Onko nyt niin, että Sipilä on oikeasti niin tyhmä, että ei osaa tulkita lukuja ja selvityksiä, ja oikeasti uskoo noihin typeriin väitteisiinsä.
Vai onko vain niin hölmö, että kuvittelee kansalaisten uskovan valheensa siitä, että hallitus jotain positiivista olisi saanut aikaiseksi?
Sinänsä turha kysymys, koska hölmöhän se on joka tapauksessa, kun kuvittelee, että joku noita sepustuksia uskoo ja tyhmä, kun ei osaa edes paremmin valehdella.
Kommentti: Pitkäaikaistyöttömyys laskee, Sipilä väitti – tilastoharhan takaa paljastuu karu totuus
(KUVA: Lehtikuva, IS)
Julkaistu: 15.2. 7:35
Hallituksen ei kannata hehkuttaa pitkäaikaistyöttömyyden näennäistä taittumista, sillä se ei suinkaan johdu kiihtyvästä työllistymisestä, Taloussanomien toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa kommentissaan.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) iloitsi viime viikolla siitä, että pitkään nousussa ollut pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun viime vuoden loppupuoliskolla.
Sipilä viittasi työnvälitystilastoon, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömiä oli esimerkiksi vielä elokuun lopussa 128 000 mutta joulukuun lopussa enää 122 000.
Valitettavasti luvut eivät kerro oikeastaan mitään pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä.
Ensinnäkin työnvälitystilastossa pitkäaikaistyöttömiksi lasketaan vain henkilöt, jotka ovat olleet te-toimistossa työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.
Jos henkilö on ollut vuoden työttömyyden jälkeen vaikkapa viikon tai kuukauden pätkän töissä ja jäänyt jälleen työttömäksi, hän ei ole tilastoissa enää pitkäaikaistyötön vaan ”rinnasteinen pitkäaikaistyötön”.
Samaten pitkäaikaistyöttömyyden katkaisee se, jos työtön on osallistunut välissä te-toimiston palveluihin eli esimerkiksi koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai palkattomaan työkokeiluun.
Kun rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät ja palveluilta työttömäksi jääneet laskee lukuun mukaan, käy ilmi, että niin sanottuja rakennetyöttömiä oli joulukuun lopussa 215 000 – saman verran kuin elokuussa.
Tilastot paljastavat myös toisen, Sipilän hallituksen kannalta vieläkin huolestuttavamman kehityksen.
Kyse on harvoin työpaikan löytämisestä
Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kiistatta laski loppuvuoden aikana. Tarkoittaako se sitä, että vahvan talouskehityksen ansiosta aiempaa useammat löysivät vihdoin töitä?
Valitettavasti ei, osoittavat työ- ja elinkeinoministeriön tilastot. Jutun loppuun kootusta taulukosta käy ilmi, että työllistyminen oli viime vuonna yhtä harvinainen syy pitkäaikaistyöttömyyden päättymiseen kuin edellisenäkin vuonna.
Pitkäaikaistyöttömyys päättyi vain noin joka kymmenennessä tapauksessa siihen, että henkilö löysi työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Lisäksi pieni osa työllistettiin esimerkiksi palkkatuella.
Puolissa tapauksista viime vuoden lopulla pitkäaikaistyötön siirtyi työvoiman ulkopuolelle tai jätti työnhakunsa uusimatta eli pudottautui pois te-toimiston listoilta ja samalla tilastoista.
Ennen kaikkea työnhaun uusimatta jättäneiden määrä kasvoi reippaasti, mikä selittää Sipilän hehkuttamaa pitkäaikaistyöttömyyden vähenemistä.
Moni ”ei halua jatkaa työnhakuaan”
Pitkäaikaistyöttömiä siirtyy työvoiman ulkopuolelle muun muassa siksi, että heitä siirtyy jatkuvasti eläkkeelle.
Syyt työnhaun uusimatta jättämiseen taas ovat osittain hämärän peitossa. Joissakin tapauksissa työnhakija on saattanut saada työpaikan, mutta te-toimisto ei ole saanut tietoa asiasta.
Hilkka Kattelus työ- ja elinkeinoministeriöstä kuitenkin kertoo kyseen olevan usein siitä, että henkilö ”ei ikänsä puolesta tai muusta syystä halua enää jatkaa työnhakuaan”.
Pitkäaikaistyöttömyyttä kuvaavia lukuja näyttää siis kaunistavan työllisyyden kohenemisen sijaan se, että työttömiä siirtyy työvoiman ulkopuolelle ja jättäytyy omasta tahdostaan pelkän toimeentulotuen varaan.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoi viime viikolla, että Sipilän hallituksen osuutta pitkäaikaistyöttömyyden laskuun on vaikea arvioida.
Kenties hallituksen kannattaisi korostaa, ettei se oikeastaan haluakaan ottaa näennäisestä käänteestä minkäänlaista kunniaa.
Teemu Muhonen
Vai onko vain niin hölmö, että kuvittelee kansalaisten uskovan valheensa siitä, että hallitus jotain positiivista olisi saanut aikaiseksi?
Sinänsä turha kysymys, koska hölmöhän se on joka tapauksessa, kun kuvittelee, että joku noita sepustuksia uskoo ja tyhmä, kun ei osaa edes paremmin valehdella.
Kommentti: Pitkäaikaistyöttömyys laskee, Sipilä väitti – tilastoharhan takaa paljastuu karu totuus
(KUVA: Lehtikuva, IS)
Julkaistu: 15.2. 7:35
Hallituksen ei kannata hehkuttaa pitkäaikaistyöttömyyden näennäistä taittumista, sillä se ei suinkaan johdu kiihtyvästä työllistymisestä, Taloussanomien toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa kommentissaan.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) iloitsi viime viikolla siitä, että pitkään nousussa ollut pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun viime vuoden loppupuoliskolla.
Sipilä viittasi työnvälitystilastoon, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömiä oli esimerkiksi vielä elokuun lopussa 128 000 mutta joulukuun lopussa enää 122 000.
Valitettavasti luvut eivät kerro oikeastaan mitään pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä.
Ensinnäkin työnvälitystilastossa pitkäaikaistyöttömiksi lasketaan vain henkilöt, jotka ovat olleet te-toimistossa työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.
Jos henkilö on ollut vuoden työttömyyden jälkeen vaikkapa viikon tai kuukauden pätkän töissä ja jäänyt jälleen työttömäksi, hän ei ole tilastoissa enää pitkäaikaistyötön vaan ”rinnasteinen pitkäaikaistyötön”.
Samaten pitkäaikaistyöttömyyden katkaisee se, jos työtön on osallistunut välissä te-toimiston palveluihin eli esimerkiksi koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai palkattomaan työkokeiluun.
Kun rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät ja palveluilta työttömäksi jääneet laskee lukuun mukaan, käy ilmi, että niin sanottuja rakennetyöttömiä oli joulukuun lopussa 215 000 – saman verran kuin elokuussa.
Tilastot paljastavat myös toisen, Sipilän hallituksen kannalta vieläkin huolestuttavamman kehityksen.
Kyse on harvoin työpaikan löytämisestä
Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kiistatta laski loppuvuoden aikana. Tarkoittaako se sitä, että vahvan talouskehityksen ansiosta aiempaa useammat löysivät vihdoin töitä?
Valitettavasti ei, osoittavat työ- ja elinkeinoministeriön tilastot. Jutun loppuun kootusta taulukosta käy ilmi, että työllistyminen oli viime vuonna yhtä harvinainen syy pitkäaikaistyöttömyyden päättymiseen kuin edellisenäkin vuonna.
Pitkäaikaistyöttömyys päättyi vain noin joka kymmenennessä tapauksessa siihen, että henkilö löysi työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Lisäksi pieni osa työllistettiin esimerkiksi palkkatuella.
Puolissa tapauksista viime vuoden lopulla pitkäaikaistyötön siirtyi työvoiman ulkopuolelle tai jätti työnhakunsa uusimatta eli pudottautui pois te-toimiston listoilta ja samalla tilastoista.
Ennen kaikkea työnhaun uusimatta jättäneiden määrä kasvoi reippaasti, mikä selittää Sipilän hehkuttamaa pitkäaikaistyöttömyyden vähenemistä.
Moni ”ei halua jatkaa työnhakuaan”
Pitkäaikaistyöttömiä siirtyy työvoiman ulkopuolelle muun muassa siksi, että heitä siirtyy jatkuvasti eläkkeelle.
Syyt työnhaun uusimatta jättämiseen taas ovat osittain hämärän peitossa. Joissakin tapauksissa työnhakija on saattanut saada työpaikan, mutta te-toimisto ei ole saanut tietoa asiasta.
Hilkka Kattelus työ- ja elinkeinoministeriöstä kuitenkin kertoo kyseen olevan usein siitä, että henkilö ”ei ikänsä puolesta tai muusta syystä halua enää jatkaa työnhakuaan”.
Pitkäaikaistyöttömyyttä kuvaavia lukuja näyttää siis kaunistavan työllisyyden kohenemisen sijaan se, että työttömiä siirtyy työvoiman ulkopuolelle ja jättäytyy omasta tahdostaan pelkän toimeentulotuen varaan.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoi viime viikolla, että Sipilän hallituksen osuutta pitkäaikaistyöttömyyden laskuun on vaikea arvioida.
Kenties hallituksen kannattaisi korostaa, ettei se oikeastaan haluakaan ottaa näennäisestä käänteestä minkäänlaista kunniaa.
Teemu Muhonen