Toggle sidebar

Onko oikeasti niin, että kaikki matkustelevat ulkomaille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Pidän välivuotta ja olen kouluavustajana alakoulussa.
Mä olen ihan tavallisen perheen lapsi, mutta emme käyneet koskaan ulkomailla. Ekan kerran pääsin ulkomaille ysiluokalla, kun tehtiin kolmen päivän luokkaretki Tukholmaan. Lukiossa osallistuin koulun järjestämään Rooman matkaan ja syyslomalla kävin moikkaamassa mun kaveria Kööpenhaminassa ja olin siellä koko viikon. Ikätoverini ihmettelevät, miten en oikeasti ole matkustanut tämän enempää. Kesäkuussa lähden Kyprokselle ja moni ihmettelee sitäkin, ettenkö oikeesti ole ollut ennen etelessä. No en ole.

Tämän viikon teema koulussa on ollut kansainvälisyys. Neljäsluokkalaisissa oli tasan yksi tyttö, joka sanoi olleensa vain kerran laivalla. KAIKKI muut oli matkustellut aika paljon.
Monen perheellä oli kesäksi varattu jo reissuja. Joku lähti Riikaan, toinen Berliiniin ja yksi Kreikkaan.

Tai sitten nää meidän koulun neloset on vaan rikkaista perheistä. Voi ollakin, koska luokat on jaettu niin että asuisivat lähellä toisiaan nää tän luokan neloset asuu pääosin keskustan uusilla omakotitaloalueilla.
 
En tiedä kun ei eskarilaiset vielä ole puhuneet mitään, mutta olen kyllä kummastellut sitä surkuttelua kun köyhä joutuu menemään "vain mökille" ja muut matkustelee. Ei minusta mitenkään surkeaa nimittäin :D Oikeestaan ihan yhdentekevä asia, kunhan lomalla saa laiskotella ja herkutella.

Meillä on lapset käyneet Amerikassa mieheni työn takia ja kerran esikoinen on käynyt Kanarialla vaarinsa kanssa. Eli onhan noita tullut, mutta tuskin olisi käynyt vielä missään ruotsinlaivaa ihmeellisemmässä jos työt ei olisi Kalifornissa kutsuneet ja vaari ei olisi halunnut poikaa sillon 4v mukaan...
 
Ei meillä ainakaan matkustella. Kerran kesässä jos käydään lapsen kanssa laivalla, niin tuntuu jo sekin taloudellisesti aika ylivoimaiselta... Ei tällä yh:lla ainakaan kilise elatusmaksuja siihen tantiin, että vois niistä sijoittaa johonkin etelänreissuun. Käyn kyllä töissä, mutta ei ne hoitsun palkat niin suuria ole, että siitä kerätään asuntovelkojen ja pakollisten kulujen jälkeen vielä jotain matkakassaa...
 
Olen käynyt P Amerikan maissa työssä ja lomalla, myös K Amerikassa olen käynyt.
Onhan se erilaista, mutta ei se nyt niin ihmeellistä ole.
Voisin ihan hyvin viettää viikon pari jossain keskiSuomen saaristossa
 
Meillä on ollut jo pitkään rahat kasassa ulkomaanreissuun perheen kanssa, eikä vaan huvita. En pidä matkustelusta, eikä mieskään pidä. Ollaan töiden puolesta matkusteltu riittävästi, ei ollut meidän juttu. Kesäloma saaristossa ystävien kanssa hakkaa mennen tullen kaikki ulkomaanmatkat, siis meidän mielestämme.
Mutta, jos ei halua että lapset erottuvat kovin joukosta, niin kai meidän on pakko jossain vaiheessa raahata tää porukka ulkomaille. Vaikka meillä on niin paljon ulkomaalaisia naapureita, että todennäköisesti siellä turistikohteessa on suhteessa enemmän suomalaisia kuin tässä ympärillä nyt. Sitkutellaan tässä nyt niin kauan kunnes eka lapsi ymmärtää kysyä, miksi ei ole saanut kokea niitä ihania elämyksiä mitä luokkakaverit on saaneet.
 
joka vuosi lapset käy ulkomailla mun kanssa, isänsä kanssa ja sitten vielä yksi tai kaksi risteilyä (Tukholma tai joskus isänsä kanssa Tallinna). Hyvää se tekee nähdä maailmaa. Ei varmaan mitään vakavaa tapahdu vaikkei pääsisikään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Meillä on ollut jo pitkään rahat kasassa ulkomaanreissuun perheen kanssa, eikä vaan huvita. En pidä matkustelusta, eikä mieskään pidä. Ollaan töiden puolesta matkusteltu riittävästi, ei ollut meidän juttu. Kesäloma saaristossa ystävien kanssa hakkaa mennen tullen kaikki ulkomaanmatkat, siis meidän mielestämme.
Mutta, jos ei halua että lapset erottuvat kovin joukosta, niin kai meidän on pakko jossain vaiheessa raahata tää porukka ulkomaille. Vaikka meillä on niin paljon ulkomaalaisia naapureita, että todennäköisesti siellä turistikohteessa on suhteessa enemmän suomalaisia kuin tässä ympärillä nyt. Sitkutellaan tässä nyt niin kauan kunnes eka lapsi ymmärtää kysyä, miksi ei ole saanut kokea niitä ihania elämyksiä mitä luokkakaverit on saaneet.
Click to expand...


Jokainen tykkää matkustelusta. Te ette vain ole löytänyt sitä teidän juttua. Tehkää mitä haluatte ja pääasia että ootte elämäänne tyytyväisiä.
Mä väitän, että jokainen tykkää matkustelusta ja jää siihen vähän koukkuunkin. Matkustelu on ihanaa!

Työmatkailu on aika stressaavaa. En mäkään tykkäisi matkustelusta, jos se perustuisi vaan työmatkoihin. Joku random reissu voi myös olla epäonnistunut, joten matkailusta jää huono kuva.

Joku kokee ahaa elämyksen huippuvuorilla, toinen Australian koralliriutalla, yksi Rooman Colosseumilla, yksi ihastuu idylliseen Irlantiin, joku rakastuu Vancouveriin ja jonkun vuoden kohokohta on rantaloma Kyproksella kun naapuri vaeltaa samaan aikaan Alpeilla.

Mun paras reissu oli Kuubaan. Kaunis paikka ja se huikee kulttuuriero. Miten jossain voidaankaan oikeasti elää niin. Kreikassa on myös aina kivaa.

Thaimaa, Bali yms ei vedä yhtään. En lähtisi vaikka ilmaiseksi pääsisi. Islanti ei kans oikein ollut mun juttu.
 
En pidä meitä mitenkään rikkaina mutta silti tälle vuodelle pari ulkomaan matkaa varttuna. Kesälle "kaupunki" loma. Loppukesä mökkeilyä. Syksylle rantaloma.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Jokainen tykkää matkustelusta. Te ette vain ole löytänyt sitä teidän juttua. Tehkää mitä haluatte ja pääasia että ootte elämäänne tyytyväisiä.
Mä väitän, että jokainen tykkää matkustelusta ja jää siihen vähän koukkuunkin. Matkustelu on ihanaa!

Työmatkailu on aika stressaavaa. En mäkään tykkäisi matkustelusta, jos se perustuisi vaan työmatkoihin. Joku random reissu voi myös olla epäonnistunut, joten matkailusta jää huono kuva.

Joku kokee ahaa elämyksen huippuvuorilla, toinen Australian koralliriutalla, yksi Rooman Colosseumilla, yksi ihastuu idylliseen Irlantiin, joku rakastuu Vancouveriin ja jonkun vuoden kohokohta on rantaloma Kyproksella kun naapuri vaeltaa samaan aikaan Alpeilla.

Mun paras reissu oli Kuubaan. Kaunis paikka ja se huikee kulttuuriero. Miten jossain voidaankaan oikeasti elää niin. Kreikassa on myös aina kivaa.

Thaimaa, Bali yms ei vedä yhtään. En lähtisi vaikka ilmaiseksi pääsisi. Islanti ei kans oikein ollut mun juttu.
Click to expand...
Tämä nyt on ihan pötyä. Että kaikki pitäisivät matkustelusta. Se varmaan on totta että kaikille löytyisi oman tontin ulkopuolelta mieleistä tehtävää ja nähtävää, mutta kaikki se normaalista, tutusta, varmasta, selkeästä ja ennustettavasta poikkeava mikä on väistämättä osa matkailua ja on toisille juuri se mieltä virkistävä ja aivoja mukavasti ravistava juju, on toisen luontoiselle ihmiselle stressaavaa, kuluttavaa, kuormittavaa ja väsyttävää, niin ettei se matkailun kokonaiskokemus jää plussalle. Minä, joka rakastan matkailua, menin naimisiin tällaisen ihmisen kanssa. Hän on jonkun verran kompromissina matkustanut mukanani, on nauttinut joistain jutuista matkalla eikä matkustelu hänestä ole yksinomaan kurjaa, mutta silti hän mieluummin jättää menemättä, oma koti ja oma sänky on paras.

Onneksi meillä on lupa olla erilaisia. Kiviä ja ilmapalloja. Pitää vaan sallia ja mahdollistaa se niille lapsillekin, kahden kivi-vanhemman ilmapallo-lapsi kuolee tylsyyteen ja kahden ilmapallon kivi-lapsi rasittuu uuvuksiin. Jos nyt puhutaan äärityypeistä jotka ei hahmota oman kokemusmaailmansa ulkopuolelta.
 
Näiden viestien perusteella kaikki muut matkustelee. Olen yli 40 v, ja olen käynyt teini-iässä Tunisiassa, ja sen lisäksi muutamia kertoja Ruotsissa. Kouluikäiset lapset eivät ole ikinä olleet junassa, laivassa tai lentokoneessa, kun meillä ei ole varaa matkustella. Pisimmät matkat ovat olleet muutaman sadan kilometrin päähän sukulaisten luokse autolla, ihan kotimaassa. Vanhempieni talo ja mökki ovat naapurikunnassa, niin siellä vietetään jonkin verran aikaa kesällä. Lapsi on joskus kysellyt, että miksi me ei koskaan käydä missään, mutta kahdella työttömällä/pätkätyöläisellä ei vain riitä rahaa mihinkään matkusteluun, vaikka kuinka kaikki muut matkustelisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Näiden viestien perusteella kaikki muut matkustelee. Olen yli 40 v, ja olen käynyt teini-iässä Tunisiassa, ja sen lisäksi muutamia kertoja Ruotsissa. Kouluikäiset lapset eivät ole ikinä olleet junassa, laivassa tai lentokoneessa, kun meillä ei ole varaa matkustella. Pisimmät matkat ovat olleet muutaman sadan kilometrin päähän sukulaisten luokse autolla, ihan kotimaassa. Vanhempieni talo ja mökki ovat naapurikunnassa, niin siellä vietetään jonkin verran aikaa kesällä. Lapsi on joskus kysellyt, että miksi me ei koskaan käydä missään, mutta kahdella työttömällä/pätkätyöläisellä ei vain riitä rahaa mihinkään matkusteluun, vaikka kuinka kaikki muut matkustelisi.
Click to expand...

Kouluikäiset lapset eivät ole olleet junassa, laivassa tai lentokoneessa? Et voi olla tosissasi. Tuo vaikuttaa jo lastesi yleissivistykseen ja jollain tavalla myös älykkyyteen. Todella ikävää, jos näin on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Kouluikäiset lapset eivät ole olleet junassa, laivassa tai lentokoneessa? Et voi olla tosissasi. Tuo vaikuttaa jo lastesi yleissivistykseen ja jollain tavalla myös älykkyyteen. Todella ikävää, jos näin on.
Click to expand...
Et kai ole tosissasi :D:D Itse olen mennyt junalla ensimmäisen kerran 16-vuotiaana ja lentokoneella 21-vuotiaana. Laivalla olen ollut ensimmäisen kerran 1-vuotiaana. Älyssä tai sivistyksessä ei ole vikaa, ei ollut teininäkään.

Toivon mukaan vain provoat typerästi koska ei voi kukaan normaali ihminen ajatella noin. :ROFLMAO:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Jokainen tykkää matkustelusta.
Mä väitän, että jokainen tykkää matkustelusta
Click to expand...
Miten sä voi väittää tuollaista? Et sä voi toisten puolesta sanoa mistä nämä tykkää ja mistä ei. Luulisi aikuisen ihmisen tajuavan, että on myös ihmisiä jotka ei tykkää matkustella.

Itse tykkään matkustella, mutta tajuan silti ettei se kaikkia kiinnosta. Sun ajatusmaailmaa ei kyllä näytä matkailu avartaneen.
 
Oikeestiko nykyään on joku kelkasta pudonnut kummajainen, jos ei ole viimeistään 10 vuotiaana käynyt ulkomailla?
Mun tytöt on 16v, 11v ja 2v ja kukaan ei ole käynyt ikinä ulkomailla. Laivalla ollaan joskus oltu, mutta ei käyty maissa.
Ei olla käyty koskaan Lapissa, edes Oulussa asti, eikä mun lapsista kukaan ole käynyt koskaan Helsingissä tai vaikkapa Vaasassa. Särkänniemessä ollaan oltu muutaman kerran ja Power Parkissa. Vanhin tyttö on ollut luokkaretkellä Ahvenanmaalla ja nyt ysluokalla menee Helsinkiin kahdeksi päiväksi.

Haluaisin kyllä että lapseni näkisivät maailmaa. Haaveilen etelän matkasta aina joskus. Ei oo rahaa. Asutaan vuokralla ja palasin just mammalomalta töihin. Oon siivooja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Jokainen tykkää matkustelusta. Te ette vain ole löytänyt sitä teidän juttua. Tehkää mitä haluatte ja pääasia että ootte elämäänne tyytyväisiä.
Mä väitän, että jokainen tykkää matkustelusta ja jää siihen vähän koukkuunkin. Matkustelu on ihanaa!

Työmatkailu on aika stressaavaa. En mäkään tykkäisi matkustelusta, jos se perustuisi vaan työmatkoihin. Joku random reissu voi myös olla epäonnistunut, joten matkailusta jää huono kuva.

Joku kokee ahaa elämyksen huippuvuorilla, toinen Australian koralliriutalla, yksi Rooman Colosseumilla, yksi ihastuu idylliseen Irlantiin, joku rakastuu Vancouveriin ja jonkun vuoden kohokohta on rantaloma Kyproksella kun naapuri vaeltaa samaan aikaan Alpeilla.

Mun paras reissu oli Kuubaan. Kaunis paikka ja se huikee kulttuuriero. Miten jossain voidaankaan oikeasti elää niin. Kreikassa on myös aina kivaa.

Thaimaa, Bali yms ei vedä yhtään. En lähtisi vaikka ilmaiseksi pääsisi. Islanti ei kans oikein ollut mun juttu.
Click to expand...
No jaa, itse tykkäisin kyllä matkustella, jos joku hoitaisi kaikki matkajärjestelyt, pakkaisi kamat ja lento mihin tahansa kestäisi maksimissaan tunnin. Mutta kun näin ei ole, jää matkustelu aika vähiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Alkuperäinen kirjoittaja .....:
No jaa, itse tykkäisin kyllä matkustella, jos joku hoitaisi kaikki matkajärjestelyt, pakkaisi kamat ja lento mihin tahansa kestäisi maksimissaan tunnin. Mutta kun näin ei ole, jää matkustelu aika vähiin.
Click to expand...

Tää. Ja vielä silleen että lentokentästäkin selviää ohi kävelemällä. Ja parkkipaikka autolle sais olla sit kanssa ihan siinä hollilla...

Tällä hetkellä auton kansa reissussa. Rasittavinta se, kun satamissa ja lautoilla sun muissa pitää odottaa ja odottaa ja odottaa ja odottaa ja odottaa ja odottaa ja odottaa...
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Tietysti kotimaanmatkailu on kalliimpaa, koska työkin on kallista. Nykyään näkyy niin paljon hyviä ohjelmia telkkarista, ettei samoille aitiopaikoille pääse koskaan siellä matkailukohteessa. Ilman suurta veronpalautusta meidän lapset eivät olisi koskaan käyneet ulkomailla. Kiva retki oli, mutta kaikkiin kohteisiin en ikinä veisi lapsia enkä alle neljävuotiaita ainakaan. Eihän ne muista siitä myöhemmin mitään kuitenkaan. Hyvää viiniä voi löytää kotomaastakin - valmiina pöytään ja oppia paikallisia konsteja niiden kasvattamiseksi(y). Suorat lennot kotipaikkakunnalta voi tarkoittaa saman kylän seurueita, joten enemmän voi tavata vaikka Lapinmatkalla ulkomaalaisia, kuin tuolla reissulla;)
 
No se on loppujen lopuksi ihan sama istuuko siellä koneessa tunnin vai neljä. Nopeasti se menee. Kai se on jonkinlaista uskalluksen puutetta monella, joka sitten naamioidaan siihen "en mä edes tykkää matkustaa". Tai ehkä ei ole välttämättä rahaa reissata, jolloin on ihan hyväkin vaihtoehto varmasti ajatella, ettei meidän perhe vain halua matkustella.

Mä olen vielä nuori. Täytin tässä kuussa 20 vuotta. Mun lapsuuden perhe ei varsinaisesti ollut köyhä. Duunarivanhemmat, joten palkat nyt ei suuria ollut. Matkusteluun ei varmaan olisi rahaa kauheasti ollut edes, mutta uskon, että kyllä me oltaisiin joskus voitu matkustaa, jos niin olisi halunnut. Me ei käyty missään.
Joskus kesäisin ajeltiin johonkin huvipuistoon, kuten Särkänniemeen, mutta ei todellakaan joka kesä. Kerran olimme laivalla koko suku, kun pappa täytti 70v. Hotellissa yövyin ekan kerran 7-8 vuotiaana ja seuraavan kerran yläasteiässä koulun reissulla
Mua harmitti että en päässyt reissuille. Olin kateellinen niille kavereille, jotka pääsivät matkustamaan. Mun luokalla oli yksi tyttö, joka pääsi kielikurssille Englantiin, oli käynyt Kanadassa ja niiden perhe kävi usein jossain hienoilla etelän lomilla yms. Olin aina hänelle kateellinen. Syyslomilla ja hiihtolomilla muut lähtivät laskettelemaan, edes johkin Tampereelle sukuloimaan jne niin me oltiin aina kotona.

Nykyään vaaditaan monessa työssä kielitaitoa ja kansainvälistä osaamista. Mun kaveri, joka on lähihoitaja, joutuu ajoittain työn vuoksi (koulutuksia) matkustamaan lentokoneella Helsinkiin ja yöpymään hotellissa. En tarkoita, että siinä mitään kansainvälistä on, mutta että pitää osata mennä koneella ja olla hotellissa. Toisaalta hänen työyksikössä on apulaisia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joiden kanssa pitää puhua englantia. Koulussa oppii englantia, mutta tottakai se kielitaito kehittyy ihan eri sfääreihin, jos pääsee puhumaan sitä ihan käytännössä Suomen ulkopuolella.

Mulla oli hyvä koti ja normaali lapsuus kaikin puolin. Silti mua harmittaa ettei liikuttu missään. Nyt mulla olisi haluja tehdä vaikka mitä, mutta en uskalla. Pelkään, että en osaa. En oikein tiedä miten toimitaan lentokentällä ja edes hotelliin meno on kynnys mulle. En uskalla lähteä. Ja voi kun tietäisitte, miten kovasti haaveilen ulkomaille lähdöstä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierailija111:
Miten sä voi väittää tuollaista? Et sä voi toisten puolesta sanoa mistä nämä tykkää ja mistä ei. Luulisi aikuisen ihmisen tajuavan, että on myös ihmisiä jotka ei tykkää matkustella.

Itse tykkään matkustella, mutta tajuan silti ettei se kaikkia kiinnosta. Sun ajatusmaailmaa ei kyllä näytä matkailu avartaneen.
Click to expand...


No miksi ihmeessä sä poimit kirjoittajan tekstistä vain muutaman lauseen, jolloin vääristät hänen sanomisiaan ihan täysin? Kirjoittahan sanoi, että jokainen varmasti tykkää reissata, jos löytää sen OMAN juttunsa oli se sit ne mainitsemat huippuvuoret tai jotain muuta.
Ei nyt toki jokainen universuminen ihminen tykkää matkustella joo, mut oon samaa mieltä kyllä että uskon että about 95% kynnelle kykenevistä suomalaisista tykkäis matkustella, jos olisi aikaa, rahaa ja mahdollisuuksia ja tietäs sen, mistä ite tykkää.
 
Mä en voi sietää turstirysä matkailua. Oikeasti jotkut vielä hehkuttaa että on nähny jossain Kanarialla hienoa, aitoa paikallista elämää (jotku satunnaiset on voinutkin...jos on karttanut turistirysiä kuin ruttoa). Ei siinä, jos vasan lähdetään lämpöisen ja leppoisen loman perään niin toki kanariakin puitteet tarjoaa. Ja ymmärtän pakettimatkat pienten lasten kanssa.... mut mut.

Olen työnpuolesta kiertänyt tämän pallon kerran ja toisen. Ja aina kun vasn mahdollista ollut jäänyt alueelle hieman pidemmäksikin aikaa. Pyrin yleensä löytämään majoituksen muualta kuin suosituimmasta hotellista. Balilla asuin kolme viikkoa alivuokralaisena erään paikallisen kodissa. Siis pohjois-balilla. En aussituristirysäsdä etelässä.

Mitä matkailu on mulle antanut? Hienoja kokemuksia, uusia näkökulmia.

Mutta lapset on niin pieniä vielä että vaihtoehto on enemmän ne pakettimatkat jaxne me skipataan. Säästän mieluummin ne rahat siihen kun voidaan lähteä kiertään pidemmälle ja pidemmäksi aikaa.... en koe tuskaa vaikka lapset ei ole käynyt vielä juurikaan ulkomailla (tallinnaa en oikein laske ). He ehtii kyllä, itsekin olin 18 kun vasta eka kerran matkustin ulkomaille. Ja nyt 36vuotiaana olen käynyt 32 maassa.

Ja toisaalta mä rakastan myös Suomea. Meillä on niin puhdasta ja niin paljon todella kauniita paikkoja joissa mieli lepää. Suomi on oikein oiva maa kiertää lasten kera!
 
Matkustella ehtii aikuisenakin. Kyllä lapsuudessa on muut asiat paljon tärkeämpiä kuin se, onko ollut junassa tai lentokoneessa. Mulla oli ihana lapsuus, vaikka en koskaan matkustanut vanhempien kanssa junalla tai lentokoneella eikä vietetty yhteisiä lomia. itseäni huvittaa ajatua, että työmatkailuni ja sen onistuminen riippuisi jotenkin siitä, että olenko matkustanut lapsena vai en. En pysty näkemään siinä, minkäänlaista yhteyttä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Matkustella ehtii aikuisenakin. Kyllä lapsuudessa on muut asiat paljon tärkeämpiä kuin se, onko ollut junassa tai lentokoneessa. Mulla oli ihana lapsuus, vaikka en koskaan matkustanut vanhempien kanssa junalla tai lentokoneella eikä vietetty yhteisiä lomia. itseäni huvittaa ajatua, että työmatkailuni ja sen onistuminen riippuisi jotenkin siitä, että olenko matkustanut lapsena vai en. En pysty näkemään siinä, minkäänlaista yhteyttä.
Click to expand...
Joo ei todellakaan vaikuttanut mun työhön vaikkavolin jo 18 kun eka kerran lensin helsingistä tukholmaan. Kuten kirjoitin, seuraavan 18 vuoden... tai itseasiassa ikävälillä 18-30 ehdi käydä 32 maassa.... eikä siinä kyllä yhtään haitannut etten lapsen ollut lappia pidemmällä käynyt.
 

Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa