Kesäkuun Keijut 2017 *MEIDÄN KUU*

Kiitos onnitteluista! Ja iiiiisot onnet myös muille vauvan saaneille!

Sunnuntaina viikko sitten päästiin kotiin, keskiviikon neuvolassa paino oli noussut vain ihan vähän ja nyt kotona keittiövaa'alla mitattuna laskenut vaan, että aloitettiin lisämaito. Sattui tosi paskamaisesti tämä juhannus, ettei ole nyt ollut neuvolaakaan mistä kysellä. Onneksi huomenna on heidän kotikäynti niin saa toivottavasti tarkempia ohjeita//neuvoja.. mutta niin vaan se epäonnistui TÄMÄKIN imetys.. hetken ehdin jo luulla että ehkä minustakin olis tähän mut ei niin ei. On kyllä tosi paska mieli ja itkiessä mennyt pari päivää. Etenkin eilinen ku käsittelin asiaa, tänään aamulla sitten sai ekan kerran korviketta. Vielä kun tietäisi että miten paljon ja miten usein jne..

Muuten arki kahden lapsen äitinä on lähteny hyvin käyntiin! Mies on onneksi ollut tän viikkoa kotona, mutta ensi viikolla ehkä ainakin osan on jo töissä.. esikoinenkin meinaa päikkärit nyt kai kertakaikkiaan jättää pois, niin menee se päivän ainoa kokonaan oma hetki pois.. noh, onneksi on vaikka piirretyt..

Mulle tuli ekassa synnytyksessä ihan tosi huono olo Petidinistä, enkä ottaisi sitä muutenkaan enää koskaan. Se ällötys ei sitten poistunut ennen synnytystä, mutta en oksentanut. Sen takia en "saanut" kokeilla ilokaasuakaan. Tässä tokassa automatkan kivuista kärsiessä oksetti kovastikin, mutta en myöskään oksentanut. Sairaalassa sain spinaalin ja ilokaasua, josta ei mulle tullut yhtään paha olo.

Molemmista synnytyksistä on kyllä jäänyt tosi voimaannuttava ja ihana kokemus mieleen! Toki on sattunut ja kirosin ja vannoin ettei koskaan, mut heti kun oli ohi ni ajattelin et palkinnon takia koska vaan uusiks! Vaikka molemmista vuosinkin ja siinä nyt oli kaikenlaista hötäkkää sen myötä ja nyt syön vieläkin rautaa, mutta silti

No jos haluat jatkaa täysimetyksen kokeilua niin tuskin toivo on kokonaan vielä mennyt
Meillä esikoisen paino laski ensimmäisen ja toisen viikon, muistaakseni kolmannella lähti vasta nousuun, ei annettu lisämaitoa eikä herätelty syömään, ilmeisesti tarvitsi vaan aikaa.
Jospa kokeilisit antaa lisämaitoa vaan 10ml/pvä, sitten neuvolassa kysyt lisää, tuolla määrällä ei ehkä oma maidon tulo häiriinny vielä... Minä en antaisi välttämättä vielä ollenkaan lisämaitoa tuossa vaiheessa, se paino kun voi lähteä ihan hyvin vielä imetyksellä nousemaan.
Toki teet kuten parhaaksi näet, ei kannata itseä soimata Aina ei välttämättä omalla toiminnalla voi vaikuttaa noihin asioihin. Voihan kyse olla väärästä imuotteesta ja tehottomasta imusta, noita asioita voi korjailla hyvillä ohjeilla.

Täällä meillä päin voi soittaa synnärille/osastolle jos neuvola kiinni ja vauva on alle 3vkon ikäinen, uskoisin että teilläkin voit sinne soittaa.

Minkäs ikäinen esikoinen sinulla olikaan? Meillä poika nukkuu (onneksi) vielä päiväunet, hän tosin on 1v 8kk ikäinen. Toivottavasti saadaan nauttia näistä päikkäreistä vielä hyvä tovi Nytkin nämä pienet älysi nukahtaa yhtä aikaa Saan kahvit hörpätä rahassa

 

No jos haluat jatkaa täysimetyksen kokeilua niin tuskin toivo on kokonaan vielä mennyt
Meillä esikoisen paino laski ensimmäisen ja toisen viikon, muistaakseni kolmannella lähti vasta nousuun, ei annettu lisämaitoa eikä herätelty syömään, ilmeisesti tarvitsi vaan aikaa.
Jospa kokeilisit antaa lisämaitoa vaan 10ml/pvä, sitten neuvolassa kysyt lisää, tuolla määrällä ei ehkä oma maidon tulo häiriinny vielä... Minä en antaisi välttämättä vielä ollenkaan lisämaitoa tuossa vaiheessa, se paino kun voi lähteä ihan hyvin vielä imetyksellä nousemaan.
Toki teet kuten parhaaksi näet, ei kannata itseä soimata Aina ei välttämättä omalla toiminnalla voi vaikuttaa noihin asioihin. Voihan kyse olla väärästä imuotteesta ja tehottomasta imusta, noita asioita voi korjailla hyvillä ohjeilla.

Täällä meillä päin voi soittaa synnärille/osastolle jos neuvola kiinni ja vauva on alle 3vkon ikäinen, uskoisin että teilläkin voit sinne soittaa.

Minkäs ikäinen esikoinen sinulla olikaan? Meillä poika nukkuu (onneksi) vielä päiväunet, hän tosin on 1v 8kk ikäinen. Toivottavasti saadaan nauttia näistä päikkäreistä vielä hyvä tovi Nytkin nämä pienet älysi nukahtaa yhtä aikaa Saan kahvit hörpätä rahassa

Oikeasti!? Miten kovasti paino laski? Mistä sitten tiesit olla huolestumatta? Eikö neuvola käskenyt lisämaidolle? En mä osaa tätä. Enkä pysty soittelemaan mihinkään, tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä. Huomiselle neuvolatädille on ladattu hirveät odotukset mun oman selviämisen/jaksamisen kannalta. Vauva painoi syntyessään 3435g ja eilen keittiövaa'alla ~3190g.. ollaan annettu tänään kolmesti 30ml..

Esikoinen on 3,5v..

 

Onnea Mannamakaroni!
Meillä ollut vähän huono alku, oltiin ma-to osastolla painon laskun vuoksi ja nyt jännään jo huomista punnitusta, että mennäänkö takas osastolle ja mahdollisesti nenä-mahaletkuruokintaan... eli imetys hyvin rajoitettua tällä hetkellä, en saa imettää kuin 10 min kerrallaan, ettei vauva rasitu. Esikoisen aikoinaan täysimetin ja hyvin nousi paino, niin on ne vauvat erilaisia, tämä pikkuinen ei oikein vaan jaksa syödä, vaikka maitoa multa vielä toistaiseksi tuleekin. Toki sekin varmaan hiipuu pikkuhiljaa, jos imetystä pitää yhä rajoittaa. Pumpannut olen jonkin verran ja maidonkerääjiä käyttänyt, että saa pullosta sekä omaa maitoa että korviketta.

 

Onnea Mannamakaroni!
Meillä ollut vähän huono alku, oltiin ma-to osastolla painon laskun vuoksi ja nyt jännään jo huomista punnitusta, että mennäänkö takas osastolle ja mahdollisesti nenä-mahaletkuruokintaan... eli imetys hyvin rajoitettua tällä hetkellä, en saa imettää kuin 10 min kerrallaan, ettei vauva rasitu. Esikoisen aikoinaan täysimetin ja hyvin nousi paino, niin on ne vauvat erilaisia, tämä pikkuinen ei oikein vaan jaksa syödä, vaikka maitoa multa vielä toistaiseksi tuleekin. Toki sekin varmaan hiipuu pikkuhiljaa, jos imetystä pitää yhä rajoittaa. Pumpannut olen jonkin verran ja maidonkerääjiä käyttänyt, että saa pullosta sekä omaa maitoa että korviketta.

Voi ei Ehkä mun ei pitäis valittaa omaa tilannetta sitten edes, kun meillä ei ihan noin pahana ole tuo painonlasku kai. Voiko sitä tietää miksi ei jaksa syödä? Eikö siis jaksa pullostakaan kunnolla syödä vai oletko siten saanut nyt hyvin menemään? Aina yhtä kurjia nämä "huonommat" alut.. kaikki tsemppi ja voimia teille kaikille! Mutta jos sulla on onnistunut täysimetys takana, niin jotenkin uskon että saat sen nytkin vielä onnistumaan, ainakin jos jaksat pumppailla vaikka se varmasti kuluttavaa ja voimia vievää tuossa tilanteessa onkin!

 

Ei jaksa pullostakaan syödä kunnolla. Labrat on kaikki otettu eikä syytä väsähtämiseen ole löytynyt, on hereillä joka toinen päivä. Parin tunnin päästä neuvola, parhaamme ollaan tehty, toivottavasti se on riittänyt.

 

Minityyppi antoi mun vihdoin viime yönä vähän nukkua, joten jaksoin tulla kirjoittelemaan kuulumisia ja päivittämään etusivun listan.

Kiitos kaikille onnitteluista! Me päästiin sunnuntaina kotiin, ja kaikki on sujunut tosi hyvin. Likka syö kuin hevonen (oli saavuttanut syntymäpainonsa jo neljän päivän iässä...) ja tosiaan viime yönä nukkui esimerkillisesti klo 24-8 välin heräten vain kerran tankkaamaan. Sitä edellinen vuorokausi sitten taas syöpöteltiinkin tunnin välein, eli katsotaan nyt mihin tämä "rytmi" asettuu. Hän on aivan ihana ja tuntuu, että pakahdun onnesta ja rakkaudesta.

Synnytys oli tosiaan todella paljon kauheampi kokemus, kuin olisin ikinä osannut kuvitellakaan. Mulla supisti oikeastaan aamusta asti ihan säännöllisesti, välillä vähän pidemmin välein ja suurimman osan ajasta 2-4 minuutin välein. Sairaalaan lähdettiin näytille kahden aikaan, kun kuuma kylpy ei auttanut asiaa enää (oli myös ihana kylpeä, kun ilman lämpötila oli +35! hiki virtasi pitkin naamaa...). Kohdunkaula oli kadonnut, kohdunsuu kuitenkin vain sentin verran auki. Saatiin kuitenkin jäädä paikanpäälle seurailemaan tilannetta. Käytiin ensin vähän kävelemässä ja sitten pulahdin uudestaan kylpyyn. Tässä kohtaa olin kuitenkin jo niin kipeä, että itkin koko kylvyn ajan miehelle että ihan pari supistusta vielä ja sitten tulen pois ja pyydän epiduraalin.

Kylvyn jälkeen olin edelleen vain kolme senttiä auki ja itkin kätilölle että haluan epiduraalin mutta pelkään että se hidastaa entisestään synnytystä. Kätilö (joka oli aivan ihana!) oli kuitenkin sitä mieltä, että luultavasti lapsi syntyy vielä samana päivänä (klo tässä vaiheessa puoli kahdeksan illalla) ja että voidaan laittaa puudutus. Toiveikkaana odotin monien kuvailemaa taivaallista tunnetta, kun kivut poistuvat, ja ajattelin yrittää vähän nukahtaa koska olin niin loppu jo tässä kohtaa. Lähetin miehen syömään, "kun tässä varmaan kestää vielä aika kauan". Melkein heti miehen lähdettyä totesin, että puudutus vaikuttaa vain toisella puolen ja sielläkin silti tunsin vielä kaiken. Ehkä 20 minuuttia myöhemmin kivut olivat jo aivan sietämättömät ja alkoi tuntua joka supistuksella niin hirveää painetta, että hälytin kätilön takaisin paikalle. Olin auennut puolessa tunnissa yhdeksään senttiin ja mies piti soittaa kesken ruokailun takaisin. Lääkärikään ei meinannut ehtiä paikalle, eli aika vauhdikas synnytys oli kaikkineen, mutta mun mielestä varsinkin se lopun ponnistusvaihe oli niin pitkä ja tuskainen, että oikeasti uskoin kuolevani.

Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin, ja nyt viiden päivän jälkeen kauheimmat muistot alkavat sen verran haalistua, että ehkä meille vielä jonain päivänä voi tulla pikkusisarus typylle!

Mitenkäs @Hannakau , onko vielä edistystä tilanteessa? Tsemppiä joka tapauksessa loppumetreille.

Ja hauska tosiaan @nobelius miten samankokoiset tytöt tuli meille!

 

@mannamakaroni, kiitos kysymästä, täällä ollaan edelleen yhdessä koossa eikä mitään erikoisempia tuntemuksia. lopetin jo "merkkien" etsimisen ja yritän vaan rauhassa ootella, vaikkei se helppoa ookkaan. Huomenna neuvola (40+5), katotaan sitten mikä jatko!
Käytitkö muita lääkkeitä kuin epiduraalia? Selvisit ilmeisesti kuitenkin ilman sitä pahoinvointia?

En nyt oikein muuta osaa kirjotella kun omaa napaa, jospa pääsisin kohta tositoimiin ja vauva-arkeen niin kuin työ muutkin

 

Tsemppiä @Hannakau loppumetreille Kyllä se odotus kohta päättyy.

@mannamakaroni hienosti on edennyt sinun synnytys, nopeasti Kuinka kauan ponnistusvaihe kesti?
Aika tosiaan kultaa muistot, pikkusisarusta vaan suunnittelemaan kun aika on kypsä

Meidän pienellä on alkanut olemaan vähän pieruvaivaa, masun hieronta ja jalkojen jumppaus on toiminut toistaiseksi. Aloitettiin D-vitamiinilisä viime viikolla, ehkä pierut johtuu siitä, ennen kuin vatsa tottuu niihin.

Ens viikolla ois 1kk neuvolalääkäri tytöllä, kyllä tämä aika vaan menee nopeasti, nyt 1kk 1pvä ikää jo pienellä!

 

Vauva-aika on kyllä vienyt niin mukanaa, ettei ole tännekään ehtinyt.
Tässä synnytyskertomus nyt ainakin.

Eli viikoilla 41+5 heräsin aamulla kello 5:00 jälkeen ja huomasin, että oho supistelee vähän kovemmin. Olin jo kerran yöllä herännyt, kun oli jotenkin outo olo, mutta kävin uudelleen nukkumaan. Puolisen tuntia odottelin ja kuulostelin ja kun tuntui, että supistukset tihenivät vaan ja olo kävin tuskaisemmaksi, niin herätin miehen. Sanoin kyllä, että "tuskin tässä nyt mitään niin nopeasti tapahtuu, että ei tarvitse vielä herätä". No, mies heräsi (onneksi). Tässä vaiheessa vielä mietin, että onkohan tämä synnytys nyt alkamassakaan.... Tuntui epätodelliselta, kun oli odottanut sitä käynnistystä.
Tuosta eteenpäin kävelin taloa ympäri, hengittelin pihalla kesäisessä aamuauringossa ja olin tulikuumassa suihkussa. Tuo suihku oli taas tosi hyvä. Mietin vaan, että milloin tässä pitää lähteä sairaalaan. Esikoisen kanssa odoteltiin siis 12 h kotona ennen lähtöä... Jossain välissä mies oli soittanut lapsenvahdit meille ja sanonut, että ei mikään kiire, mutta jos nyt 45 min:ssa tulette. Soitin synnärillekin, siellä kätilö sanoi, että lähtekää vaan tulemaan (supistus oli päällä puhelun ajan, joten kuuli kai että tuskaista on).
Tajusin, että olisi lähdettävä sairaalaan, mutta en ollut päästä kuumasta suihkusta enää pois. Neljä kertaa koetin laittaa vaatetta päälle, mutta tuskat vei takaisin suihkuun. Sitten ymmärsin, että jos ei lähdetä, vauva syntyy suihkuun. Karmeissa supistuksissa vetäsin vaatteet päälle ja lähdettiin. Näytin takapenkillä kuulemma ihan vauhkoontuneelta .
Noin kello 8:00 sairaalassa ja suoraan saliin, kun sanoin, että kakattaa . Meinasivat laittaa ensin johonkin tarkkailuhuoneeseen. Just saatiin laitettua sairaalakaapu päälle. Kohdunsuu oli 9 cm auki. Kivunlievitykseksi sai enää ilokaasua ja pudendaalipuudutuksen.
Sitten meni lapsivedet niin että poks vaan kuului, kello 9:00 ponnistaminen alkoi ja siitä 8 minuuttia ja poika ulkona.

Synnytys oli hyvä ja jopa helppo, toki tuskat oli kovat, mutta kohtuullisen ajan. Ponnitusvaihe mielestäni vaikeutui sen pudendaalin vuoksi. Kun oli koko 9 kk stressannut tuosta synnytyksestä niin olo oli urakan jälkeen hyvin helpottunut ja onnellinen . Mulle laitettiin 5 tikkiä ja olo oli loistava.

Nyt käsku kuuluu taas imettämään .

Lahja & Poikanen 17 pv

 

No huh, @Lahja* , melko viime tippaan meni teillä!

@Hannakau Täällä ei kauheasti muita vaihtoehtoja tarjota kuin tuo epiduraali, eli en käyttänyt muuta kuin kylpyä ja epiduraalia... Nyt jälkikäteen on sellainen olo, että olisin melkein yhtä hyvin voinut mennä ilman, ainakin olisin voinut liikkua paremmin. Ja siis ponnistusvaiheen aikana meinasi monta kertaa tulla oksennus, koska en ollut juonut tarpeeksi ja hengitinkin varmaan hetkittäin ihan päin seiniä supistuksen aikana. Mutta mies juotti pillillä mehua ja näin selvittiin sentään ilman yrjöjä.

@nobelius Ei kerta kaikkiaan mitään hajua ponnistusvaiheen kestosta. Sen muistan, että olin yhdeksän senttiä auki vähän ennen yhdeksää, minkä jälkeen piti vain pidätellä jonkun aikaa, jotta aukean kunnolla (ja lääkäri ehtii mukaan). Kymmentä vaille kymmenen oli typy maailmassa, eli alle tunnin joka tapauksessa, vaikka tuntuikin kestävän loputtomiin.

Vauva on asettunut tosi kivasti sellaiseen rytmiin, että syö kerran yössä ja antaa mun muuten nukkua (paitsi toki herään sen jokaiseen univikinään ja välillä oon käynyt myös ihan umpiunessa olevaa lasta tökkimässä, kun tulee kesken unen sellainen kauhea olo että se ei hengitä enää... ). Hän vaikuttaisi muutenkin olevan varsin rento tyyppi, joten paljon helpompaa alkua en olisi voinut toivoa. Toki mua väsyttää ja nyt tuntuu että ehkä jotain baby bluesiakin on vähän ilmassa, mutta ei mitään kovin vakavaa onneksi.

Olikos meidän muuten tarkoitus jatkaa juttuja synnyttäneiden puolella? Mun mielestä olisi ainakin kiva saada jatkossakin virtuaalista vertaistukea, kun olen tällainen ensikertalainen uuno.

 

Olisihan se kiva jatkaa jutustelua, ainakin vielä jonkin aikaa

 

Juu, miunkin puolesta vois jatkaa jutustelua
Kunhan vaan pääsisin miekin synnyttäneiden joukkoon.. Eli edelleen täällä yhdessä koossa. Yliaikaiskontrolli maanantaina. Harmittaa vähän kun nyt on ilmestyny raskausarvet mahalle - aiemmin oli muut paikat ottanu kyllä osumaa mut tuo mahanahka oli pysyny tosi hyvänä

@mannamakaroni kiva et selvis ilman ykäilyjä ja kiva että elo vauvan kanssa on lähtenyt sujuvasti

 

Juu, miunkin puolesta vois jatkaa jutustelua
Kunhan vaan pääsisin miekin synnyttäneiden joukkoon.. Eli edelleen täällä yhdessä koossa. Yliaikaiskontrolli maanantaina. Harmittaa vähän kun nyt on ilmestyny raskausarvet mahalle - aiemmin oli muut paikat ottanu kyllä osumaa mut tuo mahanahka oli pysyny tosi hyvänä

@mannamakaroni kiva et selvis ilman ykäilyjä ja kiva että elo vauvan kanssa on lähtenyt sujuvasti

Minäkin sanoin miehelle, että alan muuttua tiikeriksi Sen verran tuli viiruja mahaan. Tuota tulosta kun tässä katsoo, niin kyllä on ollut kaikki viirut tuon aarteen arvoisia! :lol: Pikkutiikeri

Ihan pikkuisen käy kuitenkin kateeksi niitä, joilla on niin hyvät geenit ettei yhtään raskausarpea tule. Nämäkin geenit on kuitenkin ihan hyvät, näin ihania lapsia kun on tullut

 

Noniin, yliaikaiskontrolli oli siis tänään. Painoarvioksi tuli 3,2kg ja kaikki oli hyvin, joten kotiin odottelemaan.. Torstaina käynnistellään jossei sitä ennen itsekseen lähde
Sain vielä tuplatarkastukset kun oli ensin kandilääkäri ja sitten hänen ohjaajansa

Vähän jotain tuntuu noitten sisätutkimusten jäljiltä mutta katotaan oliko tarpeeks ärsytystä

 

Hannakau, mikäs tilanne? Lähdetkö huomenna käynnistykseen vaiko ootko jo synnyttämässä ?

Täälä on arki lähtenyt rullaamaan ihan hyvin neidin kanssa. Vähän nyt ahdistaa kun mies palasi töihin ja jäin yksin kotiin kolmen kanssa.

Imetys sujuu hyvin ja tytsy on rauhallinen ja ihana tapaus. Sisarukset on ottanu uuden tulokkaan hyvin vastaan pusuin ja halein, välillä turhankin innokkaasti

 

Mimma, kiva että arki on lähtenyt hyvin sujumaan varmasti kyllä riittää hommaa!

Mie oon ballongin kanssa kotona kypsyttelemässä! Asennuksen ja käyrillä olemisen jälkeen autossa tuli aika paha olo ja alaselkää pakotti, aattelin jo että oksennan autoon. Ballongi asetettiin 13.30 ja nyt kotona ollessa ihan ok olo, vartin välein tuntuu selässä suht kivuliaalta. Oon nyt makoillu kauratyynyn kanssa, helpottaa kivasti. Jos tää tästä nyt lähtis!!

 

Olikos sulla kuinka pitkä matka synnärille? Pidän täälä peukkuja pystyssä että se nyt lähtis käyntiin ja huomenissa olis vauva maailmassa

Onkos muilla jälkivuodot jo loppunut? Täälä alkaa pikkuhiljaa olla ohi. Viime viikolla tuli iso pala varmaan istukan kalvoja kun ei ollut ns. Verihyytymän näköinen vaan semmonen kalvomainen rykäelmä jotain. Sitä ennen vuoto oli tosi runsasta ja sen jälkeen vuodot lakkasi lähes kokonaan.


Mimma

 

Huomenta!
Meiltä on n. 20km synnärille. Sain jopa yöllä vähän nukuttua, pakottaa vaan tuonne alaselkään ja nyt aamusta lonkkiin. Katotaan kun kohta nousen mutta ei ainakaan mitään vauhikasta lähtöä taida tulla no, jossei aiemmin niin 13.30 pitää taas olla synnärillä miettimässä seuraavaa vaihetta.
Kiitos tsempeistä

 

Hui, jännää @Hannakau ! Pidän kovasti peukkuja että teilläkin olisi tänään vihdoin nyytti sylissä.

Täällä alkaa väsymys painaa aika pahasti päälle. Miehen vanhemmat on kylässä ja romahdan pian tähän hulabaloohon... Vauva on hulinoinut pari yötä ja haluaisin oikeasti vain nukkua ja olla rauhassa, mutta mies haluaa järjestää kaikkea kivaa ohjelmaa vierailleen. Eli käytännössä se on nyt vapaalla (ollut töissä koko ajan vauvan syntymästä alkaen yhtä päivää lukuunottamatta) mutta olen silti yksin vauvan kanssa kotona. Sori tämä valitusvirsi mutta hitto kun käy ärsyttämään...

 

Meilläkin mies jaksaa järjestää ohjelmaa vapaapäivilleen oikein mukavasti onneksi ottaa lapset mukaan välillä, jotta saan olla ihan vaan vauvan kanssa

Hannakau mikäs oli seuraava vaihe vai joko on synnytys puuhat käynnissä?

 

Minulla loppui vuodot melko tarkkaan 4 vkon kohdalla. Nyt odottelen jälkitarkastusta, elokuun alusta ois se.

Eilen meillä oli 5vko lääkärineuvola. 4850g ja 54.6cm, hyvin kasvaa ja melko keskikäyrällä Hormoninäppyjä kasvoissa tytöllä. Maito-oksentelua on alkanut olemaan jonkin verran, noin 6krt viikossa, siitä saatiin lähete erikoislääkärille joka vissiin ultraa vatsanportin(?). Ne on siis semmoisia "manaaja oksennuksia", tulee ihan hulluna oksennusta hirmu kaaressa, eikä mitään logiikkaa syömisen, liikuttelun tms kanssa millon oksentaa.. No hyvä että tulee nyt tutkittua Ei olla oikeestaan kovin huolissaan, tyttö kasvaa kuitenkin tosi hyvin ja on tyytyväinen.

Öisin (23-07) meillä herätään nyt 2-3krt syömään ja sama tahti on ollut nyt kaksi viikkoa, tämä sopii mulle päivällä on yhdet pidemmät unet yleensä 10-14 välillä ja illalla 17-22 välille sattuu toinen pidempi unipätkä.

@Hannakau toivotaan että se synnytys tuosta nyt lähtisi itsekseen etenemään.

Täällä kovasti ristiäisiä mietitään. Pappi tulee reilun viikon päästä käymään. Tarjoiluista mennään sopimaan voiko päästä. Juhlapaikka on seurakunnalta varattu ja vähän jotain koristeita tilasin eilen. Kyllä se tästä lähtee

 

Huomenta täältä osastolta. Sain eilen kaks tablettia cytoteccia - eeeeipä oikein mitään vaikutusta. Yöllä särki lonkkiin ja alaselkään. Nyt makoilen käyrillä, saas nähdä mikä tän päivän agenda on. Suoraan sanottuna alkaa olla vaikeeta pysyy positiivisena, varsinki kun yöunet on mitä on kun ei saa enää kotona olla mutta, eihän se auta muu kun katella ja toivoo parasta!

Hassua miten teillä toisilla jo jälkivuodot loppuneet, ristiäisjärjestelyt vauhdissa yms. Ja mie en oo saanu tätä kaveria ees pihalle vielä. oon nyt aika omanapaisesti päivitelly, pahoittelut siitä!

 

Ei haittaa omanapa, tais kaikilla tos vaihees olla samatilanne
Toivotaan et tänään käynnistyis Voi olla vaikia pysyä positiivisena kyllä Onneksi palkinto on mitä parhain

Mimma

 

Hei!
Lauantaina päivällä puhkaistiin kalvot ja vauhditettiin oksitosiinilla supistuksia. Sunnuntain puolelle mentiin mutta vihdoin ja viimein 4.26 syntyi tyttövauva synnytyssaleissa oli niin kova ruuhka, että aika paljon pakerrettiin miehen kanssa kahdestaan, mutta ei jäänyt huonoa makua suuhun. Katsotaan jaksanko jossain vaiheessa kertoa tarkemmin
Mutta hän on vihdoin täällä!! Painoa oli 3242g ja pituutta 48cm.

 

Onnea hirmuisesti @Hannakau !

Siro tyttö, vaikka sai kasvaa pitkään masussa Hyvä että kaikki meni hyvin.

ON: Meille soitti lastenlääkäri tänä aamuna, käski mennä huomenna KYSiin aamusta ja ultrataan tyttö kiireellisesti. Ei ollut antaa aikoja kuulemma muuten, siksi päivystykseen ja se tarkoittaa"kiireellistä" ultrausta". Hätää tässä ei varsinaisesti siis ole, lääkäri epäili oksennuksia normaali pulautteluksi, se vaan on tosi runsasta sillon kun sitä tulee.
Kerron huomenna mitä siellä sitten sanottiin