Lääkäri huolissaan: "Huuhaa-ihmiset sekoittavat suomalaisten terveyskäsitykset"
Torstai 25.5.2017 klo 07.59
Lääkäri Toni Vänni törmää työssään ihmisiin, jotka ovat alkaneet noudattaa huuhaa-ihmisten terveysvinkkejä. Psykologi Annamari Heikkilän mukaan ihmiset haksahtavat huuhaa-juttuihin, koska ne tarjoavat helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin.
- Tänä päivänä kuka tahansa voi kirjoittaa nettiin mitä tahansa.
- Miksi sitten uskomme bloggaajia, nettikirjoittelijoita tai oman elämänsä ravintoasiantuntijoita?
(AOP)">
Vännin mukaan rokotekriittiset ihmiset paasaavat siitä, kuinka rokotteet tappavat, mutta he eivät näe, miten maailma on rokotteiden takia muuttunut. (AOP)
Ihmiset uskovat nettikirjoittelijoiden terveyskäsityksiä ja alkavat noudattaa niitä. Joissain tapauksissa seuraukset voivat olla ikävät. Tämä on ongelma, johon Terveystalon työterveyslääkäri
Toni Vänni törmää työssään kohtalaisen usein.
- Tänä päivänä kuka tahansa voi kirjoittaa nettiin mitä tahansa. Näitä pseudotieteilijöitä löytyy bloggaajista, keskustelupalstoilta, Facebook-ryhmistä. Valeinformaatiota tulee valtavasti, Vänni sanoo.
Ensimmäinen esimerkki löytyy ruokatrendien ja ravitsemusasioiden parista. Vännin mukaan aikaisemmin puhuttiin paljon siitä, miten haitallisia rasvat ja kolesterolit ovat. Nykyisin sokeri on monen pannalistalla.
- Sehän on tiedetty jo ainakin viimeiset 50 vuotta, että liiallinen sokerin ja rasvan syönti on haitallista. On olemassa kaiken maailman dieettejä, kuten vähähiilihydraattinen dieetti ja paleodieetti. Sitten on näitä huuhaa-ihmisiä, jotka tituleeraavat itseään ravitsemustiedon asiantuntijoiksi ja kirjoittavat netissä huuhaata. Tällaiset ihmiset sekoittavat normaalien ihmisten terveyskäsitykset. Maalaisjärjellä pääsisi suhteellisen pitkälle ravintoasioissa.
Miksi sitten uskomme bloggaajia, nettikirjoittelijoita tai oman elämänsä ravintoasiantuntijoita? Emmekö jo ole koulussa oppineet, että median ja netin suhteen on oltava kriittinen?
Nettikirjoittelijat tarjoavat helppoja ratkaisuja
Ihmisten uskomuksista kirjan kirjoittaneen Terveystalon työterveyspsykologi, FT
Annamari Heikkilän mukaan ihmiset haksahtavat huuhaa-juttuihin, koska ne tarjoavat mahdollisuuden hyvästä tulevaisuudesta ilman, että itse joutuisi näkemään asian eteen paljon vaivaa.
- Helpot asiat myyvät. Mielemme on rakentunut siten, että "näin laihdut neljä kiloa viikossa" vetoaa meihin, vaikka tuo määrä ei ole minkään ravitsemustieteellisen tai lääketieteellisen tutkimuksen perusteella realistista. Helppous on hyvin inhimillinen koukku, johon me ihmiset tartumme.
Tutkittu tieto on toisaalta-toisaalta-tietoa, joka ei tarjoa ihmisille helppoja ratkaisuja. Heikkilän mukaan elämäntapoihin liittyvät tutkimukset osoittavat, että muutosten tekeminen on vaikeaa, eivätkä asiat tapahdu sormia napsauttamalla.
- Ihmisen mieli taipuvainen hakemaan välitöntä tyydytystä, eikä kohtuullisuus ole meille luontaista. Nettikirjoittelijat tarjoavat helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Tätä tutkittu tieto ei tarjoa.
Rokotuskriittiset ihmiset huolenaiheena
Toinen huolenaihe liittyy rokotteisiin ja etenkin rokotekriittisiin ihmisiin. Vännin mukaan rokotekriittiset ihmiset paasaavat siitä, kuinka rokotteet tappavat, mutta he eivät näe, miten maailma on rokotteiden takia muuttunut.
- Isorokko hävitettiin luonnosta vuonna 1980, poliostakin on melko hyvin päästy, vaikka sitä esiintyy vielä muualla maailmassa. Nyt tuhkarokkoepidemioista nämä ihmiset ovat sanoneet, että "tällaiset nyt vain ovat lasten sairauksia ja ne kuuluu sairastaa". Totuus on se, että niistä voi halvaantua tai jopa kuolla.
Vännin mukaan asiaa voidaan verrata turvavyön käyttöön.
- Kuolleisuus laski, kun turvavyön käyttö tuli pakolliseksi. Silti turvavyötä käyttäviä ihmisiä kuolee, mutta merkittävästi vähemmän. Joskus turvavyökin voi aiheuttaa autoilijan vammautumisen tai jopa kuoleman, mutta silti suurin osa ihmisistä käyttää turvavyötä varsin hyvin mielin.
Myös influenssarokote on aiheuttanut keskustelua. Vännin mukaan sikainfluenssarokote oli uusi rokote ja siinä mielessä poikkeuksellinen normaaliin rokotukseen verrattuna.
- Influenssakin on tappava tauti. Ihmiset unohtavat, että influenssa tappoi aikoinaan kymmeniä miljoonia ihmisiä. Tosiasia on se, että meille tulee vielä jossain vaiheessa pandemia, joka tappaa paljon ihmisiä.
Tunne on kumonnut järjen
Heikkilän mukaan ihmiset, niin rokotekriittiset kuin muutkin, kärsivät vahvistusharhasta. Ihmisille on ominaista hakea omia uskomuksiaan tukevaa tietoa ja ohittaa tieto, joka on uskomustemme vastaista. Uskomustemme vastaista tietoa ei välttämättä edes havaita.
Nykyisin netti on tehnyt sen, että ihminen löytää aina varmistuksen omille uskomuksilleen - oli kyse mistä tahansa.
- Jopa holokaustille ja kannibalismille löytyy aivan mielekkäitä perusteluja ja argumentaatioita, Heikkilä sanoo.
Heikkilä muistuttaa myös induktiivisesta ajattelusta, eli ihmiset laajentavat yksittäiset havainnot yleisiksi teorioiksi. Tällainen päätelmä voisi olla: "Lapseni sairastui rokotteesta eli kaikki rokotukset vaarallisia".
- Sikainfluenssakatastrofi on päällimmäisenä monien mielessä. Se herätti niin paljon tunteita, ettei asiaa osata enää järjellä huomioida. Ei muisteta, mitä kaikkia epidemioita olemme nujertaneet rokotteilla. Ihmiset muistavat vain narkolepsiakohun.
Naamauskottavuus tärkeää, tutkimustieto toissijaista
Heikkilän mukaan uskottavuus syntyy nykyisin siitä, että ihminen on näkyvissä mediassa, kirjoittanut kirjoja tai hänellä on blogi. Naamauskottavuus on tärkeämpää kuin 10-15 vuotta sitten.
- Näistä syntyy uskottavuutta eikä suinkaan siitä, että olet tehnyt 100 tutkimusta ja pyrkinyt löytämään totuuden.
Heikkilän mukaan terveydenhuollossa on nähtävissä lääkärien auktoriteettiaseman mureneminen.Ennen neuvolasta kysyttiin apua ja neuvoa, mutta nykyisin ihmiset suuntaavat nettiin.
- Jos lääkärin vastaus ei miellytä, haetaan uusi vastaus toiselta asiantuntijalta. Ihmiset eivät muista sitä, että lääketiede ei ole eksakti tiede, vaan kahdelta lääkäriltä voi saada erilaiset vastaukset. Tästä ihmiset ajattelevat, että asiantuntijatkaan eivät tiedä, joten yhtä hyvin tietoa voi hakea netistä.
”Ajassamme olisi tarvetta muiden napaan tuijottamiselle”
Heikkilä haluaa muistuttaa myös nykypäivänä vallitsevasta minäkeskeisyydestä. Hänen mielestään emme saisi tuijottaa vaan omaan napaamme asioissa, jotka aiheuttavat vaaraa myös muille.
- Jonkin dieetin noudattamisesta on haittaa vain itselle, mutta esimerkiksi rokoteasioissa aiheuttaa vaaraa myös muille. Oman navan ulkopuolelle tuijottelusta on tässä ajassa puute.
Sekä Heikkilä että Vänni painottavat, että tutkimusten ja kirjoitusten kriittinen arviointi on tärkeää. Lähdemateriaaliin kannattaa aina tutustua ja pohtia sitä, onko kysymyksessä vain yhden ihmisen mielipide vai laajemman asiantuntijaryhmän konsensus.
- Pohdi, onko kyseessä kansallinen suositus. Itse en usko mihinkään salaliittoteorioihin, joita nämä niin sanotut pseudotieteilijät viljelevät esimerkiksi rokotusten suhteen. Suuri osa neuvoista ja kirjoituksista on varmasti ihan ok, mutta suosittelen käyttämään maalaisjärkeä elintapojen suhteen, Vänni sanoo.
- Jos sinulle luvataan paljon asioita ilman, että joudut tekemään sen eteen itse mitään, niin sinulle todennäköisesti valehdellaan, Heikkilä sanoo.
MAIJA KNUUTTILA
maija.knuuttila@iltalehti.fi
