Jätin rakastajan mieheni vuoksi ja nyt on ikävä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huono vaimo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Huono vaimo

Vieras
Ennen kuin tuomitsette, niin en minäkään vuosi sitten kuvitellut, että olisin koskaan pettänyt miestäni. Ja tuomitsin jyrkästi aviorikkojat. Mutta niin tämä elämä vain heittelee...
Eli tässä vuosi sitten mieheni tutustuin paremmin mieheni vanhaan kaveriin, kun muutimme samalle paikkakunnalle. Tai siis olimme satunnaisesti tavanneet jo vuosia sitten, mutta vasta nyt asuessamme samassa kaupungissa aloimme tavata useammin, kun mieheni ja tämä kaveri aloittivat yhdessä yrityksen.
Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa 15 vuotta, aina onnellisia. Koskaan en ole ajatellut pettäväni häntä, päinvastoin olemme olleet yhteisten ystäviemme kateuden kohde, kun kahdesta lapsesta ja ruuhkavuosista on selvitty onnellisina ja rakastuneina.
Nyt kun muutimme tämän uuden yrityksen vuoksi uuteen paikkaan, olin ensin vähän yksinäinen. Miehellä oli kiireitä yrityksen kanssa ja arki oli minun harteillani. Mieheni kaveri on eronnut ja sinkku, ja hän alkoi viettää paljon aikaa meillä, puhuivat mieheni kanssa yrityksen asioista.
Mutta silloin tällöin puhuimme muustakin, myös ihmissuhteista, tämä mieheni kaveri ja minä varsinkin. Tuntui kivalta, että tämä mieheni vanha kaveri ystävystyi minunkin kanssani. Meillä on paljon yhteistä, ehkä enemmänkin kuin mieheni kanssa.
Puolisen vuotta meni ihan täysin kavereina. En ollut miehestä fyysisesti yhtään kiinnostunut, tykkäsin vain hänen seurastaan.
Mutta sitten...
Jossain vaiheessa tajusin, että mieheni kaveri onkin komea. Ja aloin kiinnittää huomiota siihen, että joskus hän näytti katsovan minua "liian kauan". Tai no en tiennyt, että kuvittelinko vain.
Sitten kerran hän oli menossa tapaamaan jotain naista, ja minä reagoin oudosti. Aivan kuin olisin mustasukkainen. En tajunnut sitä itsekään, mutta tämä mies tajusi ja lähetti viestin, jossa kysyi suoraan, olenko mustasukkainen.
Menin sekaisin ja laskin leikiksi. Mutta siitä alkoi viesteily... viestejä puolin ja toisin, joita ei mieheni olisi voinut lukea.
Kun tapasimme, niin paria kertaa lukuunottamatta aina mieheni tai jonkun muun seurassa. Mutta ne pari kertaa kahden olivat todella vaarallisia. Kerran oli todella lähellä, ettemme päätyneet sänkyyn.
Minä lopulta tulin järkiini, mutta olimme jo alasti...
No, lähdin lopulta lasten kanssa äitini luo toiselle puolelle maata. Jatkoimme viesteilyä. Hän sanoi ikävöivänsä, avautui monesta todella yksityisestä asiasta. Kertoi luopuneensa yhdestä naistuttavuudestaan vuokseni, mutta kyllä hänellä ottajia riittää muutenkin.
Minä panin nyt pelin poikki ja sanoin, etten voi jatkaa tätä viestittelyä. Että meidän on palattava kavereiksi.
Hän vaikuttaa siltä kuin olisin särkenyt hänen sydämensä, vaikka tietää itse hyvin, että suhteemme olisi mahdoton.
Rakastan aviomiestäni ja haluan jatkaa onnellista avioliittoani hänen kanssaan.
Mutta ikävöin tätä toista miestä ja sitä läheisyyttä, joka meillä oli ennen kaikkea henkisellä tasolla. Kyllä hän minua fyysisestikin kiinnostaa, mutta juuri tämä henkinen yhteys oli niin vahva.
Kuinka voin unohtaa hänet lopullisesti?
 
En sano muutakuin että... NOSTAN HATTUA. Sinulla on moraali jota moni ei omista (y)

Mutta muista että olet vastuussa myös ajatuksistasi. JOs annat ajatuksillevaltaa johonkin suuntaan, ne johtavat aina myöhemmin tekoihin, niinkuin tässä meinasi käydä.

Rakastat silti niinkuin snaoit miestäsi. Miel vain on kummallinen x)

Tärkeintä ettet edennyt pettämisvaiheesen asti. Nyt keskity elämääsi ja suuntaa ajatuksesi sinne missä niitä kaivataan. Eli perheeseesi ja mieheesi :)

Kyllä tuollaiset aina aan kanssa unohuvat. Jos olisit edennyt pidemmälle, olisi ero ja ehkä yhteiselo ei olisikaan sen ihanampaa uudenkaan kumppanin kanssa.
 
En sano muutakuin että... NOSTAN HATTUA. Sinulla on moraali jota moni ei omista (y)

Mutta muista että olet vastuussa myös ajatuksistasi. Jos annat ajatuksille valtaa johonkin suuntaan, ne johtavat aina myöhemmin tekoihin, niinkuin tässä meinasi käydä.

Rakastat silti niinkuin sanoit miestäsi. Mieli vain on kummallinen x)

Tärkeintä ettet edennyt pettämisvaiheesen asti. Nyt keskity elämääsi ja suuntaa ajatuksesi sinne missä niitä kaivataan. Eli perheeseesi ja mieheesi :)

Kyllä tuollaiset aina ajan kanssa unohuvat. Jos olisit edennyt pidemmälle, olisi ero ja ehkä yhteiselo ei olisikaan sen ihanampaa uudenkaan kumppanin kanssa.

Ja pahoittelut kirjotusvirheistä . Korjasin sitä hieman.
 
En sano muutakuin että... NOSTAN HATTUA. Sinulla on moraali jota moni ei omista (y)

Mutta muista että olet vastuussa myös ajatuksistasi. JOs annat ajatuksillevaltaa johonkin suuntaan, ne johtavat aina myöhemmin tekoihin, niinkuin tässä meinasi käydä.

Rakastat silti niinkuin snaoit miestäsi. Miel vain on kummallinen x)

Tärkeintä ettet edennyt pettämisvaiheesen asti. Nyt keskity elämääsi ja suuntaa ajatuksesi sinne missä niitä kaivataan. Eli perheeseesi ja mieheesi :)

Kyllä tuollaiset aina aan kanssa unohuvat. Jos olisit edennyt pidemmälle, olisi ero ja ehkä yhteiselo ei olisikaan sen ihanampaa uudenkaan kumppanin kanssa.

Kiitos, mutta kyllä moraali on tässä osoittautunut jo tarpeeksi heikoksi... vielä vuosi sitten olisin tuominnut todella jyrkästi pelkät viestittelytkin. Emme koskaan ehtineet suudella suulle, mutta tämä mies suuteli kyllä niskaani... ja halailimme useampaan otteeseen. Ja tosiaan kerran oli niin, että hän oli lopulta alasti ja minä alusvaatteisillani... minä lasken kyllä tämänkin jo pettämiseksi, niin täydellisen luottavainen ja luotettava suhde minulla on 15 vuotta ollut mieheeni.

Kaikkein oudointa on, että me todella olemme onnellisia mieheni kanssa. Olenkin miettinyt ja pohtinut kovin, miksi ylipäätään ihastuin tähän mieheni kaveriin. Kyllä, hän tuntuu jonkinlaiselta sielunkumppanilta, mutta olen sen verran maalaisjärkinen, että tajuan yhteiseen arkeen tarvittavan paljon muutakin kuin sielunkumppanuutta.

Hiukan olen miettinyt, että muutto uuteen kaupunkiin pani ehkä minulla pasmat sekaisin, Kun en tuntenut ketään ja oli helpottavaa, kun mieheni kaveri jeesasi.

Yritän koko ajan järkeillä, että tein vain oikein ja järkevästi ja palveluksen meille kummallekin, mutta kiusaus ottaa yhteyttä on yhä suuri.

Voi kun nyt olisi voimaa unohtaa tämä seikkailu ja olla kiitollinen siitä mitä minulla on, eli ihana perhe ja ihana mies.
 
Hyviä ystäviä miehelläs (y) Mies ei tartte vihamiehiä kun on kyllin paskat kaverit
Hänellä on kyllä omat omantunnon tuskansa mieheni vuoksi. Mutta olemme kumpikin yrittäneet olla ajattelematta koko asiaa, koska kumpikin tiedämme, että olemme tehneet väärin. Hän eli jo välillä niin omassa maailmassaan, että elätteli toiveita, että mieheni suostuisi jakamaan minut hänen kanssaan, kun ovat niin hyviä ystäviä. Ihminen tarttuu kaikenlaisiin kummallisiin oljenkorsiin kun on tarpeeksi epätoivoinen. Sanoin, ettei mieheni ikinä suostuisi ja sillä hänkin kai jotenkin järkiinsä tuli. Mutta samalla sillä järjettömällä unelmalla puolusteli kai omia toiveitaan. Ei ole yrittänyt minua painostaa erityisesti, kun tietää kyllä mikä on oikein ja mikä on väärin. Mutta en voi oikein häntä moraalittomaksi syyttää, kun ei hän olisi voinut viestittelyä jatkaa ilman minun hyväksyntääni
 
Hänellä on kyllä omat omantunnon tuskansa mieheni vuoksi. Mutta olemme kumpikin yrittäneet olla ajattelematta koko asiaa, koska kumpikin tiedämme, että olemme tehneet väärin. Hän eli jo välillä niin omassa maailmassaan, että elätteli toiveita, että mieheni suostuisi jakamaan minut hänen kanssaan, kun ovat niin hyviä ystäviä. Ihminen tarttuu kaikenlaisiin kummallisiin oljenkorsiin kun on tarpeeksi epätoivoinen. Sanoin, ettei mieheni ikinä suostuisi ja sillä hänkin kai jotenkin järkiinsä tuli. Mutta samalla sillä järjettömällä unelmalla puolusteli kai omia toiveitaan. Ei ole yrittänyt minua painostaa erityisesti, kun tietää kyllä mikä on oikein ja mikä on väärin. Mutta en voi oikein häntä moraalittomaksi syyttää, kun ei hän olisi voinut viestittelyä jatkaa ilman minun hyväksyntääni

Vai sielumkumppani ja omantunnon tuskat......tosiasiassa halusi vain päästä "pukille" silläaikaa, kun kaveri pyörittä firmaa.
 
Vai sielumkumppani ja omantunnon tuskat......tosiasiassa halusi vain päästä "pukille" silläaikaa, kun kaveri pyörittä firmaa.
, En voi tietenkään 100% varma olla, mutta kyllä hän saisi sänkyseuraa muualtakin. Ja nimenomaan minusta ei ole saanut, meillä on mieheni kanssa sängyssä kaikki loistavasti. Mutta henkinen yhteys ei ole sama kuin tämän toisen kanssa.
 
Nostan hattua, että jätit "leikin" kesken. Minulla vähä samanlainen tilanne, "pakottavista" syistä oltu miehen kanssa melko paljon tekemisissä 4 vuoden ajan. Alkuun oli pientä ihastusta ja kiinnyin vaan entistä enemmän mieheen. Jossakin välissä toivoin että olisi myös fyysistä läheisyyttä. Oon niin niin monet yöt itkenyt omia ajatuksiani ja pyöritellyt asioita mutta, nyt kuukaisi niin ettei ole nähty eik tietoa milloin nähdään. Alkuun järjetön ikävä, nyt tuntuu tämä väliaika vain hyvälle. Alkanut ihmetellä mitä olen kyseisessä ihmisessä niin kovasti nähnyt. Vaikka...ikävä tulee olemaan musertava kun tämä kaikki loppuu. Tilanteita pettää tässä 4 vuoden aikana rauhassa olisi ollut jo näiden pakollisten aikana varmaan yli 150. Ja vapaa ajalla muuten ...
 
Nostan hattua, että jätit "leikin" kesken. Minulla vähä samanlainen tilanne, "pakottavista" syistä oltu miehen kanssa melko paljon tekemisissä 4 vuoden ajan. Alkuun oli pientä ihastusta ja kiinnyin vaan entistä enemmän mieheen. Jossakin välissä toivoin että olisi myös fyysistä läheisyyttä. Oon niin niin monet yöt itkenyt omia ajatuksiani ja pyöritellyt asioita mutta, nyt kuukaisi niin ettei ole nähty eik tietoa milloin nähdään. Alkuun järjetön ikävä, nyt tuntuu tämä väliaika vain hyvälle. Alkanut ihmetellä mitä olen kyseisessä ihmisessä niin kovasti nähnyt. Vaikka...ikävä tulee olemaan musertava kun tämä kaikki loppuu. Tilanteita pettää tässä 4 vuoden aikana rauhassa olisi ollut jo näiden pakollisten aikana varmaan yli 150. Ja vapaa ajalla muuten ...
Voimia sinullekin... minäkin ajattelin, että välimatka tekisi hyvää. Ei olla nähty nyt 3 viikkoon oman loman ja hänen lomansa vuoksi, mutta yhä ajatukset pyörivät hänessä ja käyn kurkkimassa koko ajan, onko linjoilla chatissa... olisi niin helpottavaa päästä tästä "pakkomielteestä" yli ja keskittyä perheeseen ansaitulla tavalla. Taas teki niin kauheasti mieli ottaa yhteyttä, mutta kun tiedän, että näin on kaikin puolin parempi. Tai siis järki ja pää tietävät, mutta sydän haraa yhä vastaan.
 
Tiedän tunteen. Sinä haluat elämääsi jännitystä ja säpinää. Kyllä se sielujen yhteys todellisuudessa katoaa uudessa suhteessakin muutamassa vuodessa. Ei todellakaan kannata rikkoa perhettä sen takia. Varsinkaan kun sinulla ei ole mitään oikeita ongelmia puolisosi kanssa.

Anna miehen mennä menojaan. Et voi pitää kahta miestä. Tai voit, mutta siinä saattaa olla liian suuret riskit ja menetät kaiken.

Itse elän nuoruudenrakkauteni kanssa. Parisuhde on ollut jo vuosia huonossa jamassa ja päädyin lopulta sivusuhteisiin. Kaava on tuttu. Ensin toinen vaikuttaa ihanalta unelmamieheltä ja sielunkumppanilta. Mitä enemmän tapaa ja mitä enemmän pääsee tutustumaan toisen arkipuoleen sitä nopeammin tuo tunne karisee. Parin vuoden päästä ihmettelee, että miksiköhän siihenkin tyyppiin hullaantui. Vetovoima lakkaa, kun pääsee riittävän lähelle riittävän pitkäksi aikaa. Olet nyt vain koukussa rakastumisen tunteeseen ja perhosiin vatsassasi.

Oma pisin tiivis sivusuhteeni kesti kaksi vuotta, jonka jälkeen se oli jo nähty. Sen sijaan sellaiset, joita olen tavannut vain 'juhlan' merkeissä harvakseltaan, ovat kestäneet pidempään. Arki pilaa suhteen kuin suhteen. Kun kerran sinulla on nyt hyvä kumppani ja toimiva arki, niin älä missään nimessä mene pilaamaan sitä.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Tiedän tunteen. Sinä haluat elämääsi jännitystä ja säpinää. Kyllä se sielujen yhteys todellisuudessa katoaa uudessa suhteessakin muutamassa vuodessa. Ei todellakaan kannata rikkoa perhettä sen takia. Varsinkaan kun sinulla ei ole mitään oikeita ongelmia puolisosi kanssa.

Anna miehen mennä menojaan. Et voi pitää kahta miestä. Tai voit, mutta siinä saattaa olla liian suuret riskit ja menetät kaiken.

Itse elän nuoruudenrakkauteni kanssa. Parisuhde on ollut jo vuosia huonossa jamassa ja päädyin lopulta sivusuhteisiin. Kaava on tuttu. Ensin toinen vaikuttaa ihanalta unelmamieheltä ja sielunkumppanilta. Mitä enemmän tapaa ja mitä enemmän pääsee tutustumaan toisen arkipuoleen sitä nopeammin tuo tunne karisee. Parin vuoden päästä ihmettelee, että miksiköhän siihenkin tyyppiin hullaantui. Vetovoima lakkaa, kun pääsee riittävän lähelle riittävän pitkäksi aikaa. Olet nyt vain koukussa rakastumisen tunteeseen ja perhosiin vatsassasi.

Oma pisin tiivis sivusuhteeni kesti kaksi vuotta, jonka jälkeen se oli jo nähty. Sen sijaan sellaiset, joita olen tavannut vain 'juhlan' merkeissä harvakseltaan, ovat kestäneet pidempään. Arki pilaa suhteen kuin suhteen. Kun kerran sinulla on nyt hyvä kumppani ja toimiva arki, niin älä missään nimessä mene pilaamaan sitä.

Kiitos kun kerroit omista kokemuksistasi. Näin minä olen järkeillyt itsekin. Todellakin siksikin, että mieheni on todella ihana aviomies ja isä lapsillemme. Lapsemme tykkäävät kyllä kovasti tästä kaveristakin. Ainoa negatiivinen piirre miehessäni on ehkä ollut se, ettei halua kolmaytta lasta. Nyt kun kaksi on jo saatu pikkulapsivaiheen ohi. Minä välillä vielä haaveilen. Iän puolesta nyt alkaa olla viimeiset vuodet käsillä. Ja tämä ihastukseni tunnusti, että haluaisi vielä itsekin lapsen. Ja kerran kirjoitti, että haluaisi lapsen minun kanssani... tällaiset jutut vielä vaivaavat, kun yritän keskittyå mieheeni...
 
Kiitos kun kerroit omista kokemuksistasi. Näin minä olen järkeillyt itsekin. Todellakin siksikin, että mieheni on todella ihana aviomies ja isä lapsillemme. Lapsemme tykkäävät kyllä kovasti tästä kaveristakin. Ainoa negatiivinen piirre miehessäni on ehkä ollut se, ettei halua kolmaytta lasta. Nyt kun kaksi on jo saatu pikkulapsivaiheen ohi. Minä välillä vielä haaveilen. Iän puolesta nyt alkaa olla viimeiset vuodet käsillä. Ja tämä ihastukseni tunnusti, että haluaisi vielä itsekin lapsen. Ja kerran kirjoitti, että haluaisi lapsen minun kanssani... tällaiset jutut vielä vaivaavat, kun yritän keskittyå mieheeni...

Älä lähde ollenkaan tuolle linjalle, että alat vertailemaan uutta ihastusta mieheesi, koska mies tulee häviämään sen 6-0. Etsit miehestäsi vain negatiivisia puolia ja näet ihastuksessani vain hyviä asioita. Uusioperhe elämä ei ole kenellekään helppoa, joten sellaisesta ei kannata haaveilla.
 
Älä lähde ollenkaan tuolle linjalle, että alat vertailemaan uutta ihastusta mieheesi, koska mies tulee häviämään sen 6-0. Etsit miehestäsi vain negatiivisia puolia ja näet ihastuksessani vain hyviä asioita. Uusioperhe elämä ei ole kenellekään helppoa, joten sellaisesta ei kannata haaveilla.

Luinkin tuosta, että tällaisessa tilanteessa sitä yrittää helposti keksimällä keksiä tekosyitä, miksi aviomies ei olisikaan hyvä. Mutta oikeasti hän on tosi hyvä mies, enkä ikinä voisi tehdä hänelle sellaista temppua, että jättäisin. Hän olisi ihan hukassa ilman minua ja sanookin sen usein. Täydennämme toisiamme hienosti. Nimenomaan täydennämme, koska olemme monessa asiassa toistemme vastakohtia. Kun taas ihastukseni kanssa meillä on nimenomaan paljon yhteistä. Aiemmin ajattelin, että vetovoima mieheni kanssa perustuu juuri erilaisuudellemme. Nykyäänkin ajattelen niin, mutta toisaalta olen ruvennut ajattelemaan myös, että joskus on vain niin paljon helpompaa, kun toinen ajattelee luontaisesti samalla tavalla monista asioista (ei toki kaikista) eikä tarvitse aina rautalangasta vääntää, vaan toinen ymmärtää jo puolesta lauseesta. Viestitellessä melkein joka kerta tapahtuu, että näppäilemme saman lauseen/sanan/ajatuksen yhtä aikaa, ajattelemme niin samalla tavalla asioista. Mieheni kanssa tätä on tapahtunut yli 15 vuoden aikana ehkä viisi kertaa ja sitä onkin sitten ihmetelty, heh heh.
Mieheni kanssa meitä yhdistää ennen kaikkea yhteinen historiamme, kuitenkin sen verran pitkään olemme olleet yhdessä. Toisen kanssa on vain vahva henkinen yhteys.
 
Mulla vähän sama tilanne, mutta meillä menee miehen kanssa huonosti. Siis niin huonosti, että olen sanonut haluavani eron ihan tosissaan. Puuttuu läheisyys eikä ole mitään yhteistä. Seksiä on, mutta harvoin. Tosin sillon ihan kunnolla ja hetki on taas ok ja sen jälkeen laimeaa ja molemmat tuntuu vihaavan toisiaan. Mies ei suostu puhumaan erosta.

Ennen tätä koin pettämisen todella törkeäksi. Nyt haluan jatkuvasti muita miehiä. Tällä hetkellä koen liiankin vahvasti fyysistä vetovoimaa miehen kaveriin. Tiedän, että tämä tyyppi pitää hyvännäköisenä, koska törmättiin kerran ennen kuin hän tiesi, että olen hänen kaverinsa kanssa. Ei saanut silmiä irti ja kun nähtiin uudestaan ollessani miehen kanssa, tajus katseesta, mitä mietti.

Istuttiin iltaa ja tämä tyyppi "kiusasi" välillä tilanteissa joissa mies ei nähnyt ja kosketteli. Ei mitenkään törkeästi vaan tuntui siltä, että joku tarve olla lähellä. Otti ympäriltä kiinni kävellessään ohi jne. Koin hirveää vetovoimaa, varsinkin kun läheisyyttä en mieheltä saa.

Meillä on miehen kanssa lapsia ja koko juttu on hullu eikä voi mitenkään toimia. Rikkoisin monta asiaa. Jos voisi salassa tehdä tekisin. Jos tämä miehen kaveri lähettäisi viestiä, olisin jo menossa. Mutta tuskin lähettää, koska yritin ainakin näyttää viattomalta. Ens kerralla vaikeampi, koska en voi olla ajattelematta.

Meinaa järki kadota.
 
Ajattele ap roolit toisinpäin. Ajattele semmoista tilannetta, että olisit tän miehes kaverin kanssa ollut naimisissa se 15 vuotta ja eläisitte lapsiperhearkea. Sitten kuvioihin tulis sun (nyt oikea) aviomiehesi, joka juttelisi sulle uudessa kaupungissa, katsoisi sua pitkään, ja olisi komea.

Tuntuisiko se jonka kanssa on naimisissa, tylsältä?
 
Tai ajattele roolit niin päin, että miehesi on tavannut uuden kiehtovan naisen. Kipinät sinkoilevat heidän välillään ja sielunkumppanuus tuntuu taivaassa solmitulta. Heillä kaikki tuntuu osuvat kohdilleen. Omassa vaimossa on vain se vika, että haluaa lisää lapsia, vaikka miehen paukut eivät siihen enää riitä, kun on se uusi yrityksin pyöritettävänä. Uusi nainen ei lapsia halua ja tukee miehen ajatuksia.

Mitä luulet, lähteekö miehesi leikkiin mukaan? Jättääkö sinut ja lapset tuon toisen naisen takia vai yrittääkö pitää suhteen salassa? Vai päättääkö kenties, että hänellä on hyvä vaimo, ihanat lapset ja kiva elämä, eikä halua pilata sitä omilla haihatteluillaan?

Itse lähdin nuorena tuollaisen 'unelman' perään ja jätin rakkaan poikaystäväni. Nopeasti selvisi, että olin työntänyt kädet kyynärpäitä myöten paskaan. Kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Kaduin katkerasti tyhmyyttäni.
 
Voisitko ap kerto teidän kaikkien kolmen horoskooppimerkit. Niistäkin voi päätellä jotain yhteensopivuudesta.

Tässä muistutuksena horoskooppimerkit:
Pässi (21.3.–20.4.), Sonni (21.4.–20.5), Veljmiehet (21.5.–21.6.), Rapu (22.6.–22.7.), Ilves (23.7.–22.8.), Vanhapiika (23.8.–23.9.), Puntari (24.9.–23.10.), Mäntypistiäinen (24.10.–22.11.), Kukko (23.11.–21.12.), Poro (22.12.–20.1.), Vesmies (21.1.–19.2.), sekä Muikut (20.2.–20.3.).

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/savolainen_horoskooppi.html
 

Yhteistyössä