Pittäkö mun oikeesti kertoa?
Asiat tärkeysjärjestykseen.
Kun mulla muksut olivat pieniä, niin olin arkipäivät vähintään töissä. Melko usein jossain päin Eurooppaa.
Illat ja viikonloput jolloin en ollut soittokeikalla meni sit remppahommissa.
Seurauksena se, että nykyään (harvoin) nähdessään lapset joutuvat hetken kyselemään: "kuka toi on?"
Niinpä mä sanon, että ensimmäinen mistä pidät huolen on oma jaksaminen. Kuin myös toiseksi ja kolmanneksi.
Vasta sit alat miettimään tän päivän "vaadittavia suorituksia".
