"Sokeriton" lapsi päivähoidossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Häh, ihan tosissaanko täällä osa väittää että sokeria tarvii ja pitää syöttää lapsille ja aikuisille, se on osa elämää?
Oispa kiva saada perusteluja siihen miksi sokeriton äiti on tyhmempi?

Kokeikaapa huviksenne, jos uskallatte, olla viikko ihan kokonaan ilman mitään lisättyä sokeria.
 
Häh, ihan tosissaanko täällä osa väittää että sokeria tarvii ja pitää syöttää lapsille ja aikuisille, se on osa elämää?
Oispa kiva saada perusteluja siihen miksi sokeriton äiti on tyhmempi?

Kokeikaapa huviksenne, jos uskallatte, olla viikko ihan kokonaan ilman mitään lisättyä sokeria.
Eihän kukaan niin väitä. Vaan, että jos haluaa että yhteiskunta hoitaa omat lapset, täytyy hyväksyä yhteiskunnassa oleva valtakulttuuri. Lapsen laittaminen päivähoitoon on valinta, jolloin samalla valitsee sen, että päiväkoti hoitaa ja kasvattaa lasta päiväkodin arvojen mukaan. Jos ei tätä hyväksy, voi lapsen kasvattaa aivan hyvin kotona.Sehän itse asiassa olisi lapselle monella lailla parempi paikkakin. Joten voi kysyä, että miksi tällainen tarkka vanhempi ylipäänsä pistää lasten hoitoon, jossa on varmasti paljon muutakin pielessä kuin sokeri? Menikö raha tässä nyt lapsen hyvinvoinnin edelle? (Provosointia)

Jokainen saa lain mukaan umpioida lapsensa kotiin vaikka täysi-ikäiseksi asti ja opettaa hänelle sen minkä itse uskoo olevan hyväksi ja totuudeksi. Mutta päiväkotia ja peruskoulua ei voi vaatia pomppimaan niiden omien ajatusten mukaan.
 
Rajan vetäminen on hankalaa kun ihmisillä on omat mielipiteensä. Itse lastenhoitajana ihmettelen välillä työkavereiden suhtautumista vanhempiin, jotka haluavat rajoittaa lapsensa ruokaan lisätyn sokerin määrää. Osa ymmärtää ja osa pitää vanhempia suorastaan typerinä.

Mitä mieltä te olette näistä, ovatko ns. kohtuuttomia vaatimuksia, jotka rasittavat liikaa hoitohenkilökuntaa? Muutamia esimerkkejä hoitopaikan arjesta laitan.....
- Vanhempia ei haittaa mikäli lapsi saa pannaria, mutta pyysivät ettei päälle lisättäisi sokeria tai hilloa vaan söisi "paljaaltaan"
- Vanhemmat pyysivät ettei yksivuotiaalle tarjota perjantaita tulevaa jäätelöä jälkiruoaksi vaan sen sijaan hedelmäsose
- Aamupalapuuron laitettaisii tuoreita/pakastemarjoja hillon/sokerin sijaan (marjoja tarjolla joka tapauksessa)
- Alle kolmevuotiaalle tarjotaan vettä ja maitoa eikä mehua lainkaan
- Sokerijogurtin yms. tilalle maustamaton versio piltillä/hedelmillä (tuovat itse kotoa annosrasiassa)
 
Häh, ihan tosissaanko täällä osa väittää että sokeria tarvii ja pitää syöttää lapsille ja aikuisille, se on osa elämää?
Oispa kiva saada perusteluja siihen miksi sokeriton äiti on tyhmempi?

Kokeikaapa huviksenne, jos uskallatte, olla viikko ihan kokonaan ilman mitään lisättyä sokeria.

Ihan tosissani väitän, ettei sokeria tarvitse sen kummemmin vältellä. Riittää, että syö monipuolisesti ja terveellisesti yleisten ruokasuositusten mukaisesti. Siten pysyy terveenä ja elää pitkään.

Elämä menee turhan vaikeaksi ja hankalaksi, jos pitää jotain ehdottomia totaalikieltoja olla tuollaisissa perusasioissa.
 
Rajan vetäminen on hankalaa kun ihmisillä on omat mielipiteensä. Itse lastenhoitajana ihmettelen välillä työkavereiden suhtautumista vanhempiin, jotka haluavat rajoittaa lapsensa ruokaan lisätyn sokerin määrää. Osa ymmärtää ja osa pitää vanhempia suorastaan typerinä.

Mitä mieltä te olette näistä, ovatko ns. kohtuuttomia vaatimuksia, jotka rasittavat liikaa hoitohenkilökuntaa? Muutamia esimerkkejä hoitopaikan arjesta laitan.....
- Vanhempia ei haittaa mikäli lapsi saa pannaria, mutta pyysivät ettei päälle lisättäisi sokeria tai hilloa vaan söisi "paljaaltaan"
- Vanhemmat pyysivät ettei yksivuotiaalle tarjota perjantaita tulevaa jäätelöä jälkiruoaksi vaan sen sijaan hedelmäsose
- Aamupalapuuron laitettaisii tuoreita/pakastemarjoja hillon/sokerin sijaan (marjoja tarjolla joka tapauksessa)
- Alle kolmevuotiaalle tarjotaan vettä ja maitoa eikä mehua lainkaan
- Sokerijogurtin yms. tilalle maustamaton versio piltillä/hedelmillä (tuovat itse kotoa annosrasiassa)

En minä ainakaan muistaisi, jos 22 hengen lapsiryhmästä vaikkapa 4 olisi allergista ja erityisruokavaliolla ja sen lisäksi vielä 3 välttelee muuten vain jotain juttuja. Turhan hankalaksi menee. Tärkeintä on muistaa allergikkojen ruokavaliot.
 
En minä ainakaan muistaisi, jos 22 hengen lapsiryhmästä vaikkapa 4 olisi allergista ja erityisruokavaliolla ja sen lisäksi vielä 3 välttelee muuten vain jotain juttuja. Turhan hankalaksi menee. Tärkeintä on muistaa allergikkojen ruokavaliot.
Meidän päiväkodissa ruokailut tehdään aina oman hoitajan kanssa. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä on meidän päiväkodissa 4 lasta, yli kolmevuotiaiden 7 lasta. Ruokakärryihin on teipattu lappu, jossa kunkin lapsen nimi ja maininta mahdollisesta ruokavaliosta. Nykypäivänä on joka tapauksessa niin paljon allergioita, niin nuo pyynnöt ei siinä listassa tunnu missään.
 
Rajan vetäminen on hankalaa kun ihmisillä on omat mielipiteensä. Itse lastenhoitajana ihmettelen välillä työkavereiden suhtautumista vanhempiin, jotka haluavat rajoittaa lapsensa ruokaan lisätyn sokerin määrää. Osa ymmärtää ja osa pitää vanhempia suorastaan typerinä.

Mitä mieltä te olette näistä, ovatko ns. kohtuuttomia vaatimuksia, jotka rasittavat liikaa hoitohenkilökuntaa? Muutamia esimerkkejä hoitopaikan arjesta laitan.....
- Vanhempia ei haittaa mikäli lapsi saa pannaria, mutta pyysivät ettei päälle lisättäisi sokeria tai hilloa vaan söisi "paljaaltaan"
- Vanhemmat pyysivät ettei yksivuotiaalle tarjota perjantaita tulevaa jäätelöä jälkiruoaksi vaan sen sijaan hedelmäsose
- Aamupalapuuron laitettaisii tuoreita/pakastemarjoja hillon/sokerin sijaan (marjoja tarjolla joka tapauksessa)
- Alle kolmevuotiaalle tarjotaan vettä ja maitoa eikä mehua lainkaan
- Sokerijogurtin yms. tilalle maustamaton versio piltillä/hedelmillä (tuovat itse kotoa annosrasiassa)
En ymmärrä miksi yhdellekään alle 3-vuotiaalle tarjotaan päiväkodissa mehua tai jäätelöä. Samalla rahalla saisi varmasti ostettua myös hedelmiä tai juustoa, joihin ei muka ole varaa.
 
En minä ainakaan muistaisi, jos 22 hengen lapsiryhmästä vaikkapa 4 olisi allergista ja erityisruokavaliolla ja sen lisäksi vielä 3 välttelee muuten vain jotain juttuja. Turhan hankalaksi menee. Tärkeintä on muistaa allergikkojen ruokavaliot.

Juuri näin. Ala nyt tilaamaan ja varaamaan ja laittamaan jotain erikoisjugurtteja ja marjoja jollekin hippien jälkikasvulle. Voi ihan vapaasti etsiä sopivan hihhulipäiväkodin missä on tällaista tarjolla ja lapset joogaavat ja ilmaisevat itseään tanssillisesti jne. ja kutovat nukkeja.

Toki olen samaa mieltä että karkkeja ei pitäisi olla. Mutta eikö teidän lapset pääse edes synttäreille ä? Varmaan noissa päiväkotisynttäreissä on se juttu että kaikki pääsee ja ei tarvi lahjoja, ja päivä menee mukavasti.

Vai tuodaanko syntyäreillekin omat rusinat? Varmaan teidän synttäreillä on raakakakkuja, missä ei ole sokeria, vaan vain kilo cashew-pähkinöitä ja puoli pulloa hunajaa.
 
Minä olen sitä mieltä, että on järjetöntä ja väärin raahata pienet lapset pääsiäiskirkkoon katsomaan ristille naulattua äijää ja teeskennellä, että me kaikki uskotaan nyt tähän juttuun ihan täpönä tässä. Että sinäkin, Maikki, eikö sua ihan itketä ja naurata kun Jesse ensin näin kituen ja kärsien kuoli ja sitten, hupsis vaan, olikin taas elossa? Katsokaas lapset kun ihan tosta kämmenen läpi pistetty tuo naula, hui, varmaan sattui.
Samoin jouluna on tosi hämmentävää että siinä on samassa sovussa tontut ja lumiukot ja Jeesus ja jälleen kerran synti ja kuolema ja kärsimys ja mieletön kulutusjuhla.

Minun puolestani kenenkään lapsen ei tarvitsisi hämmentää pientä päätään tällaisella sekamelskalla joka suorastaan estää maailman loogisen hahmottamisen. Mutta se on tapakulttuuria, suurin osa ihmisistä nauttii siitä ilmeisesti jollain lailla, joten hyväksyn sen. Ei asioiden tarvitse mennä minun mieleni mukaan, kun kerraan yhdessä eletään. Ja siksi myös ruokapuoli on kompromissi jossa vain allergiat vapauttavat yhteisestä ruokakulttuurista.
 
Kaikki tavallaan, mua ei häiritse jos joku ei tarjoa sokeria lapselleen. Tai vaikka päiväkoti/koulu olisi sokeriton, ok mulle, kotonaanhan voi syödä mitä haluaa. Mutta. Mä tiedän kaksi "sokeritonta" lasta. Eikä mun mielestä sokerittomuus ole erityisen hyväksi heille. Toinen (pienempi) oli isovanhemmillaan kylässä, heillä oli sopimus että siellä saa syödä mummulan säännöillä. Mummulan säännöt oli mun mielestä ihan järkevät - herkkuja kohtuudella. Mutta kun lapsi sai niitä makeita herkkuja, niin mikään kohtuus ei häntä pidätellyt. Söi kerralla kaiken minkä näki ja kärtti lisää koko ajan. Oli kuin narkkari huumeensa perässä. Meidän "normaalisokeriset" lapset ei ollut lainkaan noin maanisesti karkkikipolla, kuin tuo lapsi.

Ja toinen (isompi) tapaus, lapseni kaveri. Meillä käydessään käy salaa kaapilla tyhjentämässä keksit ja karkit... taas kerran, omani eivät tuohon syyllisty. Ja joo, tiedän kyllä että juuri tämä lapsi on siihen syyllinen. Kerran kävi jääkaapilla omin luvin ja joi kolme pillimehua, ennenkuin huomasin mitä touhuaa. Ei vaan pysty hillitsemään itseään, vaan kun vanhemmat ei ole vahtimassa, niin syö salaa vaikka tietää jäävänsä kiinni, mutta ei voi itselleen mitään.

Näiden kahden lapsen kanssa sokerittomuus on johtanut mun mielestä jotenkin sairaalloiseen suhtautumiseen ruokaan. En silti sano etteikö se olisi terveellistä ja hyvästä, mutta mitenhän lapsilla sen saisi toimimaan vääristämättä heidän suhtautumistaan "herkkuihin". Itse olen sitä mieltä, että kohtuus on sittenkin parempi vaihtoehto kuin täydellinen kieltäminen.
 
Minä olen sitä mieltä, että on järjetöntä ja väärin raahata pienet lapset pääsiäiskirkkoon katsomaan ristille naulattua äijää ja teeskennellä, että me kaikki uskotaan nyt tähän juttuun ihan täpönä tässä... Minun puolestani kenenkään lapsen ei tarvitsisi hämmentää pientä päätään tällaisella sekamelskalla joka suorastaan estää maailman loogisen hahmottamisen. Mutta se on tapakulttuuria, suurin osa ihmisistä nauttii siitä ilmeisesti jollain lailla, joten hyväksyn sen.

Päinvastoin, kouluissa tulisi opettaa uskontoa ja mahdollisimman monia erilaisia uskontoja. Olen päiväkodissa ja koulussa sanonut että lapsille saa opettaa kaikkea uskonnoista.

"Lapset oppivat koulussa että on useita uskontoja, ja koska niitä on useita, ne kaikki eivät voi olla oikeita". -Richard Dawkins
 
Minä ainakin aion tosiaan vaatia, että alle kolmevuotiaalle ei tuota ylimääräistä sokeria päiväkodissa syötettäisi. Mulla on 2 teinityttöä. 16 ja 13-vuotiaat. Vanhemman kanssa olin tosi tarkka, ei saanut karkkia ennen kuin oli melkein 4. Ostaa tosi harvoin karkkia ja silloinkin syö karkkia hyvin vähän. Nuoremman kanssa en ollut tarkka, vaan annoin karkkia kun vanhempikin sai. Nyt nuorempi jos saisi, ostaisi ja söisi karkkia äärettömän määrän. Makeanhimo on ääretön. Vaikka tämä olisikin sattumaa ja vain luonteesta kiinni, tämän iltatähden kanssa yritän ainakin minimoida vahingon. Eikä pienten ryhmään päiväkodissa missään nimessä makeiset kuulu.
 
Ei, rusinat eivät ole sokeriton tuote, mutta eivät sisällä valkoista sokeria, jonka osa ravitsemustutkijoista tulkitsee huumeeksi. Yleensä meillä lapset syövät tuoreita hedelmiä (jotka myös toki sisältävät sokeria), mutta saavat pienen muumirasian rusinoita noin kerran kuukaudessa. Ja ruokaahan syödään meillä vain ruoka-aikoina (5 krt per päivä) ja aina ruoan jälkeen xylitolia.
Ylehän toki tällä palstalla katsotaan propagandaksi ja huuhaa-uutistoimistoksi, mutta tässä kuitenkin: http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_sokerilla_kyllastetyt_lapset/7429519

Sanna Ukkola, siinä onkin Suomen turhin tärkeilijä. Latelee omia typeriä mielipiteitä totuutena.
 
Meidän päiväkodissa ruokailut tehdään aina oman hoitajan kanssa. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä on meidän päiväkodissa 4 lasta, yli kolmevuotiaiden 7 lasta. Ruokakärryihin on teipattu lappu, jossa kunkin lapsen nimi ja maininta mahdollisesta ruokavaliosta. Nykypäivänä on joka tapauksessa niin paljon allergioita, niin nuo pyynnöt ei siinä listassa tunnu missään.

Wow! Missä tuollaisia päiväkoteja löytyy?

T: meillä alle 3v ryhmä 20 lasta, yli 3v 30 lasta.
 
Kaikille sokeri ei vaan sovi. Se on todella voimakkaasti addiktoiva. Toiset koukuttuvat herkemmin kuin toiset.
Me välteltiin antamasta pojalle sokerijuttuja, mutta niin vaan on melkoinen pullahiiri tätä nykyä.
Tyttö on saanut syödä karkkia jne paljon aikaisemmin ja hän ei ole koskaan ollut erityisemmin makean perään. Syö kyllä mielellään marjoja ja hedelmiä.
 
Häh, ihan tosissaanko täällä osa väittää että sokeria tarvii ja pitää syöttää lapsille ja aikuisille, se on osa elämää?
Oispa kiva saada perusteluja siihen miksi sokeriton äiti on tyhmempi?

Kokeikaapa huviksenne, jos uskallatte, olla viikko ihan kokonaan ilman mitään lisättyä sokeria.
Ei onnistu kaikilla edes puoli päivää - mut kannattais kokeilla, kuinka päljon virkeämpi olo on ilman hiilareita:-)
No, ei usko kuitenkaan, joten vois katsoa Raamannin aatoksia aiheesta:giggle:


:rolleyes::ROFLMAO::LOL:(y)
 
Minä ainakin aion tosiaan vaatia, että alle kolmevuotiaalle ei tuota ylimääräistä sokeria päiväkodissa syötettäisi. Mulla on 2 teinityttöä. 16 ja 13-vuotiaat. Vanhemman kanssa olin tosi tarkka, ei saanut karkkia ennen kuin oli melkein 4. Ostaa tosi harvoin karkkia ja silloinkin syö karkkia hyvin vähän. Nuoremman kanssa en ollut tarkka, vaan annoin karkkia kun vanhempikin sai. Nyt nuorempi jos saisi, ostaisi ja söisi karkkia äärettömän määrän. Makeanhimo on ääretön. Vaikka tämä olisikin sattumaa ja vain luonteesta kiinni, tämän iltatähden kanssa yritän ainakin minimoida vahingon. Eikä pienten ryhmään päiväkodissa missään nimessä makeiset kuulu.

Et voi tietää, kuinka paljon vanhempi lapsista ostaa salaa karkkia tai syö sitä muualla ilman lupaasi. Tuollaiset kiellot altistavat syömishäiriöille. Tilanne riistäytyy käsistä viimeistään siinä vaiheessa, kun lapset muuttavat pois kotoa. Heille kehittyy hyvin todennäköisesti ahmimishäiriö tai bulimia.
 
Ot, mutta hauska että tarjouduit tuomaan lapselle rusinarasian, ettei hänen olisi tarvinnut syödä sitä yhtä muumikeksiä, mikä on normi synttäritarjottava. Sadassa grammassa rusinoita on 28 palaa sokeria, eli se ei ole sokeriton tuote. Rusinat eivät muutenkaan ole mitään terveysruokaa, ja ne ovat hampaille haitallisia, sillä ne tarttuvat hampaiden pintoihin samalla tavalla kuin esimerkiksi toffee.
Jep, rusinat eivät ole kyllä mikään viisas valinta, jos ja kun haluat välttää sokeria, samaan satsiin menee muutkin kuivatut hedelmät.
 
Ei mekään anneta kotona limsaa ja karkkia, joten lapsi ei osaa niitä edes kaivata. Limsasta ei edes tykkää, kun joskus sai maistaa synttäreillä.
Päiväkodissa annettava määrä on niin pieni, ettei siitä ole mitään haittaa.
 
Meillä kotona sokeriton linja, aikuisetkin sortuvat vain synttäreinä ja juhlapyhinä sokeriherkkuihin.

Päivähoidossa tai koulussa ei ole ollut ongelmia. Lapset eivät vain syö sokerilla höystettyjä jälkkärejä tai välipaloja. Kotoa laitetaan mukaan erityisinä herkkupäivinä oma pieni välipala mukaan ja repussa aina hedelmä mukana.

Lapset ovat maistaneet makeita kakkuja ja mehuja. Heille ne olivat liian makeita ja ilme oli saman kaltainen, kun olisi sitruunaa maistanut :LOL:
Sama reagtio on myös itsellä, kun on ollut ilman herkkuja hetken. Erehtyy syömään synttäreillä esim. täytekakkua tai kääretorttua.

Sokeri kohtuudella ei ole ongelma, mutta vain harvat pystyvät kohtuuden rajoissa käyttämään sitä. Moni väittää lastensa saavan vain vähän sokeria, mutta ruokapäiväkirja paljastaa piilosokerit ja moni saattaa yllättyä tuloksesta.
 
Miten toimitaan, kun päiväkotiin tulee lapsi, jonka vanhemmat ovat kieltäneet tältä sokerin syönnin, koska "sokeri on riippuvuutta aiheuttava myrkky"? Järjestetäänkö lapselle omat ruoat niin kuin vaikkapa kasvissyöjille ja muslimeille?
Siis sokeriton? Jos ihan 0% niin kannattaa ehkä hoitaa lasta kotona ihan 7v asti ja sen jälkeen hakea kotikouluun. Ymmärrän että rajotetaan esim. kotona ei syödä herkkuja ja lisäsokeria mutta sallitaan esim.synttärit ja koulu/ päiväkotiruoka ja siellä ne pienet herkut mitä joskus tarjotaan. Mut jos tosiaan haluu ihan 0% pitää niin saattaa löytyä joku yksityinen päiväkoti tai sit tosiaan lapsi kotihoidossa.
 

Yhteistyössä