Mies haluaa juoda 14+6 kaljaa viikossa ja väittää minua nipoksi kun en hyväksy. Olenko?

  • Viestiketjun aloittaja Väsynyt vaimo
  • Ensimmäinen viesti
9MM
No alkoholista se nverta et tuli tossa keväällä rilluteltua hienomman kaavan rafla illat venyi menuineen. Mut mun on pakko sanoo et alkosta itse kasvaa enempi sellanen itsekäs persoona tai se vahvistaa sitä omaa maailmaa ja vaivun sinne helpommin. tai itellä on mukavempaa kyl selvinpäin kun ajtus ja sydän kulkee sit darrassa menee muutama päivä sellasessa harmaassa menee ne päivät hukkaan. Mut en ittekkään sauna kaljoista luopuisi vaik muute nvoi olla hyvinkin ilman on sitten extempore reissui jossa viini maistuu. rakstuin esim sillonkun espaniassa olin ja söin niitä tapaksia ja juotiin mutama pullo viintä mut pysy sellasena tasasena koko ajan ok en aina osaa pitää sitä tasasena. ok yks nainen kerran sano et en oo ainakaan tylsää seuraa kun en ottanu lasista paljookaan se oli sellane hassu huomatus mut sellasen kaa jonka kaa voi jutella plajon niin ei siihe ntarttee alkoa.
tää ei oo selitys mut on kaks tyyppiä tääl jotka ei ilma nalkoa lähe ulos kun elämässään eivät pääse eteenpäin niin sitten meen ryyppään niitten kaa ulos mut nyt ei kyl jaksa kun kirjastossa on kivempaa :) mut se oli se tapa tehdä juttui mut sekään ei oo kiva et katotaan jtoai ntelkkaa launtai iltana ku sen voi käyttää muuhunkin sen ajan esim hölöttämiseen jostain keksinnöistä tai muusta sekavasta :D
 
Samaa tupakan päivässä röökaajat sanoo: en ole nikotiinista riippuvainen.


Kaikkea te..
En tunne ketään, joka vetäisi yhden pöllin päivässä enkä oikein osaa sanoa, onko se riippuvainen nikotiinista... voi hyvinkin olla.
Voi myös hyvin olla, että yhden oluen päivässä nauttiva on alkoholisti. Itse en kuitenkaan lähtisi ketään määrittelemään addiktiksi noilla perustein, mutta kukin voi olla omaa mieltänsä asiasta.
 
En tunne ketään, joka vetäisi yhden pöllin päivässä enkä oikein osaa sanoa, onko se riippuvainen nikotiinista... voi hyvinkin olla.
Voi myös hyvin olla, että yhden oluen päivässä nauttiva on alkoholisti. Itse en kuitenkaan lähtisi ketään määrittelemään addiktiksi noilla perustein, mutta kukin voi olla omaa mieltänsä asiasta.
Mä tunnen yhden joka on vuosikaudet polttanut kolme savuketta päivässä. Mut hän kuuluu röökaajien vähemmistöön. Yleensä röökaajat vetää sen askin päivässä.

Viina taas...
Sanotaanko näin, että ihmisellä voi olla alkoholiongelma vaikka ei olisikaan alkoholisti.
Yhdensorttinen ja yleinen alkoholiongelma on semmoinen, että aloitettuaan juomisen ei osaa lopettaa ennen kuin tarjoilu päättyy. Ts. menee baariin "yhdelle" mutta ei pääsekään baarista pois ennen valomerkkiä.
Toisensorttinen ja yhtä yleinen alkoholiongelma on heillä joilla jokainen tippa viinaa on ns. rähinäviinaa.
Nuo eivät välttämättä ole alkoholisteja, mutta alkoholi silti aiheuttaa ongelmia elämäänsä.

Nyt kesälomien jälkeen taas katkaisuklinikat täyttää se väki joilla juominen on lomalla karannut lapasesta. Mutta he ovat lomalla juoneet huomattavasti enemmän kuin tuopin silloin ja toisen tällöin. Hekään eivät välttämättä vielä ole alkoholisteja. Ovat suuressa vaarassa tulla sellaisiksi, mutta se on hyvä merkki kun ymmärtävät ongelmansa ja hakeutuvat katkolle.

Alkoholismi sit on eräänlainen juomisen päätepysäkki josta ei ole paluulippua.
Alkoholistiksi tullaan juomalla. Paljon ja pitkään. Alkoholistin aivokemia muuttuu (pysyvästi ja peruuttamattomasti) semmoiseksi, että alkoholilla on aina ykköspaikka korvien välissä. Alkoholi hallitsee alkoholistin elämää silloinkin kun hän ei juo.
Sinänsä paskamainen tauti, että se havaitaan yleensä kymmenen vuotta liian myöhään.

Kaikkihan tietää, että Rapelle huikka maistuu ja vanha viina haisee usein, mutta eihän hän mikään alkoholisti ole kun hoitaa työnsä ja on muutenkin hyvä tyyppi. Kunnes koittaa päivä jolloin hän ei pystykään hoitamaan töitään, sairasloma eikä hoito auta, hän saa fudut. Jolloin hän ikäänkuin yhdessä yössä muuttuu alkoholistiksi. Vaikka fakta on se, että siinä vaiheessa Rape on ollut alkoholisti jo kymmenen vuotta.

Alkoholisti ei ole synonyymi rähjäiselle puistopultsarille.
Pekka Herlin oli alkoholisti - mutta johti Konetta siitä huolimatta.
Ahti Karjalainen oli alkoholisti - mutta puoluekannasta riippumatta hemmetin pätevä poliitikko ja valtiomies viimeiseen asti.
Pentti Saarikoski taas - mahtoiko koskaan kirjoittaa mitään alle kolmen promillen?
Juice ja Badding?
Junnu Vainio taas ennen raitistumistaan - no, tarina kertoo, että iskelmätähtösen levy oli yhtä laulua vajaa. Jolloin Junnu vetäytyi kuuden lonkeron kanssa studion vessaan (ainoa rauhallinen paikka). Kuusi lonkeroa myöhemmin puuttuva laulu oli valmis.

Aloittajan mies ei vielä juo kovin paljoa. Fyysistä riippuvuutta viinaan ei tule kovinkaan nopeasti olutlaatikko/viikko- tahdilla. Silläkin tahdilla toki voi pilata ittensä tai parisuhteensa.
Mut huolestuttavaa on se, jos aloittajan mies ei kertakaikkiaan osaa olla ilman kertaviikkoista känniä. Semmoinen maailma ei ole terve missä ei ole muuta tekemistä kuin odottaa ensi lauantaita jolloin on lupa vetää kännit.
 
Mä tunnen yhden joka on vuosikaudet polttanut kolme savuketta päivässä. Mut hän kuuluu röökaajien vähemmistöön. Yleensä röökaajat vetää sen askin päivässä.

Viina taas...
Sanotaanko näin, että ihmisellä voi olla alkoholiongelma vaikka ei olisikaan alkoholisti.
Yhdensorttinen ja yleinen alkoholiongelma on semmoinen, että aloitettuaan juomisen ei osaa lopettaa ennen kuin tarjoilu päättyy. Ts. menee baariin "yhdelle" mutta ei pääsekään baarista pois ennen valomerkkiä.
Toisensorttinen ja yhtä yleinen alkoholiongelma on heillä joilla jokainen tippa viinaa on ns. rähinäviinaa.
Nuo eivät välttämättä ole alkoholisteja, mutta alkoholi silti aiheuttaa ongelmia elämäänsä.

Nyt kesälomien jälkeen taas katkaisuklinikat täyttää se väki joilla juominen on lomalla karannut lapasesta. Mutta he ovat lomalla juoneet huomattavasti enemmän kuin tuopin silloin ja toisen tällöin. Hekään eivät välttämättä vielä ole alkoholisteja. Ovat suuressa vaarassa tulla sellaisiksi, mutta se on hyvä merkki kun ymmärtävät ongelmansa ja hakeutuvat katkolle.

Alkoholismi sit on eräänlainen juomisen päätepysäkki josta ei ole paluulippua.
Alkoholistiksi tullaan juomalla. Paljon ja pitkään. Alkoholistin aivokemia muuttuu (pysyvästi ja peruuttamattomasti) semmoiseksi, että alkoholilla on aina ykköspaikka korvien välissä. Alkoholi hallitsee alkoholistin elämää silloinkin kun hän ei juo.
Sinänsä paskamainen tauti, että se havaitaan yleensä kymmenen vuotta liian myöhään.

Kaikkihan tietää, että Rapelle huikka maistuu ja vanha viina haisee usein, mutta eihän hän mikään alkoholisti ole kun hoitaa työnsä ja on muutenkin hyvä tyyppi. Kunnes koittaa päivä jolloin hän ei pystykään hoitamaan töitään, sairasloma eikä hoito auta, hän saa fudut. Jolloin hän ikäänkuin yhdessä yössä muuttuu alkoholistiksi. Vaikka fakta on se, että siinä vaiheessa Rape on ollut alkoholisti jo kymmenen vuotta.

Alkoholisti ei ole synonyymi rähjäiselle puistopultsarille.
Pekka Herlin oli alkoholisti - mutta johti Konetta siitä huolimatta.
Ahti Karjalainen oli alkoholisti - mutta puoluekannasta riippumatta hemmetin pätevä poliitikko ja valtiomies viimeiseen asti.
Pentti Saarikoski taas - mahtoiko koskaan kirjoittaa mitään alle kolmen promillen?
Juice ja Badding?
Junnu Vainio taas ennen raitistumistaan - no, tarina kertoo, että iskelmätähtösen levy oli yhtä laulua vajaa. Jolloin Junnu vetäytyi kuuden lonkeron kanssa studion vessaan (ainoa rauhallinen paikka). Kuusi lonkeroa myöhemmin puuttuva laulu oli valmis.

Aloittajan mies ei vielä juo kovin paljoa. Fyysistä riippuvuutta viinaan ei tule kovinkaan nopeasti olutlaatikko/viikko- tahdilla. Silläkin tahdilla toki voi pilata ittensä tai parisuhteensa.
Mut huolestuttavaa on se, jos aloittajan mies ei kertakaikkiaan osaa olla ilman kertaviikkoista känniä. Semmoinen maailma ei ole terve missä ei ole muuta tekemistä kuin odottaa ensi lauantaita jolloin on lupa vetää kännit.
Olen hyvin samaa mieltä kanssasi. Alkoholisteja on monenlaisia ja monissa eri sosiaaliluokissa. Joku voi juoda pari pulloa punkkua viikossa olla olematta alkoholisti ja joku toinen taas voi juoda saman määrän ja olla alkoholisti. Joku toinen voi alkoholismistaan huolimatta hoitaa työnsä tai olla äärimmäisen luova. Joku toinen taas päätyy vetämään sinolia sillan alle.

Tuolla aiemmin taisinkin sanoa, että enemmän siitä kertoo sen käyttäjän "asenne" tai suhde alkoholiin, kuin itse käytetty alkoholin määrä (patisi jos nyt vetää pullon kossua päivässä, niin ongelma on varmasti päivänselvä).

Itse pidän alkoholista, mutten tykkää olla humalassa. Mun juomiset pyysyy niissä määrissä, että olen ajokelpoinen ja krapulaa en muista kärsineeni vuosiin. Mun on kovin vaikea määritellä esim. itseäni alkoholistiksi vaikka joku muu saattaakin tehdä niin. Veikkaan, että jos mun siippa rätisis siitä, että otan saunakaljan tai vaikka joisin yhden bissen päivässä muutoinkin kuin lomalla, alkaisin juomaan enemmän. Ihan vaan vittuillakseni.
En kuitenkaan väitä, etteikö minulle voisi koskaan tulla alkoholista ongelmaa. Tai ettenkö alkaisi nauttia humaltuneesta tilasta... mitä tahansa voi tapahtua.

Mitä tulee ap:n ongelmaan, niin käytetyn alkoholin määrä ei mielestäni ole pelottavan iso, mutta jos sen tarve on ns. pakonomainen ja tarkoituksena on humaltua, niin saattaa olla, että alkoholista on tulossa ongelma.
En kuitenkaan usko, että tilanteessa auttaa kiukuttelu tai rähinä.
 
vierailija
Puolet suomalaisista on tuota mieltä, ja Suomen alkoholilakikin on tehty siitä lähtökohdasta, että jokainen ihminen on (vähintäänkin potentiaalinen) alkoholisti.
Jokainen joka ei tuosta vain voi elää ilman alkoholia vaikka vuoden, tai mitä ajanjaksoja vain, on alkoholisti. Tuollainen ihminen on riippuvainen siitä tunteesta minkä alkoholi aiheuttaa.

Minä olen riippuvainen karkista, en kiellä sitä. Syön karkkia joka viikko. Alkoholin kanssa lutraavat eivät pysty myöntämään olevansa riippuvaisia siitä.
 
Jokainen joka ei tuosta vain voi elää ilman alkoholia vaikka vuoden, tai mitä ajanjaksoja vain, on alkoholisti. Tuollainen ihminen on riippuvainen siitä tunteesta minkä alkoholi aiheuttaa.

Minä olen riippuvainen karkista, en kiellä sitä. Syön karkkia joka viikko. Alkoholin kanssa lutraavat eivät pysty myöntämään olevansa riippuvaisia siitä.
Pystyä ja haluta.. Kaksi eri asiaa. Jos ei huvita olla juomatta, niin sitten juodaan. Jos on joku erityinen syy olla juomatta, mutta siltikin juo, alkaa kyse olla pystymisestä.
 
Jokainen joka ei tuosta vain voi elää ilman alkoholia vaikka vuoden, tai mitä ajanjaksoja vain, on alkoholisti. Tuollainen ihminen on riippuvainen siitä tunteesta minkä alkoholi aiheuttaa.

Minä olen riippuvainen karkista, en kiellä sitä. Syön karkkia joka viikko. Alkoholin kanssa lutraavat eivät pysty myöntämään olevansa riippuvaisia siitä.
Olen riippuvainen salmiakista, ruisleivästä, lapsistani, läheisistäni, työstäni, kirjoista, meikeistä, suihkusta, saippuasta, vaatteidenpesusta, vaatteista, kahvista, maidosta, nettipankista, ruokakaupasta...
fuck. Minähän en ole muuta kuin yksi iso möykky riippuvuutta ties mistä...
 
Jokainen joka ei tuosta vain voi elää ilman alkoholia vaikka vuoden, tai mitä ajanjaksoja vain, on alkoholisti. Tuollainen ihminen on riippuvainen siitä tunteesta minkä alkoholi aiheuttaa.
.
Ei.
Yksi alkoholismin muoto on ns. "tuurijuoppous". Alkoholisti voi olla pitkänkin ajan ilman viinaa. Silloin hän on alkoholisti joka just nyt ei juo.
Alkoholismiin ei ole parannuskeinoa. Kymmenen vuotta raittiina ollut alkoholisti on yhä alkoholisti. Hänen ainoa vaihtoehtonsa on olla raittiina. Hän ei voi ottaa edes sitä yhtä saunakaljaa, koska tietää, että siinä tulee käymään huonosti.
 

Yhteistyössä