Nnohh uskikset, löytyyks tääki eksoplaneettalöytö jo ihan varmana ennakkotietona raamatust?

Miks muuten meidät on heitetty tänne eikä tuonne?
Tää kun on huonommin suunniteltu systeemi.
Aurinko joka "palaa" kirkkaana ja kuumana ja jota planeetat kiertää kaukana. Ja tolla menolla aurinko polttaa ittensä loppuun, aluksi ny maan kannalta sillai, että vaivaisen miljardin vuoden kuluttua maapallolla meret alkavat kiehua.

Toi eksoplaneettajärjestelmä taas on paljon paremmin suunniteltu. Söpö pieni aurinko jota planeetat kiertää lähellä. Paljon energiataloudellisempi ja pitkäikäisempi systeemi.

Niinpä miljardin vuoden kuluttua tuolla saattaa olla vaikka kuinka kehittyneitä uhvo- henkilöitä kun taas maapallolla ei o muuta kuin keitettyä merivettä.
Ekkai sää suunnitteluun usko?

Kaik kun on sattumaa. Sanos Esko.

Siäl muute voip olla jo paljo meittejä edel olevii otuksii, tai sitte ei. Ootellaa tietenn tuloksii, eikä eksoraamattuu vissiin viel oo keretty väsäämää ihmiskunnan huijaamiseks taas kerran?
 
Ekkai sää suunnitteluun usko?

Kaik kun on sattumaa. Sanos Esko.

Siäl muute voip olla jo paljo meittejä edel olevii otuksii, tai sitte ei. Ootellaa tietenn tuloksii, eikä eksoraamattuu vissiin viel oo keretty väsäämää ihmiskunnan huijaamiseks taas kerran?
Nii mut j o s on suunniteltu, nii miks tonne on suunniteltu paljon fiksumpi ja energiataloudellisempi systeemi kuin tänne?
Keitä varten semmoinen on tehty kun ei sitä ainaskaan ihmistä varten ole tehty?
Eiks ihmisen pitäis olla luomakunnan kruunu niin miks me ei saada asua suunnittelultaan selkeesti paremmassa paikassa?
 
Miks muuten meidät on heitetty tänne eikä tuonne?
Tää kun on huonommin suunniteltu systeemi.
Aurinko joka "palaa" kirkkaana ja kuumana ja jota planeetat kiertää kaukana. Ja tolla menolla aurinko polttaa ittensä loppuun, aluksi ny maan kannalta sillai, että vaivaisen miljardin vuoden kuluttua maapallolla meret alkavat kiehua.

Toi eksoplaneettajärjestelmä taas on paljon paremmin suunniteltu. Söpö pieni aurinko jota planeetat kiertää lähellä. Paljon energiataloudellisempi ja pitkäikäisempi systeemi.

Niinpä miljardin vuoden kuluttua tuolla saattaa olla vaikka kuinka kehittyneitä uhvo- henkilöitä kun taas maapallolla ei o muuta kuin keitettyä merivettä.
Jokainen tähti sammuu joskus, myös sun tähtesi, kuin mun. :giggle:
Ja me jatketaan elämää tuonpuoleisessa.
 
Nii mut j o s on suunniteltu, nii miks tonne on suunniteltu paljon fiksumpi ja energiataloudellisempi systeemi kuin tänne?
Keitä varten semmoinen on tehty kun ei sitä ainaskaan ihmistä varten ole tehty?
Eiks ihmisen pitäis olla luomakunnan kruunu niin miks me ei saada asua suunnittelultaan selkeesti paremmassa paikassa?
Kas kun se etäisyys ei riitä. Tarvitaan miljoona muutakin muuttujaa että edes voikukka kasvaa tuolla Trappiksella.
Esim.ilmakehä.
 
Mä en itsekkyyttäni vastusta ajatusta siitä että muuallakin olisi elämää.

Mutta Jumala uhrasi ainokaisen poikansa. Ei hän uhrannu sitä miljoonaan kertaan.

Ainut mitä tuolta hyyyvin kaukaa löytyy on Taivas eli 2400 km3 kokoinen kuutio, ja jos muuta porukkaa löytyy niin ne on ufoja, joilla tulee vetelät housuun jos sanoo nimen Jeesus. Eli alakerran väkeä.
 
Jokainen tähti sammuu joskus, myös sun tähtesi, kuin mun. :giggle:
Ja me jatketaan elämää tuonpuoleisessa.
Tietysti sammuu. Joskus.

Mut jo inkkarit ties tehdä pienen nuotion ja mennä lähelle ja ihmettelivät valkoisen miehen tapaa tehdä suuri nuotio ja mennä loitolle.

Tuolla yhtä pikkuista aurinkoa on saatu kiertämään useampi mahdollisesti elinkelpoinen planeetta, täällä yhtä isoa on saatu kiertämään vain yksi elinkelpoinen planeetta.

Ettei vaan olis käyny niin, että tää meitin järjestelmä onkin pahainen prototyyppi ja tuolla sit on suunniteltu vähän fiksummin?
 
Nii mut j o s on suunniteltu, nii miks tonne on suunniteltu paljon fiksumpi ja energiataloudellisempi systeemi kuin tänne?
Keitä varten semmoinen on tehty kun ei sitä ainaskaan ihmistä varten ole tehty?
Eiks ihmisen pitäis olla luomakunnan kruunu niin miks me ei saada asua suunnittelultaan selkeesti paremmassa paikassa?
No höh, my friend.

Ei tosissaan kukaan karwanaamane copperfiildi taio yhtikäs mittään, ennenku on ees ollu yhtään mittään (vrt Big Bang) Mistäs se karwanaama olis tullu tänne taikomaan? Kukas sen sit loi taikuriks?

No se selitys, et jossain universumis on elämä paljo kehittyneempää ku tääl, on se, et ku se evoluutio alko siel vaik vaivasen 100 miljoonaa vuot aikasemmi.

Juu sii, folks. Näil mennää..... (y)
 
Mä en itsekkyyttäni vastusta ajatusta siitä että muuallakin olisi elämää.

Mutta Jumala uhrasi ainokaisen poikansa. Ei hän uhrannu sitä miljoonaan kertaan.

Ainut mitä tuolta hyyyvin kaukaa löytyy on Taivas eli 2400 km3 kokoinen kuutio, ja jos muuta porukkaa löytyy niin ne on ufoja, joilla tulee vetelät housuun jos sanoo nimen Jeesus. Eli alakerran väkeä.
Noupp, Echo. Noupp.

Avaruus ku on ääretön. Missäs ne väittämäs raamit on näkyvis? Linkkii ja todistet kehiin, kiitti jo etukäteen.......

ps miten jumala uhras poikans, ku te väitätte, et se on yx ja sama. Ja sit on viel joku henkiki, jonka pitäis olla yx ja sama jeppe?!

Aika hassui te ootte, sori vaan. Linkkii pliis taas kehiin.
 
Mä joskus palstalla lupasin että jos palsta on pystyssä vielä v.2050, niin jos siihen mennessä on löytynyt ekosysteemiltään edes puoliksi Maan veroinen planeetta, niin tarjoan palstalaisille pullakahvit.

Halvaksi tulee, ei eläke paljoa hupene siihen. :coffee:
 
Noupp, Echo. Noupp.

Avaruus ku on ääretön. Missäs ne väittämäs raamit on näkyvis? Linkkii ja todistet kehiin, kiitti jo etukäteen.......

ps miten jumala uhras poikans, ku te väitätte, et se on yx ja sama. Ja sit on viel joku henkiki, jonka pitäis olla yx ja sama jeppe?!

Aika hassui te ootte, sori vaan. Linkkii pliis taas kehiin.
Missäs mä oon avaruuden rajoista puhunut?

Jumalan tekemisiä en osaa selittää ja ne onkin puhtaita ihmeitä. Raamattu sanoi että Jeesuksessa asui "jumaluuden koko täyteys". Eli koko Jumala oli kipattu Jeesukseen.

No, ei universumia voitu jättää siksi aikaa hoitamatta kun Jeesus keskittyi farisealaisten kanssa vänkäämiseen, joten Isä hoiti ylläpitohommia samaan aikaan.
Puhtaita ihmeitä.
 
Mä joskus palstalla lupasin että jos palsta on pystyssä vielä v.2050, niin jos siihen mennessä on löytynyt ekosysteemiltään edes puoliksi Maan veroinen planeetta, niin tarjoan palstalaisille pullakahvit.

Halvaksi tulee, ei eläke paljoa hupene siihen. :coffee:
Hupsista ja heijaa Ecko ;)

Ei sun tarvi oottaa niiiiii piiitkään, tullaan kaik ens vkl sulle kaffel :coffee:

Tyyriiks menee sulla. Nnohh, Esko voi tuoda pari kiloo juhlamokkaa sinne sun järkkäämilles kaffekekkereil :) Kiitti kutsust (y)

Ja osote on ????

Eksoplaneetat
Taiteilijan näkemys maankaltaisesta eksoplaneetasta. Kuva Nasa, ESA ja G. Bacon (STScI)

Eksoplaneetat ovat planeettoja, jotka kiertävät jotain muuta tähteä kuin Aurinkoa. Koska planeetat ovat kaukana, pimeitä, pieniä ja lähellä kirkasta tähteään, niitten löytäminen on erittäin vaikeaa. Siitä huolimatta tunnettujen eksoplaneettojen lukumäärä kasvaa kiihtyvää vauhtia. Vielä joulukuussa 2010 tunnettiin vain 500 vierasta tähteä kiertävää planeettaa, mutta marraskuussa 2011 luku oli kasvanut jo 700 eksoplaneettaan.

Kyseessä on silti vain murto-osa kaikista maailmankaikkeuden planeetoista. Tähtitieteilijät arvioivat, että maapallon kokoluokkaa olevia planeettoja on vähintään 46 miljardia kappaletta jo yksin omassa galaksissamme, Linnunradassa. Tähän mennessä kaikki tunnetut planeetat sijaitsevat Linnunradassa. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet viitteitä myös vieraissa galakseissa olevista planeetoista.

Planeettojen muodostumisen tehokkuuden uskotaan riippuvan siitä, kuinka paljon muodostuvassa aurinkokunnassa on vetyä ja heliumia raskaampia alkuaineita. Tähtitieteessä kaikkia näitä raskaampia aineita kutsutaan yleisesti metalleiksi. Yhteys tähdestä löytyvien raskaiden alkuaineiden ja jättiläisplaneettojen välillä havaittiin jo pian ensimmäisten eksoplaneettalöytöjen jälkeen. Myös tähden massiivisuus lisää jättiläisplaneettojen esiintymistodennäköisyyttä.

Koska galaksien sisimmät osat ovat yleensä metallirikkaita ja uloimmat osat metalliköyhempiä, myös planeettoja oletetaan olevan eniten galaksin sisimmissä osissa. Perinteisesti galaksien sisäalueet on kuitenkin arvioitu elämälle epäsuotuisiksi, sillä galaksien keskustassa tähtiä on hyvin tiheässä. Tähtien kuollessa ne voivat räjähtää supernovana ja tuhota elämää kymmenien valovuosien säteeltä. Liian läheinen tähtinaapuri voi siis olla elämälle riski. Lisäksi planeettojen radat saattavat häiriintyä tähtien lähiohituksissa.

Vaikka eksoplaneetat ovatkin yleisiä, juuri oman aurinkokuntamme kaltainen planeettajärjestelmä saattaa olla suhteellisen epätavallinen. Meillä planeetat ovat ryhmittyneet siten, että kaikki kiviplaneetat kiertävät lähempänä Aurinkoa kuin kaasuplaneetat. Suurin osa niistä kiertää aurinkoa lähes ympyräradalla, samassa tasossa. Muualla esimerkiksi tähden pyörimisakseliin nähden kallellaan olevat planeetat ovat yleisiä.

Aurinko on yksinäinen tähti, mutta suurin osa Linnunradan tähdistä kuuluu järjestelmiin joissa toisiaan kiertää kaksi, tai jopa useampia tähtiä. Avaruudesta on löytynyt myös planeettoja, jotka kiertävät samaan aikaan kahta tähteä. Tähtien kiertäessä toisiaan ne aiheuttavat ympäröivässä avaruudessa melkoisen painovoimamyllerryksen. Aiemmin uskottiinkin, että tällaiset järjestelmät ovat huonoja paikkoja planeetoille.



Erityyppisiä planeettoja
Kuuma jupiter kiertämässä tähteään. Kuva Nasa, ESA ja C. Carreau

Helpoimmin havaittavia eksoplaneettoja ovat niin sanotut "kuumat Jupiterit" eli lähellä kotitähteään kiertävät massiiviset planeetat. Koostumukseltaan ne muistuttavat oman aurinkokuntamme kaasujättiläisiä Jupiteria ja Saturnusta.

Planeettojen löytäminen on sitä helpompaa mitä massiivisemmasta ja mitä lähempänä emotähteään olevasta kohteesta on kyse. Koska niitä on kaikkein helpointa havaita, kuumat Jupiterit ovatkin erittäin yleisiä tunnettujen eksoplaneettojen järjestelmissä.

Kaasuplaneetat eivät nykykäsityksen mukaan pysty muodostumaan näin lähellä tähteään, sillä ne vaativat runsaasti kaasua ja jäätä muodostuakseen. Siksi niitten on siirryttävä lähemmäs tähteä planeettakunnan ulko-osista. Myös oman aurinkokuntamme nuoruudessa kaasuplaneettojen uskotaan vaellelleen ympäriinsä, erityisesti Jupiterin uskotaan käyneen kääntymässä sisemmässä aurinkokunnassa.

Kiviplaneettoja, jotka vastaavat massaltaan 2-10 Maan massaa, kutsutaan supermaapalloiksi. Omassa aurinkokunnassamme ei ole yhtään supermaapalloksi luokiteltua planeettaa, mutta muualla ne näyttävät olevan varsin yleisiä. Jos planeetat sijaitsevat sopivalla etäisyydellä emotähdestään, ne voivat olla elämälle otollisia paikkoja.

Yleensä näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi supermaapalloksi epäilty COROT-7b on niin lähellä emotähteään, että planeetan pinta saattaa olla suurelta osin laavan peitossa. Kivinen pinta myös höyrystyy. Kivihöyry kuitenkin jäähtyy uudelleen liikkuessaan planeetan kaasukehässä ja putoaa lopulta kivisateena takaisin planeetan pinnalle.

Kokonsa vuoksi supermaapallojen pinnalla vallitsee myös suurempi painovoima kuin Maassa. Painovoima ei kuitenkaan ole välttämättä niin huikea kuin voisi luulla, sillä suurten planeettojen pinta on keskimäärin kauempana planeetan keskustasta. Esimerkiksi kolmen maapallon massaisen planeetan pinnalla painovoima on noin 1,4 kertaa Maan painovoiman suuruinen, jos planeettojen tiheydet ovat samat. Ero on pienempi kuin esimerkiksi Maan ja Marsin painovoimien välillä.

Monien supermaapallojen arvellaan muodostuvan maapallon tapaan kivestä ja sisältävän usein myös vettä. Sinänsä supermaapallo-termi kuitenkin viittaa vain planeetan massaan eikä kerro mitään sen rakenteesta tai koostumuksesta. Valtameriplaneetat ovatkin yksi supermaapallojen erityistyyppi. Näiden planeettojen massasta enimmillään jopa 75 prosenttia saattaa koostua vedestä.

Eräs tällainen valtameriplaneetta 40 valovuoden päässä Käärmeenkantajan tähdistössä sijaitseva GJ 1214 b. Kovin miellyttävästä paikasta ei silti voida puhua, sillä planeetan lämpötilan uskotaan nousevan 200-300 celsiusasteeseen.

Tähtienvälisestä avaruudesta on löytynyt yksinäisiä planeettoja, jotka eivät kierrä mitään tähteä. Ne ovat ilmeisesti harhautuneet pois emotähteään kiertäviltä radoilta. Näitä kappaleita kutsutaan myös vapaasti leijuviksi planeetoiksi.

Erään tutkimuksen mukaan yksinään leijuvia planeettoja on jopa neljä kertaa enemmän kuin maailmankaikkeudessa on tähtiä. Tällöin niitä olisi vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin muita planeettoja yhteensä. Näin ollen yksinäisiä planeettoja saattaa seikkailla yksin omassa galaksissamme jopa tuhat miljardia kappaletta.

Tähtienvälisessä avaruudessa yksinään vaeltavat planeetat saattavat pitää sisällään suuria määriä nestemäistä vettä. Jos kyseessä on selvästi maapalloa suurempi tai vetisempi planeetta, meri voisi säilyä eristävän jääkuoren alla sulana jopa yli miljardin vuoden ajan. Teoriassa tällainen planeetta pystyisi myös ylläpitämään elämää.

Onko eksoplaneetoilla elämää?
Elinkelpoisen planeetan tärkeimpänä ominaisuutena pidetään sitä, että planeetta sijaitsee niin sanotulla elämänvyöhykkeellä. Elämänvyöhykkeeksi kutsutaan tähteä ympäröivää aluetta, jossa maankaltaisen planeetan pinnalla voi olla nestemäistä vettä. Tutkimusten mukaan peräti joka kolmatta auringonkaltaista tähteä kiertää vähintään yksi elämänvyöhykkeellä sijaitseva kiviplaneetta.

Tutkimukset viittaavat siihen, että monissa muissa aurinkokunnissa on elämän synnyttämiseen tarvittavia orgaanisia aineita. Näin ollen elämää voisi teoriassa kehittyä mille tahansa elinkelpoiselle planeetalle. Maapallo on kuitenkin ainoa paikka, jossa elämää tiedetään kehittyneen, ja yhden esimerkin perusteella on vaikea arvioida elämän yleisyyttä tai sitä, miten helposti sitä syntyy.

Joidenkin tutkijoiden mukaan supermaapalloilla on todennäköisemmin elämälle miellyttävä ilmasto kuin maapallon kokoisilla planeetoilla. Suurten planeettojen etuna uskotaan olevan ennen kaikkea kiivas laattatektoniikka eli mannerlaattojen liike.

Laattatektoniikka säätelee hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja toimii eräänlaisena hitaasti reagoivana termostaattina planeetan lämpötilalle. Tehokas laattatektoniikka suojaa siis planeettaa täydelliseltä jäätymiseltä ja kuivumiselta. Maapallo saattaa olla kooltaan juuri minimirajoilla, että laattatektoniikka pystyy toimimaan.

Veden sijaan vierailla planeetoilla voi lainehtia myös esimerkiksi metaanimeri. Tällöin ne muistuttaisivat Saturnuksen Titan-kuuta. Jos metaanimerien peittämällä planeetalla olisi myös elämää, se saattaisi hengittää hapen sijaan sisäänsä vetykaasua ja ulos hiilidioksidin sijaan metaania.

Kaikilla aurinkokuntamme suurilla kaasuplaneetoilla on kivisiä ja jäisiä kuita. Siksi on erittäin todennäköistä, että myös eksoplaneetoilla on kuita ympärillään. Jotkut niistä voivat olla Maan kokoisia, ja niillä saattaa olla ympärillään ilmakehä. Eksoplaneettojen kuut saattavatkin olla yhtä lupaavia kohteita elämän etsintään kuin planeetat itse. Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta vielä yhtään eksokuuta.
 
Missäs mä oon avaruuden rajoista puhunut?.
Esko vastaa ku kysytään, kas tässä, ollos hyvä. Aika tarkkaan rajasit sun taivaas ;)

Ainut mitä tuolta hyyyvin kaukaa löytyy on Taivas eli 2400 km3 kokoinen kuutio, ja jos muuta porukkaa löytyy niin ne on ufoja, joilla tulee vetelät housuun jos sanoo nimen Jeesus. Eli alakerran väkeä.
 
Hupsista ja heijaa Ecko ;)

Ei sun tarvi oottaa niiiiii piiitkään, tullaan kaik ens vkl sulle kaffel :coffee:

Tyyriiks menee sulla. Nnohh, Esko voi tuoda pari kiloo juhlamokkaa sinne sun järkkäämilles kaffekekkereil :) Kiitti kutsust (y)

Ja osote on ????

Eksoplaneetat
Taiteilijan näkemys maankaltaisesta eksoplaneetasta. Kuva Nasa, ESA ja G. Bacon (STScI)

Eksoplaneetat ovat planeettoja, jotka kiertävät jotain muuta tähteä kuin Aurinkoa. Koska planeetat ovat kaukana, pimeitä, pieniä ja lähellä kirkasta tähteään, niitten löytäminen on erittäin vaikeaa. Siitä huolimatta tunnettujen eksoplaneettojen lukumäärä kasvaa kiihtyvää vauhtia. Vielä joulukuussa 2010 tunnettiin vain 500 vierasta tähteä kiertävää planeettaa, mutta marraskuussa 2011 luku oli kasvanut jo 700 eksoplaneettaan.

Kyseessä on silti vain murto-osa kaikista maailmankaikkeuden planeetoista. Tähtitieteilijät arvioivat, että maapallon kokoluokkaa olevia planeettoja on vähintään 46 miljardia kappaletta jo yksin omassa galaksissamme, Linnunradassa. Tähän mennessä kaikki tunnetut planeetat sijaitsevat Linnunradassa. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet viitteitä myös vieraissa galakseissa olevista planeetoista.

Planeettojen muodostumisen tehokkuuden uskotaan riippuvan siitä, kuinka paljon muodostuvassa aurinkokunnassa on vetyä ja heliumia raskaampia alkuaineita. Tähtitieteessä kaikkia näitä raskaampia aineita kutsutaan yleisesti metalleiksi. Yhteys tähdestä löytyvien raskaiden alkuaineiden ja jättiläisplaneettojen välillä havaittiin jo pian ensimmäisten eksoplaneettalöytöjen jälkeen. Myös tähden massiivisuus lisää jättiläisplaneettojen esiintymistodennäköisyyttä.

Koska galaksien sisimmät osat ovat yleensä metallirikkaita ja uloimmat osat metalliköyhempiä, myös planeettoja oletetaan olevan eniten galaksin sisimmissä osissa. Perinteisesti galaksien sisäalueet on kuitenkin arvioitu elämälle epäsuotuisiksi, sillä galaksien keskustassa tähtiä on hyvin tiheässä. Tähtien kuollessa ne voivat räjähtää supernovana ja tuhota elämää kymmenien valovuosien säteeltä. Liian läheinen tähtinaapuri voi siis olla elämälle riski. Lisäksi planeettojen radat saattavat häiriintyä tähtien lähiohituksissa.

Vaikka eksoplaneetat ovatkin yleisiä, juuri oman aurinkokuntamme kaltainen planeettajärjestelmä saattaa olla suhteellisen epätavallinen. Meillä planeetat ovat ryhmittyneet siten, että kaikki kiviplaneetat kiertävät lähempänä Aurinkoa kuin kaasuplaneetat. Suurin osa niistä kiertää aurinkoa lähes ympyräradalla, samassa tasossa. Muualla esimerkiksi tähden pyörimisakseliin nähden kallellaan olevat planeetat ovat yleisiä.

Aurinko on yksinäinen tähti, mutta suurin osa Linnunradan tähdistä kuuluu järjestelmiin joissa toisiaan kiertää kaksi, tai jopa useampia tähtiä. Avaruudesta on löytynyt myös planeettoja, jotka kiertävät samaan aikaan kahta tähteä. Tähtien kiertäessä toisiaan ne aiheuttavat ympäröivässä avaruudessa melkoisen painovoimamyllerryksen. Aiemmin uskottiinkin, että tällaiset järjestelmät ovat huonoja paikkoja planeetoille.



Erityyppisiä planeettoja
Kuuma jupiter kiertämässä tähteään. Kuva Nasa, ESA ja C. Carreau

Helpoimmin havaittavia eksoplaneettoja ovat niin sanotut "kuumat Jupiterit" eli lähellä kotitähteään kiertävät massiiviset planeetat. Koostumukseltaan ne muistuttavat oman aurinkokuntamme kaasujättiläisiä Jupiteria ja Saturnusta.

Planeettojen löytäminen on sitä helpompaa mitä massiivisemmasta ja mitä lähempänä emotähteään olevasta kohteesta on kyse. Koska niitä on kaikkein helpointa havaita, kuumat Jupiterit ovatkin erittäin yleisiä tunnettujen eksoplaneettojen järjestelmissä.

Kaasuplaneetat eivät nykykäsityksen mukaan pysty muodostumaan näin lähellä tähteään, sillä ne vaativat runsaasti kaasua ja jäätä muodostuakseen. Siksi niitten on siirryttävä lähemmäs tähteä planeettakunnan ulko-osista. Myös oman aurinkokuntamme nuoruudessa kaasuplaneettojen uskotaan vaellelleen ympäriinsä, erityisesti Jupiterin uskotaan käyneen kääntymässä sisemmässä aurinkokunnassa.

Kiviplaneettoja, jotka vastaavat massaltaan 2-10 Maan massaa, kutsutaan supermaapalloiksi. Omassa aurinkokunnassamme ei ole yhtään supermaapalloksi luokiteltua planeettaa, mutta muualla ne näyttävät olevan varsin yleisiä. Jos planeetat sijaitsevat sopivalla etäisyydellä emotähdestään, ne voivat olla elämälle otollisia paikkoja.

Yleensä näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi supermaapalloksi epäilty COROT-7b on niin lähellä emotähteään, että planeetan pinta saattaa olla suurelta osin laavan peitossa. Kivinen pinta myös höyrystyy. Kivihöyry kuitenkin jäähtyy uudelleen liikkuessaan planeetan kaasukehässä ja putoaa lopulta kivisateena takaisin planeetan pinnalle.

Kokonsa vuoksi supermaapallojen pinnalla vallitsee myös suurempi painovoima kuin Maassa. Painovoima ei kuitenkaan ole välttämättä niin huikea kuin voisi luulla, sillä suurten planeettojen pinta on keskimäärin kauempana planeetan keskustasta. Esimerkiksi kolmen maapallon massaisen planeetan pinnalla painovoima on noin 1,4 kertaa Maan painovoiman suuruinen, jos planeettojen tiheydet ovat samat. Ero on pienempi kuin esimerkiksi Maan ja Marsin painovoimien välillä.

Monien supermaapallojen arvellaan muodostuvan maapallon tapaan kivestä ja sisältävän usein myös vettä. Sinänsä supermaapallo-termi kuitenkin viittaa vain planeetan massaan eikä kerro mitään sen rakenteesta tai koostumuksesta. Valtameriplaneetat ovatkin yksi supermaapallojen erityistyyppi. Näiden planeettojen massasta enimmillään jopa 75 prosenttia saattaa koostua vedestä.

Eräs tällainen valtameriplaneetta 40 valovuoden päässä Käärmeenkantajan tähdistössä sijaitseva GJ 1214 b. Kovin miellyttävästä paikasta ei silti voida puhua, sillä planeetan lämpötilan uskotaan nousevan 200-300 celsiusasteeseen.

Tähtienvälisestä avaruudesta on löytynyt yksinäisiä planeettoja, jotka eivät kierrä mitään tähteä. Ne ovat ilmeisesti harhautuneet pois emotähteään kiertäviltä radoilta. Näitä kappaleita kutsutaan myös vapaasti leijuviksi planeetoiksi.

Erään tutkimuksen mukaan yksinään leijuvia planeettoja on jopa neljä kertaa enemmän kuin maailmankaikkeudessa on tähtiä. Tällöin niitä olisi vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin muita planeettoja yhteensä. Näin ollen yksinäisiä planeettoja saattaa seikkailla yksin omassa galaksissamme jopa tuhat miljardia kappaletta.

Tähtienvälisessä avaruudessa yksinään vaeltavat planeetat saattavat pitää sisällään suuria määriä nestemäistä vettä. Jos kyseessä on selvästi maapalloa suurempi tai vetisempi planeetta, meri voisi säilyä eristävän jääkuoren alla sulana jopa yli miljardin vuoden ajan. Teoriassa tällainen planeetta pystyisi myös ylläpitämään elämää.

Onko eksoplaneetoilla elämää?
Elinkelpoisen planeetan tärkeimpänä ominaisuutena pidetään sitä, että planeetta sijaitsee niin sanotulla elämänvyöhykkeellä. Elämänvyöhykkeeksi kutsutaan tähteä ympäröivää aluetta, jossa maankaltaisen planeetan pinnalla voi olla nestemäistä vettä. Tutkimusten mukaan peräti joka kolmatta auringonkaltaista tähteä kiertää vähintään yksi elämänvyöhykkeellä sijaitseva kiviplaneetta.

Tutkimukset viittaavat siihen, että monissa muissa aurinkokunnissa on elämän synnyttämiseen tarvittavia orgaanisia aineita. Näin ollen elämää voisi teoriassa kehittyä mille tahansa elinkelpoiselle planeetalle. Maapallo on kuitenkin ainoa paikka, jossa elämää tiedetään kehittyneen, ja yhden esimerkin perusteella on vaikea arvioida elämän yleisyyttä tai sitä, miten helposti sitä syntyy.

Joidenkin tutkijoiden mukaan supermaapalloilla on todennäköisemmin elämälle miellyttävä ilmasto kuin maapallon kokoisilla planeetoilla. Suurten planeettojen etuna uskotaan olevan ennen kaikkea kiivas laattatektoniikka eli mannerlaattojen liike.

Laattatektoniikka säätelee hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja toimii eräänlaisena hitaasti reagoivana termostaattina planeetan lämpötilalle. Tehokas laattatektoniikka suojaa siis planeettaa täydelliseltä jäätymiseltä ja kuivumiselta. Maapallo saattaa olla kooltaan juuri minimirajoilla, että laattatektoniikka pystyy toimimaan.

Veden sijaan vierailla planeetoilla voi lainehtia myös esimerkiksi metaanimeri. Tällöin ne muistuttaisivat Saturnuksen Titan-kuuta. Jos metaanimerien peittämällä planeetalla olisi myös elämää, se saattaisi hengittää hapen sijaan sisäänsä vetykaasua ja ulos hiilidioksidin sijaan metaania.

Kaikilla aurinkokuntamme suurilla kaasuplaneetoilla on kivisiä ja jäisiä kuita. Siksi on erittäin todennäköistä, että myös eksoplaneetoilla on kuita ympärillään. Jotkut niistä voivat olla Maan kokoisia, ja niillä saattaa olla ympärillään ilmakehä. Eksoplaneettojen kuut saattavatkin olla yhtä lupaavia kohteita elämän etsintään kuin planeetat itse. Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta vielä yhtään eksokuuta.
Siinähän esittelet vaikka pariatuhatta eksoa, ihan sama, kun joitain kaasu-jää-kivimölliköitä ne kuiteskin on.
Ei taida palstamiitinkiä tulla. :whistle:
 
Häh. Siis sanoin että Taivas on kaukana, en mä tiedä onko se avaruuden rajoilla. Ne jotka on siellä käyneet on sanoneet että se on kaakana, "tähtitarhojen takana."
Häh.

Sä sanoit tasan tarkkaan näin:

Echo: "Ainut mitä tuolta hyyyvin kaukaa löytyy on Taivas eli 2400 km3 kokoinen kuutio"

Eli sanoit ihan tarkkaan kuutiokilometrilleenki sen SUN taivaas koon...:whistle:
 

Eli tuommoinen kuutio lilluu avaruudessa, siinä on 12 porttia.
(kohta tilataan mulle valkotakkiset :rolleyes:)
Jokainen sivu on -tarkistin just Ilmestyskirjasta -2300 km.
Jumalan valtaistuin on siellä, siellä on kaupunki ja luontoa ja paljon porukkaa.

Ilmestyskirjan 21.luvusta löytyy sen kuvaus.
11 Se (taivaallinen Jerusalem) loisti Jumalan kirkkautta, se säihkyi kuin kallein jalokivi, kuin kristallinkirkas jaspis. [Jes. 58:8, Jes. 60:1,2]
12 Sitä ympäröi suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia, ja niitä vartioi kaksitoista enkeliä. Portteihin oli hakattu Israelin kahdentoista heimon nimet. [Hes. 48:31-34]
13 Idän puolella oli kolme porttia, pohjoisessa kolme, etelässä kolme ja lännessä kolme porttia.
14 Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet. [Hes. 48:31]
15 Enkelillä, joka minulle puhui, oli kultainen mittakeppi kaupungin sekä sen porttien ja muurin mittaamista varten. [Hes. 40:3,5; Sak. 2:5]
16 Kaupunki oli neliön muotoinen, yhtä leveä kuin pitkä. Enkeli mittasi kaupungin kepillään ja sai tulokseksi kaksitoistatuhatta stadionmittaa*; pituus, leveys ja korkeus olivat kaikki tämänsuuruiset. [Ks. selitystä 14:20.][Hes. 48:16,17]
17 Hän mittasi myös muurin, ja se oli sataneljäkymmentäneljä kyynärää -- enkeli käytti siinä ihmismittaa.
18 Muuri oli rakennettu jaspiskivestä, ja kaupunki oli kimmeltävää, lasinkirkasta kultaa.
19 Kaupunginmuurin perustukset oli kaunistettu kaikenlaisilla kalliilla kivillä. Ensimmäisenä peruskivenä oli jaspis, toisena safiiri, kolmantena kalsedoni, neljäntenä smaragdi, [2. Moos. 28:17-20; Jes. 54:11,12]
20 viidentenä sardonyksi, kuudentena karneoli, seitsemäntenä krysoliitti, kahdeksantena berylli, yhdeksäntenä topaasi, kymmenentenä krysopraasi, yhdentenätoista hyasinttikivi ja kahdentenatoista ametisti.
21 Porttitorneina oli kaksitoista helmeä -- kukin kahdestatoista tornista oli tehty yhdestä helmestä. Kaupungin valtakatu oli kultaa, puhdasta kuin läpinäkyvä lasi.
22 Temppeliä en kaupungissa nähnyt, sillä sen temppelinä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, hän ja Karitsa.
23 Kaupunki ei myöskään tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa. [Jes. 60:19]
24 Kansat kulkevat sen valossa, ja maailman kuninkaat tuovat sinne mahtinsa kaiken loiston. [Jes. 60:3]
25 Sen portteja ei suljeta päiväsaikaan, ja yötä siellä ei olekaan. [Jes. 60:11]
26 Kaikki kansojen kalleudet ja ihanuudet tuodaan sinne.
 
Just just joo :eek:

Eipä tätä kannata jatkaa, kun satukirjan naurettavat sadut niellään mennen-tullen. On kyl tosiaan huolestuttavaa ja säälittävää tuo uskisten huuhaaelämä....
:D

Itse asiassa, ihan hyvä kun mun piti sun takia katsoa eri kertomuksia taivas-käynneistä ja tutkia sitä asiaa, koska jouduin muuttamaan kantaani.

Taitaakin olla niin että Taivas on maapallon näköinen pallo, maapalloa isompi paikka (joku kuvasi 3 200 000 km ympärysmitaltaan) mutta homma menee niin että tuo kuutiokaupunki olisi siinä pallossa.

Eli suurin osa olisi luontoa ja sit olisi kaupunki. Olenkin ihmetellyt kun joku kuvaa Taivasta pallona, Raamattu taas taivaisena Jerusalemina, mutta siis se kaupunki on upotettu siihen palloon. Jes. :)

Googletapa vaikka "kävi Taivaassa" tai "todistuksia Taivaasta." Niitä stooreja riittää.
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Tämä pastori kävi 80 kertaa Taivaassa. Haastattelu on joltain 80-luvulta, tyttärellä karmea kolttu.

http://www.tv7.fi/vod/series/17864/

Tämä äijä vietti 5,5 vuorokautta Taivaassa.

http://www.armo.info/blogi/article/147/percy-collett-5-vuorokautta-taivaassa
Miksi opetat vastoin Raamattua? Eksyttäjille on oma rangaistuksensa.

Raamatussa sanotaan selkeästi, ettei taivaaseen mene kukaan, ennenkuin Jeesus tulee takaisin. Siihen asti kuolleet odottavat haudoissaan.
 
Miksi opetat vastoin Raamattua? Eksyttäjille on oma rangaistuksensa.

Raamatussa sanotaan selkeästi, ettei taivaaseen mene kukaan, ennenkuin Jeesus tulee takaisin. Siihen asti kuolleet odottavat haudoissaan.
Jaaha, se olet taas sä.
Niin että missähän tuo boldattu on sanottu?

Jeesus sanoi ristillä: "tänä päivänä sinun pitää oleman minun kanssani paratiisissa."
Toinen oli kertomus Lasaruksesta, Lasarus pääsi heti Taivaaseen ja rikas mies joutui heti kadotukseen.
 
vierailija
Jaaha, se olet taas sä.
Niin että missähän tuo boldattu on sanottu?

Jeesus sanoi ristillä: "tänä päivänä sinun pitää oleman minun kanssani paratiisissa."
Toinen oli kertomus Lasaruksesta, Lasarus pääsi heti Taivaaseen ja rikas mies joutui heti kadotukseen.
Opetat Raamattua, vaikka et edes tiedä tuota kohtaa? Sille on syynsä, miksi naisten ei pidä puuttua näihin asioihin. Kysy mieheltäsi tai seurakuntasi pastorilta.
 

Yhteistyössä