Miesten syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa – "On jumiuduttu kotiin jopa kahdeksi vuodeksi"
Syynä ovat esimerkiksi kavereiden puute, pulmat kotona ja orastavat mielenterveysongelmat.
1.4.2017 klo 08:00päivitetty 1.4.2017 klo 13:29
Yle
435
Elinkeinoelämän valtuuskunta julkisti hiljattain hätkähdyttäviä tietoja työikäisten miesten syrjäytymisestä. Liki 79 000 miestä on pudonnut työelämän ulkopuolelle. Tapaamamme pohjoiskarjalaisen Juuson, 19, tarina kertoo karua kieltään putoamisesta yhteiskunnan ulottumattomiin.
Minna Eskelinen on toiminut pitkään vastaavana psykologina Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksessa. Hänen mukaansa poikien syrjäytymiskehitys alkaa usein näkyä jo peruskoulussa.
Syyt syrjäytymiseen ovat hyvin moninaiset, mutta Eskelinen erottaa muutamia yleisimpiä syitä. Yksi tärkeimmistä on kavereiden puute.
– Jos asiaa kysytään nuorilta itseltään, niin kavereiden puute tai vaikeudet kaverisuhteissa nousevat usein esiin. Kaverisuhteet ovat äärimmäisen tärkeitä ainakin murrosikäisille.
Psykologi Minna Eskelisen mukaan hyvät kaverit torjuvat syrjäytymistä.Janne Ahjopalo / Yle
Ongelmat kotona voivat viedä syrjäytymiskierteeseen.
– Vanhempien päihde-, talous-, mielenterveys- tai parisuhdeongelmat heijastuvat ikävällä tavalla kasvavan nuoren elämään. Joistakin perheistä löytyy myös ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Yksi iso riski syrjäytymiskehityksessä on kiusatuksi tuleminen. Oppimisvaikeudet puolestaan saattavat merkitä sitä, että oppilas ei tahdo tulla toimeen opettajankaan kanssa, vaan tarvitsee monenlaista tukea.
Nuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden puhkeamisen aikaa, muistuttaa psykologi. Jos mielenterveysongelmiin ei saada apua ja ne jatkuvat aikuisuuteen, se altistaa syrjäytymiselle.
Ongelmien monisolmuinen vyyhti
Syrjäytymiskehitystä ruokkii ongelmien kasautuminen.
– Kun joutuu kiusatuksi, se voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja altistaa paniikkihäiriöille, toteaa psykologi Minna Eskelinen.
Yksi julma kiusaamisen tapa on eristää kiusattu muista kavereista, jolloin yksinäisyys ruokkii mielenterveyden ongelmia.
Hälytyskellojen tulisi soida, jos nuorella havaitaan vaikkapa unettomuutta, mielialan vaihteluita tai nuori ilmaisee jollakin muullla tapaa voivansa pahoin.
– Usein nuori ei osaa tuoda julki sitä pahaa oloa, mikä hänen sisällään on, opastaa psykologi.
Tuska näkyy monesti esimerkiksi levottomuutena ja huonona käytöksenä. Silloin nuori tarvitsee tukea niin koulussa kuin kotonakin.
Parasta syrjäytymisen vastaista toimintaa ovat psykologin mielestä riittävän laadukkaat peruspalvelut.
– Pienet luokkakoot ja riittävästi koulukuraattoreita, psykologeja ja resursseja myös sosiaalipuolen perhetyöhön, luettelee Minna Eskelinen.
Etsivä nuorisotyö haravoi pudokkaita
Nuorten palvelukeskus ja nuorisokeskus Whisper löytyvät samasta osoitteesta Joensuun Torikadulta. Keskuksessa hoidetaan yli 200 nuoren asioita vuodessa.
Etsivä nuorisotyöntekijä Jarkko Sirainen tekee työtään 18–29-vuotiaiden kanssa. Tyypillisin asiakas Siraisen luona on nuori, jolta opiskelut ovat jääneet kesken.
– Useimmiten asiakkaana on noin 20-vuotias nuori, jolta ammattikoulu tai lukio on jäänyt kesken. Omaa alaa ei ole oikein löytynyt ja silloin on jumiuduttu kotiin jopa kahdeksi vuodeksi, kertoo Sirainen.
Kiusatun itsetunto on solmussa: hän ei usko itseensä eikä luota muihin ihmisiin.
Jarkko Sirainen
Nuorilla on monenlaisia mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta, paniikkihäiriöitä, masennusta, myös vakavia psykoottisia oireita. Monen palvelukeskukseen tulleen nuoren elämänhallinta saattaa olla todella pahasti hakusessa, esimerkiksi unirytmi voi olla täysin sekaisin.
– Nettipelaaminen on varsin yleistä ja kun kansainvälisiä pelejä pelataan usein yöllä, se osaltaan sotkee unirytmiä, eikä energiaa riitä enää päiväksi, kertoo Sirainen.
Jarkko Sirainen auttaa nuoria eteenpäin elämässä, vaikka kädestä pitäen.Tapio Laakkonen / Yle
Koulukiusaamisen arvet
Myös Jarkko Sirainen on huomannut työssään, että ongelmat tahtovat kasautua, yksi ongelma ruokkii toista. Peruskouluaikainen kiusaaminen näkyy myös nuorten palvelukeskuksessa.
– Koulukiusattuja nuoria näkyy meillä melkoisesti. Kiusatun itsetunto on solmussa: hän ei usko itseensä eikä luota muihin ihmisiin. Kiusatun omanarvontunto on hyvin heikko. Tai vaihtoehtoisesti kiusatut pyrkivät luomaan keinotekoisen kovan ulkokuoren, sanoo Sirainen.
– Myös varhain aloitettu päihteiden käyttö tuo omat ongelmansa.
Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta kädestä pitäen sen palvelun pariin, jota kukin nuori tarvitsee. Pikavippikierteessä olevat nuoret ohjataan velkaneuvojalle ja sosiaalitoimistoon ja masentuneet mielenterveyspalveluihin. Nuorten palvelukeskuksessa etsitään nuorelle polku koulutuksen ja työelämän pariin.
Ei väkisin vaan vapaaehtoisesti
Nuorten palvelukeskuksen ja Whisperin toiminta perustuu siihen, että nuori tulee vapaaehtoisesti autettavaksi.
Usein joku läheinen on antanut vinkin nuoresta, johon sitten etsivän nuorisotyön tekijät ottavat yhteyttä – tai sitten nuori kävelee itse ovesta sisään.
Etsivä nuorisotyökään ei tavoita kaikkia nuoria, jotka itse haluavat niin sanotusti olla piilossa kaikelta ja kaikilta.
– Toimeentulo- ja tukiasioissa on tullut vuodenvaihteessa muutoksia, jotka osaltaan helpottavat piilossa oloa. Esimerkiksi sosiaalitoimisto ei pysty näkemään pitkään jatkunutta toimettomuuden tilannetta, huomauttaa nuorisotyöntekijä Jarkko Sirainen.