Onko tämä sellanen sarja että vie mennessään?
Kaipaan jotain sarjaa jonka vois katsoa alusta loppuun "putkeen", tämä vissiin jo paketissa?
Onko tämä sellanen sarja että vie mennessään?
On ja vie!Onko tämä sellanen sarja että vie mennessään?
Kaipaan jotain sarjaa jonka vois katsoa alusta loppuun "putkeen", tämä vissiin jo paketissa?
Ihanaa. Tilaan boksin jos cdoncomista löytyy. Eikä maksa liikaa.On ja vie!
Kaikki ötökät on hyödyllisiä, ihminen ei vaan ymmärrä.Hämimset on hyödyllisiä ötököitä. Se vaan hoitaa siellä ihan muina miehinä pisneksiään
Mua ei haittaa ötökät mitkä on ulkona...sisätiloissa niistä tulee jotenkin kammottavia petoja...mukaKaikilla ötökät on hyödyllisiä, ihminen ei vaan ymmärrä.
Siitä pelosta pääsee aika paljon @Elena777 kun seuraa niitä niitten bisneksiä, tosi mielenkiintosia ja taitavia kavereita.
Sepä se juu. Tiedän.Mua ei haittaa ötökät mitkä on ulkona...sisätiloissa niistä tulee jotenkin kammottavia petoja...muka
Whitney lauloi ihan mahdottoman hyvin.Niin ja whitneyllä oli pienemmät etumuskelit kuin Dollilla ja hän oli kaukana blöndista
Minuakin ärsyttää sisään eksynyt amppari.Sepä se juu. Tiedän.
Mihinkä rantaan menet?
Kävin subissa Meen uimarannalle syömään ja katselemaan naisia
Täs on vajaat pari viikkoa aikaa viiskymppisiini.
Aloin miettimään, että mitähän mä tahtoisin lahjaksi jos saisin päättää... kun en mä tarvitse oikeestaan mitään.
Mutta jos lapseni muistaisivat minua edes tekstiviestillä niin se olisi jo kyyneleet silmiin herauttava asia.
Mutta eiväthän he edes tiedä minusta mitään.
Eivät mitään ajalta ennen kuin tapasin äitinsä.
Kun olin isä niin en ollut koskaan kotona.
Kun tuli ero niin mä vaan katosin.
Vaikka kuinka tein synttärikakkuja kun olivat pieniä niin enhän mä oikeesti ollu läsnä koskaan. Se oli ex- rouva joka laittoi laastarit, kuunteli koulumurheet, sydänsurut ja kaiken muun.
Mä olin se joka paikalla ollessani olin tyyppi jolta kysyttiin, että missä äiti on? Siis jos tarvitsi lupaa lähteä vaikkapa yökylään.
Pähkäiltyäni asiaa aikani tulin siihen tulokseen, että mun on itte kirjoitettava kirje lapsilleni jossa minä kerron kuka minä olen.
Siitä tulee pitkä kirje ja vaikka olen kuinka vikkelä kirjoittamaan (hanuristin ei tartte kattoa näppäimiä) niin vajaa pari viikkoa on hyvin lyhyt aika.
Mut jospa saisin aikaan semmoisen kirjeen jossa saisin kerrottua lapsilleni kuka isänsä on. Että he tietäisivät.
Opettele kirjoittamaan, vedä käteen ja haista vittu.@Asiankannattaja luuletko, että lapsesi ovat edes kiinostuneita tietämään kuka olet?
Ehkä he haluavat tietää kuka heidän biologinen isänsä on.
Puolisen tuntia sitten sanoit että et ollut koskaan kotona. Et ole siis myöskään voinut olla lastesi äidin vierellä.Opettele kirjoittamaan, vedä käteen ja haista vittu.
Mulla oli parikytä vuotta maailman parasta aikaa maailman ihanimman naisen vierellä. Voin kertoa, että lapseni ovat minun eikä postinkantajan.
Uskotko kerrasta vai pitääkö minun oikeesti toistaa itseäni?Puolisen tuntia sitten sanoit että et ollut koskaan kotona. Et ole siis myöskään voinut olla lastesi äidin vierellä.
Kenelle täällä taas räyhäät? On sulla niin läpinäkyvä tyyli, ettei jää huomaamatta.Opettele kirjoittamaan, vedä käteen ja haista vittu.
Mulla oli parikytä vuotta maailman parasta aikaa maailman ihanimman naisen vierellä. Voin kertoa, että lapseni ovat minun eikä postinkantajan.
Sinä et osaa mitään, et tiedä mistään mitään, mutta kehotat minua katsonaan elokuvan?Kenelle täällä taas räyhäät? On sulla niin läpinäkyvä tyyli, ettei jää huomaamatta.
Haravointia riittää--- ei mulla muuta, jatkakaa
Katsopa elokuva da Vince Code. Siellä on tämä
Opettelisit kirjoittamaan!Sinä et osaa mitään, et tiedä mistään mitään, mutta kehotat minua katsonaan elokuvan?
Mulla on kaikki DanBrownin kirjat suomeksi ja englanniksi.
Jos tahdot ne postilaatikkoosi niin kerro vain osoite.
Kirjoita ihmeessä kirje lapsillesiTäs on vajaat pari viikkoa aikaa viiskymppisiini.
Aloin miettimään, että mitähän mä tahtoisin lahjaksi jos saisin päättää... kun en mä tarvitse oikeestaan mitään.
Mutta jos lapseni muistaisivat minua edes tekstiviestillä niin se olisi jo kyyneleet silmiin herauttava asia.
Mutta eiväthän he edes tiedä minusta mitään.
Eivät mitään ajalta ennen kuin tapasin äitinsä.
Kun olin isä niin en ollut koskaan kotona.
Kun tuli ero niin mä vaan katosin.
Vaikka kuinka tein synttärikakkuja kun olivat pieniä niin enhän mä oikeesti ollu läsnä koskaan. Se oli ex- rouva joka laittoi laastarit, kuunteli koulumurheet, sydänsurut ja kaiken muun.
Mä olin se joka paikalla ollessani olin tyyppi jolta kysyttiin, että missä äiti on? Siis jos tarvitsi lupaa lähteä vaikkapa yökylään.
Pähkäiltyäni asiaa aikani tulin siihen tulokseen, että mun on itte kirjoitettava kirje lapsilleni jossa minä kerron kuka minä olen.
Siitä tulee pitkä kirje ja vaikka olen kuinka vikkelä kirjoittamaan (hanuristin ei tartte kattoa näppäimiä) niin vajaa pari viikkoa on hyvin lyhyt aika.
Mut jospa saisin aikaan semmoisen kirjeen jossa saisin kerrottua lapsilleni kuka isänsä on. Että he tietäisivät.