M
myyt tai itket ja myyt
Vieras
Ihmettelen opettajan viestintää leirikoulun varainkeruusta. Wilman kautta tuli viestiä, että vanhempien pitää maksaa 100 euroa per oppilas luokkaretkirahastoon. Itselle summa ei tuota vaikeuksia, mutta kyllä mietin vähävaraisia ja sitä, miten tämä istuu maksuttomaan perusopetukseen...
Periaatteessa suhtauduin maksuun kuitenkin positiivisesti - mielummin maksan suoraan rahasumman kuin alan uupuneena stressaavien ja pitkien työpäivien jälkeen vääntämään leipomuksia myyjäisiin tms.
Kuitenkin kuulemma maksettavan summan lisäksi pitäisi osallistua tuotemyyntiin. Pilkkosten myynnille annettiin aikaa pari viikkoa, ja sen jälkeen siirryttäisiin keksimyyntiin ja sitten taas johonkin muuhun jne. Itse en tuosta pikkuhousujen kaupittelusta innostunut, tuntui tyhmältä kaupitella alusvaatteita työkavereille. Olin myös sairaana, ja ajattelin että ehkä siihen keksimyyntiin sitten voisi osallistua. Nyt tuli sitten opettajalta mielestäni kärkäs viesti, että kyllä kaikkien pitää osallistua myyntiin tai katsotaan vapaamatkustajaksi ja että sitä ei sallita! Siis mitä?! Miten voi opettaja viestiä tuolla tavalla, kun ottaa huomioon Avin ja opetushallituksen ohjeet siitä, että varainkeruun pitää olla vapaaehtoista? Jäin miettimään, että onko ylipäänsä oikein, että koulu valjastaa vanhemmat pakkomyymään (tai pakko-ostamaan, jos myynnille ei ole aikaa tai voimavaroja) tietyn firman tuotteita?
Mitä ajatuksia? Olenko ainoa, jota tällainen närästää? Näinkö se homma tosiaan menee? Myyt tai olet huono huoltaja ja vapaamatkustaja? Tiedän, että koulu ei voi varainkeruuseen velvoittaa, mutta jo asiasta viestiminen kummastuttaa ja ärsyttääkin. Itse olen aikaisemmin ajatellut, että on hyvä olla vaihtoehtoja - että elämäntilanteen ja resurssien mukaan voi osallistua leirikoulun rahoitukseen rahalla (in cash) tai muulla panoksella (in-kind), mutta että molemmilla, pakolla ja syyllistäen? Miten teillä on hoidettu leirikoulun varainhankinta? Mitä mieltä olette - onko tällaisessa pakkomyynnissä mitään järkeä?
Periaatteessa suhtauduin maksuun kuitenkin positiivisesti - mielummin maksan suoraan rahasumman kuin alan uupuneena stressaavien ja pitkien työpäivien jälkeen vääntämään leipomuksia myyjäisiin tms.
Kuitenkin kuulemma maksettavan summan lisäksi pitäisi osallistua tuotemyyntiin. Pilkkosten myynnille annettiin aikaa pari viikkoa, ja sen jälkeen siirryttäisiin keksimyyntiin ja sitten taas johonkin muuhun jne. Itse en tuosta pikkuhousujen kaupittelusta innostunut, tuntui tyhmältä kaupitella alusvaatteita työkavereille. Olin myös sairaana, ja ajattelin että ehkä siihen keksimyyntiin sitten voisi osallistua. Nyt tuli sitten opettajalta mielestäni kärkäs viesti, että kyllä kaikkien pitää osallistua myyntiin tai katsotaan vapaamatkustajaksi ja että sitä ei sallita! Siis mitä?! Miten voi opettaja viestiä tuolla tavalla, kun ottaa huomioon Avin ja opetushallituksen ohjeet siitä, että varainkeruun pitää olla vapaaehtoista? Jäin miettimään, että onko ylipäänsä oikein, että koulu valjastaa vanhemmat pakkomyymään (tai pakko-ostamaan, jos myynnille ei ole aikaa tai voimavaroja) tietyn firman tuotteita?
Mitä ajatuksia? Olenko ainoa, jota tällainen närästää? Näinkö se homma tosiaan menee? Myyt tai olet huono huoltaja ja vapaamatkustaja? Tiedän, että koulu ei voi varainkeruuseen velvoittaa, mutta jo asiasta viestiminen kummastuttaa ja ärsyttääkin. Itse olen aikaisemmin ajatellut, että on hyvä olla vaihtoehtoja - että elämäntilanteen ja resurssien mukaan voi osallistua leirikoulun rahoitukseen rahalla (in cash) tai muulla panoksella (in-kind), mutta että molemmilla, pakolla ja syyllistäen? Miten teillä on hoidettu leirikoulun varainhankinta? Mitä mieltä olette - onko tällaisessa pakkomyynnissä mitään järkeä?