Mä olen huomannut että suunnilleen saman ikäisiä nuoria on enemmänkin.
Ois korkea aika paneutua siihen ettei korvauksia heru vastikkeetta!
Ois korkea aika paneutua siihen ettei korvauksia heru vastikkeetta!
vierailija
Toimeentulo on turvattava jokaiselle Suomen kansalaiselle, että mee töihin vaan äläkä sä muitten asioita mieti.
vierailija
Juuso, 19, ei halua tehdä mitään
Nuori mies ei etsi töitä, eikä haaveile tekevänsä töitä tulevaisuudessakaan. Työkokeilujakson jälkeen hän toivoo saavansa olla ainakin pari vuotta rauhassa.
1.4.2017 klo 08:00
Kuvan henkilö ei liity tapaukseen. Julian Stratenschulte / EPA
1701
Työttömyys kouraisee nuoria
– Lähes päivittäin saan kuulla, että minun pitäisi hakea opiskelemaan tai mennä töihin tai johonkin. En kuitenkaan halua tehdä mitään, haluan olla rauhassa. Haluan tehdä mitä haluan. En halua hakea mihinkään. Keskittyisivät muutkin omaan elämäänsä, eivätkä minun.
Se mitä Juuso haluaa, on musiikin kuunteleminen ja skeittailu. Hän valmistui vuosi sitten ammattikoulusta hotelli- ja ravitsemusalan perustutkinnon suorittaneena. Työnhaku ei käynyt mielessä. Ala ei tuntunut omalta missään vaiheessa ja opiskelu tökki alusta saakka.
– En ajatellut hakea töitä, enkä mennä töihin. Välillä voi olla tekemättä yhtään mitään.
Itä-Suomi on nuorisotyöttömyyden ytimessä
Juuso ei istu päiviä tietokoneella, hän ei edes omista sellaista. Päivät täyttyvät musiikista ja sulan maan aikaan skeittauksesta. Kotipaikkakunta Pohjois-Karjalassa on pieni, mutta skeittipaikkoja löytyy. Muualle hän ei halua muuttaa.
– Suurin osa samanikäisistä on muuttanut muualle opiskelemaan tai etsimään sellaista, että on enemmän hälinää ja ihmisiä ympärillä. Minä en halua sellaista, enkä halua muuttaa täältä mihinkään. Minulle sopii tämä rauhallisuus.
Työkokeilusta yhdistyksellä Juusolla ei ole oikein mitään sanottavaa. Hommia ei ole ollut, eikä hän keksi mitä olisi voinut tehdä. Neljän viikon työkokeilua pidennettiin viiteen viikkoon, mutta sen jälkeen ei ole jatkoa tulossa. Kotipaikkakunnalla työpaikat ja työkokeilupaikatkin ovat vähissä.
– Täällä ei ole oikein mitään sellaista mikä kiinnostaisi.
Oma valinta elää näin
Juusolla on yllään hohtavan puhtaat tennarit, niiden väriin sopiva samanmerkkinen college-paita ja farkut. Hän näyttää ihan tavalliselta nuorelta mieheltä ja sellainen hän onkin, omasta mielestään. Raha-asioista puhumista hän välttelee. Mistä rahat tulevat?
– Milloin mistäkin. On pärjännyt tähän asti. Autosta en ole koskaan haaveillut. Liikun kävellen ja lautaillen.
Olen hyvä olemaan tekemättä mitään. Ja asioiden suunnittelussa. Ja skeittaamisessa.
Juuso
Juuso täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Hän ei tiedä missä on viiden vuoden päästä, eikä aiemminkaan.
– Tällä hetkellä haluaisin vain olla tekemättä yhtään mitään. Tuntuu, että on pitänyt olla koko ajan menossa, opiskellen ja nyt tämä työkokeilu, johon oli pakko tulla. Toivon, että tämän jälkeen alkaa jakso, jolloin ei tarvitse tehdä mitään, eikä stressata työhöntulemisesta.
Mitä tuleman pitää
Työkokeiluun Juuso haettiin suurinpiirtein kotoa. Sanktioihin hän on törmännyt ja niillä uhkailemiseen. Täsmällisesti hän ei edes tiedä paljonko saa rahaa kuukaudessa. Toistaiseksi rahat ovat riittäneet. Nuori aikuinen asuu yhdessä samantapaisessa elämäntilanteessa olevan muutamaa vuotta vanhemman veljensä kanssa.
– Olen hyvä olemaan tekemättä mitään. Ja asioiden suunnittelussa. Ja skeittaamisessa. Se olisi ihan innostava homma.
Kutsunnoista Juuso suuntasi pari vuotta sitten siviilipalvelukseen. Se kokemus päättyi parin päivän jälkeen kahden vuoden lykkäykseen. Syytä hän ei halua kertoa. Tulevana kesänä on mahdollisesti edessä sivarin jatko.
– Sivarissa oli kyllä ihan mukavaa.
Onnellisuus on vaikeasti hahmotettavissa, mutta sitäkin voi pohtia.
– Olen aika onnellinen. Pyrkimys on vielä parempaan päin.
Juuson nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi.
http://yle.fi/uutiset/3-9528608
Nuori mies ei etsi töitä, eikä haaveile tekevänsä töitä tulevaisuudessakaan. Työkokeilujakson jälkeen hän toivoo saavansa olla ainakin pari vuotta rauhassa.
1.4.2017 klo 08:00
Kuvan henkilö ei liity tapaukseen. Julian Stratenschulte / EPA
1701
Työttömyys kouraisee nuoria
- Tilastokeskuksen mukaan 15–24-vuotiaita miehiä oli helmikuussa 2017 työttömänä koko maassa 37 000.
- Kaikissa muissa ikäryhmissä työttömyys on vähentynyt vuodentakaisesta, mutta alle 20-vuotiaiden työttömien määrä on pysynyt Pohjois-Karjalassa ennallaan.
- Pohjois-Karjalassa oli helmikuun lopussa 1482 alle 25-vuotiasta työtöntä. Heistä 270 oli alle 20-vuotiaita.
– Lähes päivittäin saan kuulla, että minun pitäisi hakea opiskelemaan tai mennä töihin tai johonkin. En kuitenkaan halua tehdä mitään, haluan olla rauhassa. Haluan tehdä mitä haluan. En halua hakea mihinkään. Keskittyisivät muutkin omaan elämäänsä, eivätkä minun.
Se mitä Juuso haluaa, on musiikin kuunteleminen ja skeittailu. Hän valmistui vuosi sitten ammattikoulusta hotelli- ja ravitsemusalan perustutkinnon suorittaneena. Työnhaku ei käynyt mielessä. Ala ei tuntunut omalta missään vaiheessa ja opiskelu tökki alusta saakka.
– En ajatellut hakea töitä, enkä mennä töihin. Välillä voi olla tekemättä yhtään mitään.
Itä-Suomi on nuorisotyöttömyyden ytimessä
Juuso ei istu päiviä tietokoneella, hän ei edes omista sellaista. Päivät täyttyvät musiikista ja sulan maan aikaan skeittauksesta. Kotipaikkakunta Pohjois-Karjalassa on pieni, mutta skeittipaikkoja löytyy. Muualle hän ei halua muuttaa.
– Suurin osa samanikäisistä on muuttanut muualle opiskelemaan tai etsimään sellaista, että on enemmän hälinää ja ihmisiä ympärillä. Minä en halua sellaista, enkä halua muuttaa täältä mihinkään. Minulle sopii tämä rauhallisuus.
Työkokeilusta yhdistyksellä Juusolla ei ole oikein mitään sanottavaa. Hommia ei ole ollut, eikä hän keksi mitä olisi voinut tehdä. Neljän viikon työkokeilua pidennettiin viiteen viikkoon, mutta sen jälkeen ei ole jatkoa tulossa. Kotipaikkakunnalla työpaikat ja työkokeilupaikatkin ovat vähissä.
– Täällä ei ole oikein mitään sellaista mikä kiinnostaisi.
Oma valinta elää näin
Juusolla on yllään hohtavan puhtaat tennarit, niiden väriin sopiva samanmerkkinen college-paita ja farkut. Hän näyttää ihan tavalliselta nuorelta mieheltä ja sellainen hän onkin, omasta mielestään. Raha-asioista puhumista hän välttelee. Mistä rahat tulevat?
– Milloin mistäkin. On pärjännyt tähän asti. Autosta en ole koskaan haaveillut. Liikun kävellen ja lautaillen.
Olen hyvä olemaan tekemättä mitään. Ja asioiden suunnittelussa. Ja skeittaamisessa.
Juuso
Juuso täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Hän ei tiedä missä on viiden vuoden päästä, eikä aiemminkaan.
– Tällä hetkellä haluaisin vain olla tekemättä yhtään mitään. Tuntuu, että on pitänyt olla koko ajan menossa, opiskellen ja nyt tämä työkokeilu, johon oli pakko tulla. Toivon, että tämän jälkeen alkaa jakso, jolloin ei tarvitse tehdä mitään, eikä stressata työhöntulemisesta.
Mitä tuleman pitää
Työkokeiluun Juuso haettiin suurinpiirtein kotoa. Sanktioihin hän on törmännyt ja niillä uhkailemiseen. Täsmällisesti hän ei edes tiedä paljonko saa rahaa kuukaudessa. Toistaiseksi rahat ovat riittäneet. Nuori aikuinen asuu yhdessä samantapaisessa elämäntilanteessa olevan muutamaa vuotta vanhemman veljensä kanssa.
– Olen hyvä olemaan tekemättä mitään. Ja asioiden suunnittelussa. Ja skeittaamisessa. Se olisi ihan innostava homma.
Kutsunnoista Juuso suuntasi pari vuotta sitten siviilipalvelukseen. Se kokemus päättyi parin päivän jälkeen kahden vuoden lykkäykseen. Syytä hän ei halua kertoa. Tulevana kesänä on mahdollisesti edessä sivarin jatko.
– Sivarissa oli kyllä ihan mukavaa.
Onnellisuus on vaikeasti hahmotettavissa, mutta sitäkin voi pohtia.
– Olen aika onnellinen. Pyrkimys on vielä parempaan päin.
Juuson nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi.
http://yle.fi/uutiset/3-9528608
vierailija
Miesten syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa – "On jumiuduttu kotiin jopa kahdeksi vuodeksi"
Syynä ovat esimerkiksi kavereiden puute, pulmat kotona ja orastavat mielenterveysongelmat.
1.4.2017 klo 08:00päivitetty 1.4.2017 klo 13:29
Yle
435
Elinkeinoelämän valtuuskunta julkisti hiljattain hätkähdyttäviä tietoja työikäisten miesten syrjäytymisestä. Liki 79 000 miestä on pudonnut työelämän ulkopuolelle. Tapaamamme pohjoiskarjalaisen Juuson, 19, tarina kertoo karua kieltään putoamisesta yhteiskunnan ulottumattomiin.
Minna Eskelinen on toiminut pitkään vastaavana psykologina Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksessa. Hänen mukaansa poikien syrjäytymiskehitys alkaa usein näkyä jo peruskoulussa.
Syyt syrjäytymiseen ovat hyvin moninaiset, mutta Eskelinen erottaa muutamia yleisimpiä syitä. Yksi tärkeimmistä on kavereiden puute.
– Jos asiaa kysytään nuorilta itseltään, niin kavereiden puute tai vaikeudet kaverisuhteissa nousevat usein esiin. Kaverisuhteet ovat äärimmäisen tärkeitä ainakin murrosikäisille.
Psykologi Minna Eskelisen mukaan hyvät kaverit torjuvat syrjäytymistä.Janne Ahjopalo / Yle
Ongelmat kotona voivat viedä syrjäytymiskierteeseen.
– Vanhempien päihde-, talous-, mielenterveys- tai parisuhdeongelmat heijastuvat ikävällä tavalla kasvavan nuoren elämään. Joistakin perheistä löytyy myös ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Yksi iso riski syrjäytymiskehityksessä on kiusatuksi tuleminen. Oppimisvaikeudet puolestaan saattavat merkitä sitä, että oppilas ei tahdo tulla toimeen opettajankaan kanssa, vaan tarvitsee monenlaista tukea.
Nuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden puhkeamisen aikaa, muistuttaa psykologi. Jos mielenterveysongelmiin ei saada apua ja ne jatkuvat aikuisuuteen, se altistaa syrjäytymiselle.
Ongelmien monisolmuinen vyyhti
Syrjäytymiskehitystä ruokkii ongelmien kasautuminen.
– Kun joutuu kiusatuksi, se voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja altistaa paniikkihäiriöille, toteaa psykologi Minna Eskelinen.
Yksi julma kiusaamisen tapa on eristää kiusattu muista kavereista, jolloin yksinäisyys ruokkii mielenterveyden ongelmia.
Hälytyskellojen tulisi soida, jos nuorella havaitaan vaikkapa unettomuutta, mielialan vaihteluita tai nuori ilmaisee jollakin muullla tapaa voivansa pahoin.
– Usein nuori ei osaa tuoda julki sitä pahaa oloa, mikä hänen sisällään on, opastaa psykologi.
Tuska näkyy monesti esimerkiksi levottomuutena ja huonona käytöksenä. Silloin nuori tarvitsee tukea niin koulussa kuin kotonakin.
Parasta syrjäytymisen vastaista toimintaa ovat psykologin mielestä riittävän laadukkaat peruspalvelut.
– Pienet luokkakoot ja riittävästi koulukuraattoreita, psykologeja ja resursseja myös sosiaalipuolen perhetyöhön, luettelee Minna Eskelinen.
Etsivä nuorisotyö haravoi pudokkaita
Nuorten palvelukeskus ja nuorisokeskus Whisper löytyvät samasta osoitteesta Joensuun Torikadulta. Keskuksessa hoidetaan yli 200 nuoren asioita vuodessa.
Etsivä nuorisotyöntekijä Jarkko Sirainen tekee työtään 18–29-vuotiaiden kanssa. Tyypillisin asiakas Siraisen luona on nuori, jolta opiskelut ovat jääneet kesken.
– Useimmiten asiakkaana on noin 20-vuotias nuori, jolta ammattikoulu tai lukio on jäänyt kesken. Omaa alaa ei ole oikein löytynyt ja silloin on jumiuduttu kotiin jopa kahdeksi vuodeksi, kertoo Sirainen.
Kiusatun itsetunto on solmussa: hän ei usko itseensä eikä luota muihin ihmisiin.
Jarkko Sirainen
Nuorilla on monenlaisia mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta, paniikkihäiriöitä, masennusta, myös vakavia psykoottisia oireita. Monen palvelukeskukseen tulleen nuoren elämänhallinta saattaa olla todella pahasti hakusessa, esimerkiksi unirytmi voi olla täysin sekaisin.
– Nettipelaaminen on varsin yleistä ja kun kansainvälisiä pelejä pelataan usein yöllä, se osaltaan sotkee unirytmiä, eikä energiaa riitä enää päiväksi, kertoo Sirainen.
Jarkko Sirainen auttaa nuoria eteenpäin elämässä, vaikka kädestä pitäen.Tapio Laakkonen / Yle
Koulukiusaamisen arvet
Myös Jarkko Sirainen on huomannut työssään, että ongelmat tahtovat kasautua, yksi ongelma ruokkii toista. Peruskouluaikainen kiusaaminen näkyy myös nuorten palvelukeskuksessa.
– Koulukiusattuja nuoria näkyy meillä melkoisesti. Kiusatun itsetunto on solmussa: hän ei usko itseensä eikä luota muihin ihmisiin. Kiusatun omanarvontunto on hyvin heikko. Tai vaihtoehtoisesti kiusatut pyrkivät luomaan keinotekoisen kovan ulkokuoren, sanoo Sirainen.
– Myös varhain aloitettu päihteiden käyttö tuo omat ongelmansa.
Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta kädestä pitäen sen palvelun pariin, jota kukin nuori tarvitsee. Pikavippikierteessä olevat nuoret ohjataan velkaneuvojalle ja sosiaalitoimistoon ja masentuneet mielenterveyspalveluihin. Nuorten palvelukeskuksessa etsitään nuorelle polku koulutuksen ja työelämän pariin.
Ei väkisin vaan vapaaehtoisesti
Nuorten palvelukeskuksen ja Whisperin toiminta perustuu siihen, että nuori tulee vapaaehtoisesti autettavaksi.
Usein joku läheinen on antanut vinkin nuoresta, johon sitten etsivän nuorisotyön tekijät ottavat yhteyttä – tai sitten nuori kävelee itse ovesta sisään.
Etsivä nuorisotyökään ei tavoita kaikkia nuoria, jotka itse haluavat niin sanotusti olla piilossa kaikelta ja kaikilta.
– Toimeentulo- ja tukiasioissa on tullut vuodenvaihteessa muutoksia, jotka osaltaan helpottavat piilossa oloa. Esimerkiksi sosiaalitoimisto ei pysty näkemään pitkään jatkunutta toimettomuuden tilannetta, huomauttaa nuorisotyöntekijä Jarkko Sirainen.
Syynä ovat esimerkiksi kavereiden puute, pulmat kotona ja orastavat mielenterveysongelmat.
1.4.2017 klo 08:00päivitetty 1.4.2017 klo 13:29
Yle
435
Elinkeinoelämän valtuuskunta julkisti hiljattain hätkähdyttäviä tietoja työikäisten miesten syrjäytymisestä. Liki 79 000 miestä on pudonnut työelämän ulkopuolelle. Tapaamamme pohjoiskarjalaisen Juuson, 19, tarina kertoo karua kieltään putoamisesta yhteiskunnan ulottumattomiin.
Minna Eskelinen on toiminut pitkään vastaavana psykologina Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksessa. Hänen mukaansa poikien syrjäytymiskehitys alkaa usein näkyä jo peruskoulussa.
Syyt syrjäytymiseen ovat hyvin moninaiset, mutta Eskelinen erottaa muutamia yleisimpiä syitä. Yksi tärkeimmistä on kavereiden puute.
– Jos asiaa kysytään nuorilta itseltään, niin kavereiden puute tai vaikeudet kaverisuhteissa nousevat usein esiin. Kaverisuhteet ovat äärimmäisen tärkeitä ainakin murrosikäisille.
Psykologi Minna Eskelisen mukaan hyvät kaverit torjuvat syrjäytymistä.Janne Ahjopalo / Yle
Ongelmat kotona voivat viedä syrjäytymiskierteeseen.
– Vanhempien päihde-, talous-, mielenterveys- tai parisuhdeongelmat heijastuvat ikävällä tavalla kasvavan nuoren elämään. Joistakin perheistä löytyy myös ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Yksi iso riski syrjäytymiskehityksessä on kiusatuksi tuleminen. Oppimisvaikeudet puolestaan saattavat merkitä sitä, että oppilas ei tahdo tulla toimeen opettajankaan kanssa, vaan tarvitsee monenlaista tukea.
Nuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden puhkeamisen aikaa, muistuttaa psykologi. Jos mielenterveysongelmiin ei saada apua ja ne jatkuvat aikuisuuteen, se altistaa syrjäytymiselle.
Ongelmien monisolmuinen vyyhti
Syrjäytymiskehitystä ruokkii ongelmien kasautuminen.
– Kun joutuu kiusatuksi, se voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja altistaa paniikkihäiriöille, toteaa psykologi Minna Eskelinen.
Yksi julma kiusaamisen tapa on eristää kiusattu muista kavereista, jolloin yksinäisyys ruokkii mielenterveyden ongelmia.
Hälytyskellojen tulisi soida, jos nuorella havaitaan vaikkapa unettomuutta, mielialan vaihteluita tai nuori ilmaisee jollakin muullla tapaa voivansa pahoin.
– Usein nuori ei osaa tuoda julki sitä pahaa oloa, mikä hänen sisällään on, opastaa psykologi.
Tuska näkyy monesti esimerkiksi levottomuutena ja huonona käytöksenä. Silloin nuori tarvitsee tukea niin koulussa kuin kotonakin.
Parasta syrjäytymisen vastaista toimintaa ovat psykologin mielestä riittävän laadukkaat peruspalvelut.
– Pienet luokkakoot ja riittävästi koulukuraattoreita, psykologeja ja resursseja myös sosiaalipuolen perhetyöhön, luettelee Minna Eskelinen.
Etsivä nuorisotyö haravoi pudokkaita
Nuorten palvelukeskus ja nuorisokeskus Whisper löytyvät samasta osoitteesta Joensuun Torikadulta. Keskuksessa hoidetaan yli 200 nuoren asioita vuodessa.
Etsivä nuorisotyöntekijä Jarkko Sirainen tekee työtään 18–29-vuotiaiden kanssa. Tyypillisin asiakas Siraisen luona on nuori, jolta opiskelut ovat jääneet kesken.
– Useimmiten asiakkaana on noin 20-vuotias nuori, jolta ammattikoulu tai lukio on jäänyt kesken. Omaa alaa ei ole oikein löytynyt ja silloin on jumiuduttu kotiin jopa kahdeksi vuodeksi, kertoo Sirainen.
Kiusatun itsetunto on solmussa: hän ei usko itseensä eikä luota muihin ihmisiin.
Jarkko Sirainen
Nuorilla on monenlaisia mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta, paniikkihäiriöitä, masennusta, myös vakavia psykoottisia oireita. Monen palvelukeskukseen tulleen nuoren elämänhallinta saattaa olla todella pahasti hakusessa, esimerkiksi unirytmi voi olla täysin sekaisin.
– Nettipelaaminen on varsin yleistä ja kun kansainvälisiä pelejä pelataan usein yöllä, se osaltaan sotkee unirytmiä, eikä energiaa riitä enää päiväksi, kertoo Sirainen.
Jarkko Sirainen auttaa nuoria eteenpäin elämässä, vaikka kädestä pitäen.Tapio Laakkonen / Yle
Koulukiusaamisen arvet
Myös Jarkko Sirainen on huomannut työssään, että ongelmat tahtovat kasautua, yksi ongelma ruokkii toista. Peruskouluaikainen kiusaaminen näkyy myös nuorten palvelukeskuksessa.
– Koulukiusattuja nuoria näkyy meillä melkoisesti. Kiusatun itsetunto on solmussa: hän ei usko itseensä eikä luota muihin ihmisiin. Kiusatun omanarvontunto on hyvin heikko. Tai vaihtoehtoisesti kiusatut pyrkivät luomaan keinotekoisen kovan ulkokuoren, sanoo Sirainen.
– Myös varhain aloitettu päihteiden käyttö tuo omat ongelmansa.
Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta kädestä pitäen sen palvelun pariin, jota kukin nuori tarvitsee. Pikavippikierteessä olevat nuoret ohjataan velkaneuvojalle ja sosiaalitoimistoon ja masentuneet mielenterveyspalveluihin. Nuorten palvelukeskuksessa etsitään nuorelle polku koulutuksen ja työelämän pariin.
Ei väkisin vaan vapaaehtoisesti
Nuorten palvelukeskuksen ja Whisperin toiminta perustuu siihen, että nuori tulee vapaaehtoisesti autettavaksi.
Usein joku läheinen on antanut vinkin nuoresta, johon sitten etsivän nuorisotyön tekijät ottavat yhteyttä – tai sitten nuori kävelee itse ovesta sisään.
Etsivä nuorisotyökään ei tavoita kaikkia nuoria, jotka itse haluavat niin sanotusti olla piilossa kaikelta ja kaikilta.
– Toimeentulo- ja tukiasioissa on tullut vuodenvaihteessa muutoksia, jotka osaltaan helpottavat piilossa oloa. Esimerkiksi sosiaalitoimisto ei pysty näkemään pitkään jatkunutta toimettomuuden tilannetta, huomauttaa nuorisotyöntekijä Jarkko Sirainen.
No voi vittu.
Pakko myöntää, että joillekin se majurin koivuvitsa voisi tulla tarpeeseen.
Kukapa nyt ei haluaisi välillä viettää pari vuotta ihan vain ollen ja ihmetellen, että miksi minun ei anneta vain olla
Pakko myöntää, että joillekin se majurin koivuvitsa voisi tulla tarpeeseen.
Kukapa nyt ei haluaisi välillä viettää pari vuotta ihan vain ollen ja ihmetellen, että miksi minun ei anneta vain olla
vierailija
Entä jos on 20-v ja ammatti hankittu, mutta töitä ei löydy, vaikka niitä hakee ympäri Suomen. Voihan tuo "mä haluun vain olla rauhassa" olla suojautumiskeino sitä vastaan, kun mihinkään ei pääse.
Jos aloittaisit siivoustöistä? Tekijöitä etsitään palkkioiden avulla. Tuskin 20-vuotiaalla on ammattitaustaa, vaan on vain opiskeltu jotakin kivaa.
http://yle.fi/uutiset/3-9540909
Tää ei ehkä ole ihan paras vaihtoehto koska mä en ainakaan huolisi ketä tahansa meille siivoamaan. Ja jos mulla olisi (pitikin olla) siivousfirma, en palkkaisi ketään kellä ei ole alan koulutusta.
Mutta jotain pitää rahan vastineeksi tehdä.
vierailija
Muuten hyvä ehdotus, mutta fyysiset työt eivät sovellu synnynnäisen vamman vuoksi. Mitä tarkoitat ammattitaustalla? Työkokemusta ei ole, koska töitä ei löydy. Sopiva ammatti on opiskeltu erinomaisin arvosanoin.
vierailija
Tuossa voisi kyllä olla ideaa sikäli, että niin kauan kuin töiden hakemattomuus/tekemättömyys johtuu ihan vaan laiskuudesta tai sitten lievemmistä mielenterveysongelmista, niin kunnon akuuttia tuskaa aiheuttava rankaisu voisi hyvinkin olla se, mikä palauttaisi halut hakea töitä.
Nykyäänhän elämäntapatyöttömiä ei haluta rangaista kunnolla. Esim. toimeentulotuen rankkakaan alentaminen ei yleensä näitä ihmisiä juuri kiinnosta, kun ovat vähään tyytyvää sorttia, eikä köyhyys sinällään ole tuskallista niin kauan kuin on asunto missä asua, ruokaa, lämpimät vaatteet, välttämättömät lääkkeet jne.
Toisin sanoen pitäisi olla jotain muuta, millä elämäntapatyötöntä voisi rangaista niin että se varmasti tuntuu. Vaikka sitten koivuvitsalla selkäsauna kerran per joka arkipäivä miltä henkilö nostaa tukia.
Toisaalta pitäisi myös olla jokin varma keino tunnistaa elämäntapatyötön, jotta ei rangaista niitä jotka oikeasti yrittävät työllistyä.
Tukien poistaminen näiltä olisi vastaus. Riittävän kauan kun lainaavat kavereilta ja vanhemmilta, loppuu jonkun pinna ja kohta ovat kaverit ja vanhemmatkin nalkuttamassa ympäri vuorokausen laiskottelusta. Sehän näissä tuissa on vikana, että niitä nostavat eivät joudu kokemaan sitä häpeää kavereidensa ja perheenjäsentensä nähden, mitä heidän kuuluisi kokea. Häpeä muuttaa toimintaa kummasti.Tuossa voisi kyllä olla ideaa sikäli, että niin kauan kuin töiden hakemattomuus/tekemättömyys johtuu ihan vaan laiskuudesta tai sitten lievemmistä mielenterveysongelmista, niin kunnon akuuttia tuskaa aiheuttava rankaisu voisi hyvinkin olla se, mikä palauttaisi halut hakea töitä.
Nykyäänhän elämäntapatyöttömiä ei haluta rangaista kunnolla. Esim. toimeentulotuen rankkakaan alentaminen ei yleensä näitä ihmisiä juuri kiinnosta, kun ovat vähään tyytyvää sorttia, eikä köyhyys sinällään ole tuskallista niin kauan kuin on asunto missä asua, ruokaa, lämpimät vaatteet, välttämättömät lääkkeet jne.
Toisin sanoen pitäisi olla jotain muuta, millä elämäntapatyötöntä voisi rangaista niin että se varmasti tuntuu. Vaikka sitten koivuvitsalla selkäsauna kerran per joka arkipäivä miltä henkilö nostaa tukia.
Toisaalta pitäisi myös olla jokin varma keino tunnistaa elämäntapatyötön, jotta ei rangaista niitä jotka oikeasti yrittävät työllistyä.
vierailija
Osaan tukien poisto kyllä auttaisi, mutta toisille se vaan lisäisi ongelmia... Ensinnäkään kadulle ihmisiä ei voi Suomen ilmastossa jättää, eli yksin maailmassa olevista tai mielenterveysongelmaisista moni olisi sitten asuntolassa tms.
Toisaalta jos olet vaikka kuullut käsitteen "hikikomori" niin voi huomata, että läheskään kaikki vanhempiensa nurkissa olevat eivät alistu painostukselle tai eivät ylipäätään kohtaa sanottavaa painostusta vanhempiensa taholta. Esim. Japanissa näitä hikikomoreita on valtava määrä, ja elävät vanhempiensa kustannuksella.
Sitten asialla on sekin puoli, että tukien poisto lisää rikollisuutta.
vierailija
En tykkää tästä nuorten dissaamisesta. Jos aikuinen sanoo, että on vuosikausien työputken (=kouluputken) jälkeen väsynyt, mikään ei huvita, mikään ei motivoi ja elämä on näköalatonta, jokainen miettii, mikä tällä aikuisella on vialla. Oliko työpaikkakiusaamista, millaiset on kotiolot, onko masennusta, ja miksi tämä ihminen ei löydä paikkaansa maailmassa.
Mutta, kun kyseessä on nuori, oletetaan että kyse on laiskuudesta. Ei käy mielessä, että nuorikin on ihminen. Jolla voi olla nuoresta iästä johtuen vaikeuksia käsitellä esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja ahdistusta, ja nuorilla ainoa tapa käsitellä niitä on usein väistää ahdistavia tilanteita. En yllättyisi, jos Juusolla on esimerkiksi paniikkihäiriötä. Enkä yllättyisi, jos kukaan ei olisi koskaan kysynyt häneltä, että mitä Juuso sulle oikeasti kuuluu.
Aikuiset juoksevat itse työterveyteen hakemaan saikkua siitä kun tikku on sormessa ja vähän väsyttää ja onhan tuota stressiäkin tupannut kertymään. Kaikki vapaat käytetään, kesälomasta jollotetaan jo tammikuussa, kun on niin rankkaa, ja puolet toivoo lottovoittoa kun eivät jaksaisi töissä. Samat aikuiset eivät nuoren kohdalla ole valmiita antamaan sille nuorelle sitä myötätuntoa mitä kokevat itseään ja omia ongelmiaan kohtaan.
Mutta, kun kyseessä on nuori, oletetaan että kyse on laiskuudesta. Ei käy mielessä, että nuorikin on ihminen. Jolla voi olla nuoresta iästä johtuen vaikeuksia käsitellä esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja ahdistusta, ja nuorilla ainoa tapa käsitellä niitä on usein väistää ahdistavia tilanteita. En yllättyisi, jos Juusolla on esimerkiksi paniikkihäiriötä. Enkä yllättyisi, jos kukaan ei olisi koskaan kysynyt häneltä, että mitä Juuso sulle oikeasti kuuluu.
Aikuiset juoksevat itse työterveyteen hakemaan saikkua siitä kun tikku on sormessa ja vähän väsyttää ja onhan tuota stressiäkin tupannut kertymään. Kaikki vapaat käytetään, kesälomasta jollotetaan jo tammikuussa, kun on niin rankkaa, ja puolet toivoo lottovoittoa kun eivät jaksaisi töissä. Samat aikuiset eivät nuoren kohdalla ole valmiita antamaan sille nuorelle sitä myötätuntoa mitä kokevat itseään ja omia ongelmiaan kohtaan.
Samaa mieltä. Ei tuollainen haluttomuus kouluttautumiseen ja työelämään tyhjästä synny. Apua nämä nuoret tarvitsisvat. Koivuvitsa ei ole ratkaisu heidän ongelmiinsa.
Eikä paapominen ole ratkaisu, prkl
vierailija
Jep jep, sitten saisit sinä ja muut vastikkeellisen sosiaaliturvan kannattajat tehdä 500e kuukausipalkalla tehdä töitänne. Kuka nimittäin teillekään sen enempää haluaisi maksaa, kun työkkärin jonot on pullollaan pelkkää sosiaaliturvaa vastaan töitä tekeviä.
vierailija
Mene töihin ja lopeta noi huutelut kun itekin makaat potkat sojossa kotina etkä tee töitä!!!
Näille Juusoille pitäs antaa vaan jotain muka hyödyllistä tekemistä ei oikeita töitä.
Esim näin keväällä roskien ja koiranpaskojen keräys teiden varsilta. Siitä tulis kaikki iloiseksi eikä veisi keneltäkään työpaikkaa. Ja vois alkaa vähän kiinnostaa ne oikeat työt.
vierailija
Tiedätkö yhtään kuka ne paskat ja roskat nyt sieltä tienpenkasta kerää?
Paskat maatuvat kyllä, paitsi ei ihan heti siitä kovalta asfaltilta.
Kunnossapitäjät ja kyläyhdistykset (jos niillä on siihen koulutus), työllistetyt. Riippuu alueista. Kaupunkialueilla varmaankin jotkut puutarhatyöntekijät.
vierailija
Ei ihmistä voi loputtomiin "ymmärtää" ja odotella, että josko se ongelma korjaantuisi joskus vuonna X. Siinä päädytään pian kestämättömään tilanteeseen, kun sen ongelman oireet kuitenkin koko ajan jylläävät.
Rangaistus poistaa näkyvät oireet ja aikaansaa sen parhaan terapian eli työnteon ja säännöllisen elämän käynnistymisen.