Mies haluaisi kävellä lasten kanssa kouluun. Harjoitellessa siihen meni tunti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Kaksi lasta ja toisella alkaa huomenna koulu kahdeksalta, toisella yhdeksältä. Olisimme saaneet kuljetuksen, mutta mies haluaa reippailla. Olen sanonut, etten auta tällaisina aamuina, koska ensinnäkin käyn töissä enkä aina ole aamuisin kotona enää 8.30 jälkeen, mutta toisekseen viime vuonnakin oli haastavaa saada lapset taksiinkin, joten en ymmärrä, miten tilanne nyt paranee, kun pitää herättää lapset aikaisemmin ja saada heidät jaksamaan kävellä.
Minusta on myös ikävää se, ettei mies osaa sanoa miten haluaa huomisaamun menevän. Eli kun ekan lapsen kanssa pitisi varautua lähteä kävelemään kello 7 ja takaisinpäin mies voisi kääntyä kello 8 maissa ollen kotona noin puoli yhdeksän, niin toisen kanssa pitäisi kuitnkin päästä liikkeelle 8:lta, mutta silloin mies onkin koululla.
Ihmettelin mitä mies aikoo tehdä, niin päättää kuulemma vasta aamulla. Eli jos ei saa ekaa lasta hereille niin viekon tämän autolla. Mutta jos saa ja he kävelevät, niin viekin seuraavan autolla.

Ihan kiva, mutta en haluaisi herätä yhtään liian aikaisin jos myöhempi lapsi saakin autokyydin. Itse lähden töihin 9.30 enkä aio kävellä vaikka mulla aikaa olisikin. Koska kannatan taksia. Sata kertaa helpompaa. Taksi siis haki lapset useimmiten 15 vaille, koska olimme vikat kyytiinpoimittavat.
Minusta ihan tyhmää lasten kanssa tällainen epäjohdonmukaisuus. Ja asioiden turha vaikeuttaminen.
 
Niin ja siis kirsikkana kakun päällä aikaa menee noin paljon enemmän lasten kanssa kuin yksin siksi että moes sallii lasten kuulemma matkalla taivastella kaiken maailman kukkaset ja perhoset ja muut ihmeet.
Ap
 
Pelkään että pyörällä horjahtaa auton eteen.
Ap

Yleensä pyörällä ajolinja kyllä on tasaisempi/suorempi kuin kävellessä suunnanvalinta. Esim. jos pyörällä ajaa ja edessä on samaan suuntaan kulkevia jalankulkijoita, niin kyllä niitä on syytä väistää aika isossa kaaressa, jotta eivät vahingossa astu alle viime hetkellä. Toisin kuin jos ohittaa toista pyöräilijää, niin voi ajaa aika läheltäkin ilman pelkoa yhteentörmäyksestä.

Jos ongelma taas on se, että lapsi kaatuu pyörällä tämän tästä, niin siihenhän varsinkin auttaa harjoittelu.
 
Että en tajua mitä se nyt oikein yrittää tälläkin systeemillään. Lenkille vois lähteä kun on saanut lapset kouluun, mutta ei saa lähdettyä. Nyt sit kuvittelee ratkaisevansa sen pulmansa. Ihan turha kuvitella, että saa sen sujumaan. Mutta koitan nyt olla sanomatta sille mitään, oishan se ihme, jos homma toimis. Kunhan vain mun ei tarvitse osallistua siihen sen enempää, mitä normaali taksiaamu vaatisi, niin en sano mitään. Vaikka pidänkin tuota haihatteluna. Jämäkältä ihmiseltä voisikin onnistua mutta mun mies luulee aivan turhaan olevansa selllainen.
Ap
 
No nyt mies vei isomman autolla 8:ksi ja ilmeisesti pienemmänkin, koska tämä on vielä yöpuvussa näin 8:01. Ajattelee kävelevänsä heidän kanssa kotiin, koska koulunsa loppuu samaan aikaan. No ni, ei vain voinut tätäkään minulle eilen kertoa. Niin etten turhaan nouse auttelemaan, jos hän viekin autolla. Eikä mene niin päällekkäin lähdöt. Hän haluaa kuulemma nähdä, miten aamut sujuvat, siksi ei voinut vain päättää että kävelevät takaisin.

No mitenköhän ne nyt sujuvat, kun mitään rytminsiirtoakaan ei loman jälkeen ole tehty. Olisin osannut sen kertoa kokeilemattakin. Vituttaa mies, joka panee minut tanssimaan pillinsä mukaan. Mähän sanoin, että autan vain jos he menevät normaalisti kouluun taksilla (tai autolla). En halua että minun selkänahastani revitään miehen tyhmät kokeilut. Niin ainakin tänään olisin hyvin voinut nukkua pitempään näin miehen kokeilun epäonnistuessa.

Ja siis naurettavaa ettei tiedä, miten aamut sujuvat kokeilematta. Olen niin vihainen, että alan kohta mykkäkouluun. Perkeleen typerys. Koulukyyti on keksitty niin mitä saatanan pelleilyä tää nyt on.
 
Haluan, että meillä on selkeät suunnitelmat, joissa pysytään ja joista pidetään kiinni, eikä noin että tehdään miten milloinkin sattuu huvittamaan. Tai jaksamaan. Tai viitsimään. Mies sanoi, ettei elämä mene niin. Kyllä se minusta pienten lasten kanssa saisi mennä. Ja ei kai tämä ole ylivoimaisen vaikea asia suunniteltavaksi?
Mies sanoi nyt yhtäkkiä, että sitten rytmiä olisi pitänyt siirtää jo kesälomalla, mutta että "me emme tehneet sitä". Me? Minähän sanoin miehelle, etten osallistu tällaiseen lasten rääkkäysprojektiin, mutta annan hänen tehdä niin. Siis lapset joutuisivat heräämään 8:n aamuun 6.30. Niin ei mies edes kertaakaan puhunut ideansa yhteydessä, että siirrettäisiinkö lasten rytmiä jo kesälomalla? Minä olen sitä aikaisempina vuosina yrittänyt ehdottaa, mutta kun mies ei ole nähnyt tarpeelliseksi niin en ole jaksanut yksin sitä toteuttaa.
Niin nyt yhtäkkiä olisikin voitu siirtää rytmiä jo lomalla! Just joo.
Mä haluan, että asioihin pyritään ja ne hoidetaan yhdellä tavalla, ei niin, että kaikessa joustetaan, jos ei helopolla suju, vaikka olisi päätetty tehdä niin. Raivostuttavaa tuollainen epämääräisyys.
 
Anteeksi nyt vain, mutta kyllä minua vituttaisi olla sinun miehesi.

Lue oma tekstisi. Minä, minä, minä. Minä en aio auttaa, minä en halua herätä, minä en varmasti osallistu.

Miehen suunnittelemattomuus on harmillista, mutta hän yrittää. Kävelemällä reitin edes jompaankumpaan suuntaan mies antaa lapsillenne aikaansa, he saattavat oppia luonnosta ja liikennesäännöistä ja saavat raitista ilmaa ja liikuntaa huomaamattomalla tavalla.

Miehesi yrittää, etkö sinä voisi tukea häntä siinä? Edes muutaman viikon, etköhän sinä sen verran jaksa herätä aamuisin. Jos homma ei senkään jälkeen toimi, palatkaa niihin taksikyyteihin. Koska homma kusee aivan varmasti jo alkutekijöissään, jos sinä et anna kokeilulle edes mahdollisuutta.
 
Toivottavasti mies älyää laittaa sut ulos huushollosta. Nalkuttava akka, jolle tuntuu olevan tärkeintä että saa itse nukkua. Yäk.. ja kun mies haluaa lasten ULKOILEVAN mikä on lapsille helvetin hyvä, niin mamma kiskoo palkokasveja sieraimeen kun tahtoo mennä sieltä mistä aita matalin eli taksi.

Kaikenlaisia muijia miehet sietääkin.
 
Mä koen, ettei homma voi toimia. Viime talvena, kun meillä oli taksikyydit oli vaikeuksia saada lapset taksiin ehtimään. Aina siis ehtivät, mutta kuitenkin. Miksi mies halusi vaikeuttaa tasoa entisestään? Yksi selitys miehellä oli se, että kun taksikyytien aikataulut vaihtelivat eri aamuissa. Eli ei ollut aina vaikkapa varttia vaille. Niin miehestä kiire johtui tästä. Jos oikein ymmärsin.
Minusta se on niin suuri kädenojennus ja palvelu yhteiskunnalta tuo kyyti ettei tulisi mieleenkään harmitella, että se ei tule samaan aikaan joka päivä. Kyllä sen kanssa pitäisi voida elää ennemmin kuin sen, että hei, mehän voidaan käyttää tunti siihen, että kävellään kouluun! Ja vielä kahdesti samana aamuna jos koulu alkaa eri aikoihin.
Mulla on voimavarat niin kortilla, että haluan mennä sieltä missä aita on matalin. Extrat saa hoitaa mies.
 
Lapsella epäillään SI-häiriötä, ei vastaa motorisesti täysin ikäluokkaansa. Ja on harjoiteltu vähän, koska otoa ei löydy paikkaa jossa ajaa. Enkä sanonut, etten anna, vaan että se pelottaisi kyllä.
Ap
 
Lapsella epäillään SI-häiriötä, ei vastaa motorisesti täysin ikäluokkaansa. Ja on harjoiteltu vähän, koska otoa ei löydy paikkaa jossa ajaa. Enkä sanonut, etten anna, vaan että se pelottaisi kyllä.
Ap

Treeniä nyt lapsen kanssa. Annat opetella siinä tienlaidassa. Mulla on Si-häiriöinen kolmannelle menevä jonka kanssa treenataan kovasti koulumatkaa ja pyörällä liikenteessä olemista. Ei ne muuten opi. Tarkotus meillä on päästä irti koulukyydistä viimestään keväällä. Se on vanhempana vaan annettava lapsen oppia ja harjoitella vaikka hankaluuksia olisi. Asutteko te suoraan maantien laidassa jos ei mitään paikkaa ole missä ajaa ja opetella? Itseasiassa omani pyöräilee paljon suoraviivaisemmin kun kävelee. Ajaessa on pakko hänen keskittyä erilailla.
 
Maantien laidalla asutaan. Pikkusisaruksen kanssa ei ole samaa ongelmaa, mutta koulu on rajannut ekaluokkalaisilta pyöräilyoikeuden pois. Että sanomista ainakin tulisi, ellei sitten se ole oikeuttava poikkeus, kun vanhempi saattaa. Mutta 6-vuotiaalla ekaluokkalaisella on vielä apupyörät...
Täytyy illalla kysellä miten kotimatka meni. Koitan toki lasten edessä esittää, että tämä on hyvä juttu, koska liikkumisen kannalta se tietysti onkin. Aika pitkä matka minusta vain, himpun vaille 3 km suuntaansa. Mutta myöhemmin edessä kun voivat yksinkin mennä. Nyt reitti katsotaan vielä siihen liian vaaralliseksi kunnankin puolesta.
 
Maantien laidalla asutaan. Pikkusisaruksen kanssa ei ole samaa ongelmaa, mutta koulu on rajannut ekaluokkalaisilta pyöräilyoikeuden pois. Että sanomista ainakin tulisi, ellei sitten se ole oikeuttava poikkeus, kun vanhempi saattaa. Mutta 6-vuotiaalla ekaluokkalaisella on vielä apupyörät...
Täytyy illalla kysellä miten kotimatka meni. Koitan toki lasten edessä esittää, että tämä on hyvä juttu, koska liikkumisen kannalta se tietysti onkin. Aika pitkä matka minusta vain, himpun vaille 3 km suuntaansa. Mutta myöhemmin edessä kun voivat yksinkin mennä. Nyt reitti katsotaan vielä siihen liian vaaralliseksi kunnankin puolesta.

Ei koululla ole mitään laillista oikeutta kieltää lapsia pyöräilemästä kouluun (kuten ei muutenkaan valita kouluun saapumistapaa). Vaikka se olisikin muotoiltu kielloksi, niin todellisuudessä kyse on suosituksesta.

Ja tiedä siitä pituudestakaan. Vaikka ajaisi vain 10 km/h, niin tuo etäisyyteen ei silti kulu kuin alle 20 minuuttia.
 

Yhteistyössä