä ymmärtää. Mutta tulee aivan taatusti ymmärtämään lähivuosina. Makoisan elämän aika ilman vaivannäköä on ohi.

No, se mikä on toiselle "pieni epämukavuus", on toisella henkilökohtainen tragedia. Elämä ei ole ihan niin yksinkertaista. Ja jos kerran väität tuntevasi historian, niin tiedät varmasti senkin, että historiaan liittyi aika paljon henkistäkin pahoinvointia, jos liittyi köyhyyttäkin. Se yhteiskunnan turvaverkko on rakennettu juuri siksi, että aiempi järjestelmä sisälsi niin paljon ongelmia eikä ollut aina ongelmaton niidenkään kannalta, joilla meni hyvin.
 
Työssäkäynnin ensisijainen motivaatio tulisi olla omien perustarpeiden täyttäminen. Ravinto, lämpö,suoja. Sen jälkeen bonuksina tulevat matkustaminen, harrastaminen ja ei-välttämättömät hankinnat. Jostain syystä iso osa tästä yhteiskunnastamme pitää itsestäänselvyytenä sitä, että yhteiskunta eli muut ihmiset tarjoavat ravinnon, lämmön ja suojan erilaisten tukien muodossa. Ja kun perustarpeet täytetään ilman vastapalveluksia, alkaa ilmeisesti hämärtyä se tosiasia että jonkun nekin täytyy maksaa ja mahdollistaa. Vastuu niistä kuuluu kuitenkin joka ikiselle kynnelle kykenevälle aikuiselle ihmiselle. Lapset, vanhukset ja oikeasti sairaat ja työkyvyttömät ovat toki erikseen ja heitä täytyy tukea.
Asiaa! (y)
 
Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa se, että Sauli on saanut halvalla asunnon Loviisasta? Jos haluat asua perähikiällä niin silloin sinulle tulee siitä muita kuluja.

Ei Loviisa ole mitään perähikiää. Se on kaupunki, josta pääsee kohtuullisen matkan päässä olevaan isompaankin kaupunkiin (Porvoo).

Jännä, että kun joku työtön asuu halvemmalla alueella, niin hänen kohdallaan on kohtuutonta asua siellä, mutta sitten kun toinen työtön asuu vaikka Helsingissä, niin hänen juuri pitäisi muuttaa halvemmille seuduille.
 
Nimenomaan. Tämä ei tunnu menevän tietyille ihmisille jakeluun. Monet suomalaiset kuvittelevat että talo ja lapset ovat sellainen turvallinen ankkuri joihin vedoten voi räkiä kattoon ja kieltäytyä näkemästä muuttamisen vaivaa. Ei ymmärretä sitä, että maailma on muuttunut ja muuttuu todella rajusti eikä tietyille paikkakunnille ne omaan makuun ja kokemukseen sopivat työt enää palaa. On pakko sopeutua, keksiä uutta, uudelleenkouluttautua tai muuttaa. Paikoilleen saa vapaasti jäädä, mutta silloin se eläminen maksetaan ihan oikeasti itse ja yhteiskunta ei ole avustusvelvollinen. Ulina on aivan turhaa, koska tätä muutosta ei pysäytä mitkään työttömien kansalaisaddressit.

Ei perhe ole mikään tekosyy, vaan se on ihan oikeaa elämää, oikeista elävistä ihmisistä koostuva yksikkö. Olet oikeassa siinä, että Suomi on haluttu rakentaa sellaiseksi yhteiskunnaksi, jossa ihmisillä olisi hyvä ja turvallinen elämä, ja jossa ihmiset voivat välittää ja rakastaa läheisiään.

Jos sitten halutaan Suomesta toisenlainen yhteiskunta, niin se on toinen juttu. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko sekään hyvä vaihtoehto, jossa ihminen on aina ensisijaisesti työläinen ja perhe on aina toissijainen. Jos Suomi haluaa ensisijassa kannustaa hajauttamaan perheet ja omistamaan elämänsä työlle, niin sitä ennen kannattaa tutustua kokemuksiin Puolasta tai vaikka Kiinasta, joissa on lukuisia lapsia, jotka on jätetty vanhempien työn vuoksi. Ja eiköhän siitäkin löydy kokemustietoa, miten hyvin lapsuus, koulunkäynti ja kehitys sujuvat, jos muuttoja tulee useita vuodessa.
 
On helppo jeesustella kritisoida ja vaatia yhteiskunnalta tukea ja ymmärrystä ja sitäsuntätä, kun on tottunut siihen että varsinkin lapsikortit pelaamalla saa yhteiskunnalta melko mukavan elannon tekemättä mitään. Jos ja kun rahahanat laitetaan kiinni, ja aikuinen ihminen pakotetaan ihan aikuisten oikessti huolehtimaan itsestään ja jälkikasvustaan niin pienet epämukavuudet muuton ja koulunvaihtojen kanssa alkavat tuntua häviävän pieniltä ongelmilta, mikäli vaihtoehtoina on nälkä ja yöt kylmässä. Tätä ei suomalaisessa vahvassa turvaverkossa öllöttelyyn tottunut ja historiaa tuntematon voi ehkä ymmärtää. Mutta tulee aivan taatusti ymmärtämään lähivuosina. Makoisan elämän aika ilman vaivannäköä on ohi.

Onko sinulla paljonkin kokemusta perheen kanssa muuttamisesta ympäri suomea muutaman kuukauden välein? Kuinka se on ollut edes mahdollista taloudellisesti?
 
Työssäkäynnin ensisijainen motivaatio tulisi olla omien perustarpeiden täyttäminen. Ravinto, lämpö,suoja. Sen jälkeen bonuksina tulevat matkustaminen, harrastaminen ja ei-välttämättömät hankinnat. Jostain syystä iso osa tästä yhteiskunnastamme pitää itsestäänselvyytenä sitä, että yhteiskunta eli muut ihmiset tarjoavat ravinnon, lämmön ja suojan erilaisten tukien muodossa. Ja kun perustarpeet täytetään ilman vastapalveluksia, alkaa ilmeisesti hämärtyä se tosiasia että jonkun nekin täytyy maksaa ja mahdollistaa. Vastuu niistä kuuluu kuitenkin joka ikiselle kynnelle kykenevälle aikuiselle ihmiselle. Lapset, vanhukset ja oikeasti sairaat ja työkyvyttömät ovat toki erikseen ja heitä täytyy tukea.

Nykyään Suomessa on jo iso joukko työssä käyviä ihmisiä, jotka eivät palkallaa pysty maksamaan edes asumiskulujaan. Onko tällainen kehitys mielestäsi järkevää?
 
No, se mikä on toiselle "pieni epämukavuus", on toisella henkilökohtainen tragedia. Elämä ei ole ihan niin yksinkertaista. Ja jos kerran väität tuntevasi historian, niin tiedät varmasti senkin, että historiaan liittyi aika paljon henkistäkin pahoinvointia, jos liittyi köyhyyttäkin. Se yhteiskunnan turvaverkko on rakennettu juuri siksi, että aiempi järjestelmä sisälsi niin paljon ongelmia eikä ollut aina ongelmaton niidenkään kannalta, joilla meni hyvin.
Yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole rakennettu siksi, että sen avulla voitaisiin valita mieluinen asuinpaikka tai elämäntavaksi työssäkäynnin välttely esimerkiksi välttämällä ammatinvaihtoa, välttämällä epämieluisia työtarjouksia tai hoitamalla omia lapsia kotona ja lisäntymällä.

Yhteiskunnan turvaverkko on rakennettu siksi, että se suojaa hetkellisesti elämän poikkeustilanteissa ja niitä, joita elämä oikeasti kohtelee kaltoin. Turvaverkko toimii trapetsitaiteilijalla tai nuorallakävelijälläkin siten, että verkkoon putoamisen jälkeen taiteilija kerää hetken voimia, kokoaa itsensä ja kiipeää uudelleen ylös trapetsille eikä jää verkkoon näytöksen loppuun asti makaamaan vaikertaen kuinka korkealla trapetsi tai nuora on ja kuinka vaikeaa sinne on kiivetä takaisin.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
Yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole rakennettu siksi, että sen avulla voitaisiin valita mieluinen asuinpaikka tai elämäntavaksi työssäkäynnin välttely esimerkiksi välttämällä ammatinvaihtoa, välttämällä epämieluisia työtarjouksia tai hoitamalla omia lapsia kotona ja lisäntymällä.

Yhteiskunnan turvaverkko on rakennettu siksi, että se suojaa hetkellisesti elämän poikkeustilanteissa ja niitä, joita elämä oikeasti kohtelee kaltoin. Turvaverkko toimii trapetsitaiteilijalla tai nuorallakävelijälläkin siten, että verkkoon putoamisen jälkeen taiteilija kerää hetken voimia, kokoaa itsensä ja kiipeää uudelleen ylös trapetsille eikä jää verkkoon näytöksen loppuun asti makaamaan vaikertaen kuinka korkealla trapetsi tai nuora on ja kuinka vaikeaa sinne on kiivetä takaisin.
Suomalainen tukiverkko on kuin hämähäkinverkko: sinne kun joudut niin elävänä et pääse pois.
 
Yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole rakennettu siksi, että sen avulla voitaisiin valita mieluinen asuinpaikka tai elämäntavaksi työssäkäynnin välttely esimerkiksi välttämällä ammatinvaihtoa, välttämällä epämieluisia työtarjouksia tai hoitamalla omia lapsia kotona ja lisäntymällä.

Yhteiskunnan turvaverkko on rakennettu siksi, että se suojaa hetkellisesti elämän poikkeustilanteissa ja niitä, joita elämä oikeasti kohtelee kaltoin. Turvaverkko toimii trapetsitaiteilijalla tai nuorallakävelijälläkin siten, että verkkoon putoamisen jälkeen taiteilija kerää hetken voimia, kokoaa itsensä ja kiipeää uudelleen ylös trapetsille eikä jää verkkoon näytöksen loppuun asti makaamaan vaikertaen kuinka korkealla trapetsi tai nuora on ja kuinka vaikeaa sinne on kiivetä takaisin.

Ei kukaan muuta ole väittänytkään. Jäin juuri työttömäksi ja kaikin keinoin yritän löytää työpaikan tai päästä opiskelemaan joku uusi järkevä ammatti. Asiat eivät kuitenkaan hoidu tuosta vain sormia napsauttamalla, kuten tuossakin jutussa olisi pitänyt muutaman päivän varoitusajalla laittaa koko elämä uusiksi edes tietämättä, kuinka pahaan taloudelliseen ahdinkoon päätös johtaisi.
 
On helppo jeesustella kritisoida ja vaatia yhteiskunnalta tukea ja ymmärrystä ja sitäsuntätä, kun on tottunut siihen että varsinkin lapsikortit pelaamalla saa yhteiskunnalta melko mukavan elannon tekemättä mitään. Jos ja kun rahahanat laitetaan kiinni, ja aikuinen ihminen pakotetaan ihan aikuisten oikessti huolehtimaan itsestään ja jälkikasvustaan niin pienet epämukavuudet muuton ja koulunvaihtojen kanssa alkavat tuntua häviävän pieniltä ongelmilta, mikäli vaihtoehtoina on nälkä ja yöt kylmässä. Tätä ei suomalaisessa vahvassa turvaverkossa öllöttelyyn tottunut ja historiaa tuntematon voi ehkä ymmärtää. Mutta tulee aivan taatusti ymmärtämään lähivuosina. Makoisan elämän aika ilman vaivannäköä on ohi.

Sinähän tässä jeesustelet ja yrität moralisoida. Haluatko todellakin, että Suomi muuttuu Thaimaan kaltaiseksi kehitysmaaksi, jossa naisten on pakko myydä itseään kadulla tai vaihtoehtoisesti muuttaa toiselle puolelle maapalloa joko kausitöihin tai rikkaamman miehen vaimoksi jättäen lapset isovanhempien huostaan tai kaduille?
 
Työmaat ovat aika usein herra ties missä eivätkä esim. ongelmallisten vuokramarkkinoiden pääkaupunkiseudulla.


Vai niin.

Mun työmaat ovat tällä hetkellä Espoossa sekä Helsingissä. Edellinen oli Keravalla. Sitä ennen on jo mainittujen lisäksi työskennelty mm. Vantaalla, Kirkkonummella, Tampreella, Turussa ja Kuopiossa. Yksikään työmaa ei ole ollut maaseudulla.

Eipäs kun! Kerran käytiin jossain huisintuutissa sahaamassa padosta pala veks jotta puron virtaus paranisi. Mutta siihen kului alle yksi työpäivä eikä asuntoa kaivattu.
 
Sinähän tässä jeesustelet ja yrität moralisoida. Haluatko todellakin, että Suomi muuttuu Thaimaan kaltaiseksi kehitysmaaksi, jossa naisten on pakko myydä itseään kadulla tai vaihtoehtoisesti muuttaa toiselle puolelle maapalloa joko kausitöihin tai rikkaamman miehen vaimoksi jättäen lapset isovanhempien huostaan tai kaduille?
Sellaiseksi maaksi Suomi muuttuu ja nopeammin kuin arvaatkaan.
 
Jep jep. Itseäni kyrsi usean vuoden ajan muuttaminen joka saatanan vuosi. Lapsien kanssa. Jos tää elämä on kokoajan työn perässä juoksemista niin vinkkinä voin antaa: ÄLKÄÄ tehkö lapsia. Huomattavasti helpompaa! Ei tarvitse miettiä miksi meitä on vähän ja maahanmuuttajia enemmän! Ku ei kannata perustaa perhettä, omistaa mitään.. aivan turhaa! Suomalainen ei arvosta, että teet uuden suomalaisen synnyttämällä ja kasvattamalla ku se on häneltä pois. Vanhainkodeissa teitä sit hoitaa muu väestö jos hoitaa kun sitä lisääntymistä ei saanut tehdä loisimisen pelossa. Miksei vaan laiteta silmukkaa kaulan ympärille ja lopetetaan koko kansa? Silloin ei oo rahahuolia ku maat ja mannut on tyhjillään seuraaville yrittäjille.
 
Sinähän tässä jeesustelet ja yrität moralisoida. Haluatko todellakin, että Suomi muuttuu Thaimaan kaltaiseksi kehitysmaaksi, jossa naisten on pakko myydä itseään kadulla tai vaihtoehtoisesti muuttaa toiselle puolelle maapalloa joko kausitöihin tai rikkaamman miehen vaimoksi jättäen lapset isovanhempien huostaan tai kaduille?
En todellakaan. Siksi haluan, että jokainen jolla on mahdollisuus tehdä töitä pääsee ja menee töihin, jotta meillä on varaa ylläpitää sosiaalista turvaverkkoamme ja ihmisarvoista heikoista huolehtivaa yhteiskuntaa myös jatkossa. Sitä pyrkimystä ei edesauta Savukoskella hiljalleen alkoholisoituvan kirvesmies-Jarkon ja Pihtiputaalla päivät pitkät palstailevan kolmen lapsen yh-äiti Kirsin syrjäytymisen jatkuva tukeminen.

Osalle tämä sosiaalisen turvaverkon kuormituksen vähentäminen voi tarkoittaa muuttoa kotimaassa ja varmasti tarkoittaakin. Pysyvästi tai tilapäisesti. Osalle se voi tarkoittaa menemistä ainakin väliaikaisesti toiselle puolen maailmaa töihin. Joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Fyysisesti ulkomaille töihin menemisessähän ei sinänsä ole mitään uutta, sitä tehtiin jo sata vuotta sitten kun kotimaasta ei töitä löytynyt.
Tuohon virtuaalisanaan toki joku takertuu mutta takertukoot. Aika moneen työhön tulee seuraavien vuosien ja vuosikymmenten kuluesssa virtuaalisia elementtejä jos ei jo ole.

Ei me tätä isomman mittakaavan kehitystä voida millään pysäyttää, ei se ole edes meidän paskahousuisten keskivertopäättäjiemme käsissä. Mutta me voidaan edes jotenkin yrittää turvata tulevaisuutta niin, ettei verkko ratkea ja luisuta kaikki sinne mistä ei ole paluuta.
 
Työssäkäynnin ensisijainen motivaatio tulisi olla omien perustarpeiden täyttäminen. Ravinto, lämpö,suoja. Sen jälkeen bonuksina tulevat matkustaminen, harrastaminen ja ei-välttämättömät hankinnat. Jostain syystä iso osa tästä yhteiskunnastamme pitää itsestäänselvyytenä sitä, että yhteiskunta eli muut ihmiset tarjoavat ravinnon, lämmön ja suojan erilaisten tukien muodossa. Ja kun perustarpeet täytetään ilman vastapalveluksia, alkaa ilmeisesti hämärtyä se tosiasia että jonkun nekin täytyy maksaa ja mahdollistaa. Vastuu niistä kuuluu kuitenkin joka ikiselle kynnelle kykenevälle aikuiselle ihmiselle. Lapset, vanhukset ja oikeasti sairaat ja työkyvyttömät ovat toki erikseen ja heitä täytyy tukea.

Niinhän se onkin, mm. Pohjois-Koreassa. Siellähän on todella alhainen työttömyysaste, alle 5 %. Eikös voitaisikin kaikki ottaa sieltä oppia? Pidemmät työajat, palkat minimiin ja kaikki kieli vyön alle, palkoille joista maksetaan vain perustarpeet. Muut huvitukset kuuluvat eliitille.

Puhut kuin olisi olemassa suuri joukko tuilla eläviä loisia joilla ei ole ihmisoikeuksia. Minun tuntemat työttömät ovat ahkeria, oma-aloitteisia mutta huonotuurisia ihmisiä joiden työt on joko siirretty Kiinaan tai jotka eivät saa töitä muista syistä.

Tuollaisessa kuvailemassasi yhteiskunnassa ei kannata enää tehdä lapsiakaan. Elämä on pelkkää työtä.

Missä tynnyrissä elät? Ehkä sekin kertoo jotain, kun ei ole muuta tekemistä elämällään kuin kirjoitella provokatiivisesti vauvapalstoilla suureen ääneen epäinhimillisiä ja mustavalkoisia ajatuksiaan. Tuo sinun kuvailemasi maailmankuva vasta surullinen onkin ja leimaa ihmiset.
 
Nykyään Suomessa on jo iso joukko työssä käyviä ihmisiä, jotka eivät palkallaa pysty maksamaan edes asumiskulujaan. Onko tällainen kehitys mielestäsi järkevää?
Ei ole. Ja siksi tulonsiirrot yhteiskunnalta asuntosijoittajille pitää lopettaa ja nykyinen asumistukijärjestelmä uudistaa läpikotaisin.

Minä asun vuokra-asunnossa josta maksan pelkkää vuokraa yksin yli tuhat euroa kuukaudessa. Senttiäkään en saa tukia. Samassa rapussa asuu täsmälleen samanlaisissa asunnoissa useita ihmisiä ja perheitä, joissa aikuiset eivät käy töissä eivätkä maksa itse senttiäkään asumisestaan, jääkaappiensa täyttämisestä tai laajakaistayhteyksiltään joilla on mukava sadepäivisin surffailla lämpimässä kodissa. He jäävät nukkumaan tai viettämään vapaa-aikaansa aina kun minä lähden aamuisin töihin. Ja on ollut niitäkin aikoja, että olen joutunut maksamaan vuokran myöhässä useampana kuukautena peräkkäin kun raha on ollut tiukoilla. Saavillisella sarkasmia voin sanoa, että olipa siinä vaiheessa ihanaa ja motivoivaa raapia aikaisin aamulla autoa puhtaaksi lumesta ja katsella kun työttömien ikkunat ovat pimeänä ja autojensa katot täynnä lunta. Jonkunhan sekin mahdollisuus toki täytyy kustantaa ja tuossa se realisoituu tavalliselle palkansaajalle aika helvetin hyvin.

Enkä edes asu Savukoskella enkä missään muussa persereiässä josta työpaikat ovat aikoja sitten kadonneet. Työpaikkoja on runsaasti, kaupunki on isohko, työllisyystilanne hyvä ja tunnin matkan päässä on todella paljon lisää työpaikkoja. Mutta varmasti näiltä mun naapureilta löytyy lukuisia hyviä selityksiä miksi juuri he ovat uhreja ja kuinka yhteiskunta potkii heitä päähän ja kuinka aktiivimalli rikkoo heidän ihmisoikeuksiaan.
 

Yhteistyössä