The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Mä olen siellä....en mä halua tällästä mutta tiedätkö kun tää ottaa voimille jopa enemmän kuin ero ekasta exästä. Tää epäonnistumisen tunne ja kaikki se pettymys ...kaikki oli jo mietitty valmiiksi ja nyt vedettiin matto alta ja putosin kuilun pohjalle.Kyllä mä yritän mutta... Kyllä sä varmaan tiedät sen tunteen kun sydämessä tuntuu niin että pakahtuu siihen tunteeseen kun löytää sellasen ihmisen joka saa sen aikaan. Ja mä löysin sellasen, en ettiny mitenkään se vaan tulla tupsahti ja yhtä lailla se myös hävisi. Joten...mä yritän ja yritän mutta se on vaikeeta.Pettymys kun kaikki mitä suunniteltiin yhdessä on meenyttä. Ja tiedän kyllä että ryven itsesäälissä ja kaikkea muuta mutta just nyt en pysty ajattelemaan mitään. En mä enää ole irlissäkään kenellekkää vinkunu että ihan itekseni yritän selvitä.
Muttakun.

Sun ei tartte yrittaa iteksesi selvita.

Aina on apua saatavilla. Kerran sa tiedat ja tunnistat etta nyt menet syvalla ja on todella paha olla ja tama poikkeaa suuresti kaikesta edellisesta, niin miksi ihmeessa sa kuitenkin ikaan kuin viihdyt siina omassa surkeudessasi? Anteeksi etta sanon nain...mutta kun se jotenkin tuntuu silta?

Sa voit puuttua siihen. Ei ole suinkaan epaonnistumista saati hapeaa myontaa se ja tunnustaa, etta nyt ei parjaa yksin, omin voimin. Viisautta on tunnustaa oma heikkous ja avun tarve. Se on sita ittensa rakastamista ja ittestaan huolehtimista :).

Oon sanonu aikaisemminkin ja sanon nytkin - tykkasit tai et - mutta huolissani olen susta. Yksikaan mies ei ole tuollaisen kivun ja itsensa menettamisen arvoinen. Yksikaan mies ei saa estaa sua elamasta. Ei se ole rakkautta.

Sa olet tarkea,joten - ihan itseasi ajatellen, huolehdi itsestasi. Oikeasti :)
 
Muttakun.

Sun ei tartte yrittaa iteksesi selvita.

Aina on apua saatavilla. Kerran sa tiedat ja tunnistat etta nyt menet syvalla ja on todella paha olla ja tama poikkeaa suuresti kaikesta edellisesta, niin miksi ihmeessa sa kuitenkin ikaan kuin viihdyt siina omassa surkeudessasi? Anteeksi etta sanon nain...mutta kun se jotenkin tuntuu silta?

Sa voit puuttua siihen. Ei ole suinkaan epaonnistumista saati hapeaa myontaa se ja tunnustaa, etta nyt ei parjaa yksin, omin voimin. Viisautta on tunnustaa oma heikkous ja avun tarve. Se on sita ittensa rakastamista ja ittestaan huolehtimista :).

Oon sanonu aikaisemminkin ja sanon nytkin - tykkasit tai et - mutta huolissani olen susta. Yksikaan mies ei ole tuollaisen kivun ja itsensa menettamisen arvoinen. Yksikaan mies ei saa estaa sua elamasta. Ei se ole rakkautta.

Sa olet tarkea,joten - ihan itseasi ajatellen, huolehdi itsestasi. Oikeasti :)
Jospa Tinksu tän lukis ja hoksais.
Sinulla Routamisu on taito olla niin paljon positiivisempi kuin minulla. Mun kirjoitelmani Tinksulle menee tärviölle koska mä olen väärää mieltä ja väärää sukupuolta ja muutenkin kauhee.

Mun "positiivisesta persiillepotkimisesta" ei o yinksulle mitään apua. Jospa sinä tai joku muu onnistuu paremmin.
 
Yinksu
Kattinen... En mä siinä viihdy mutta en vaan jotenkin pysty siihenkään että menisin jonnekin hakee jotain apuja...ehkä sit häpeen jotenkin sitä että en saa yhtä äijää edes pidettyä...mun on yritettävä vaan pärjätä näin tai olla pärjäämättä.
 
Jospa Tinksu tän lukis ja hoksais.
Sinulla Routamisu on taito olla niin paljon positiivisempi kuin minulla. Mun kirjoitelmani Tinksulle menee tärviölle koska mä olen väärää mieltä ja väärää sukupuolta ja muutenkin kauhee.

Mun "positiivisesta persiillepotkimisesta" ei o yinksulle mitään apua. Jospa sinä tai joku muu onnistuu paremmin.
No ole nyt hupajamati siella, hassu :)

Ma olen...ihan liikaa ja overia ja allosiirappihattara, sen takii mua ei kukkaan kestakaan ja se on hyvin ok :)

Ehka tinkulle toimis paljon paremmin juurikin tommonen suoraan sanominen, ravistaminen. Toisinaan tuollainen on enemman kuin tervetullutta...etta sanotaan - perkele, nainen!! Sun on helvetin paha olla, niin nosta se pjarsiis ja hae apua, kun ite sisallas tiiat ja tunnet etta sita tarttet!

Etta anna tulla vaan, AaKoo, just omalla tavallasi :). Kaikki me kait kuitenkin yritetaan tukea tinkuliinia, joten oikeaa tai vaaraa tapaa ei olekaan. On vain meidan tapaa, jokaisen omaa :).
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
..tuota...miksi se on aina vasemmassa lahkeessa:cautious:?

Entas jos oikea lahje imasee sen, niin - mitas sitten tapahtuu:alien:? Puoltaako silloin askellus jotenkin? Tasapainottaako vasen lahje suoraan kulkemista?:barefoot:
Tuota... olihan sinulla lapsia, olihan?
Niiden tekemiseen yleensä tarvitaan miestä.

Ihmisiä on joko oikea- tai vasenkätisiä. Molempikätiset ovat hirveen harvinaisia.

Niimpä miehiä on oikea- ja vasenlahkeisia.

Päästäkseen isäksi/äidiksi tarttee noin suurinpiirtein tietää miltä hehtaarilta alkaa sopivaa vastinkappaletta ettimään. Niinku luomumeiningillä.
 
Tuota... olihan sinulla lapsia, olihan?
Niiden tekemiseen yleensä tarvitaan miestä.

Ihmisiä on joko oikea- tai vasenkätisiä. Molempikätiset ovat hirveen harvinaisia.

Niimpä miehiä on oikea- ja vasenlahkeisia.

Päästäkseen isäksi/äidiksi tarttee noin suurinpiirtein tietää miltä hehtaarilta alkaa sopivaa vastinkappaletta ettimään. Niinku luomumeiningillä.
:alien:..no eipa oo ikuna tullu mieleen eika mihinkaan muuhunkaan paikkaan, etta se lahkeisuuskin pitas tarkistaa tjtn....

Olkoon. Naa on naita mies- mysteereita.

Ja. Ma en oo mikaan blondi:cautious:

...vaikka vois se joskus auttaa puolustukseksi:D
Ja antenniantenniantenni sitten - KVAAK paasi ja aivoprootkin samalla:notworthy:
 
..ehkä sit häpeen jotenkin sitä että en saa yhtä äijää edes pidettyä.../QUOTE]

Jos mä murehtisin kaikkia niitä naisia jotka eivät tykkää minusta tai jotka pidemmän päälle eivät ole tykänneet minusta... niin mä saisin tilata ittelleni tuhat vuotta lisää ikää ennen kuin uskaltaisin kysyä ketään edes kahville.

Onneksi hormonit ja feromonit on keksitty.
 
Kattinen... En mä siinä viihdy mutta en vaan jotenkin pysty siihenkään että menisin jonnekin hakee jotain apuja...ehkä sit häpeen jotenkin sitä että en saa yhtä äijää edes pidettyä...mun on yritettävä vaan pärjätä näin tai olla pärjäämättä.
Halaan sua...

Kun siihen mukamas vahvana olemiseen voi sairastua. Oikeesti. Ja pahasti.

Ja sa et voi rakkaudelle mitaan. Ei meista kukaan voi. Ei sita voi maarata, ei sita voi kaskea paikallaan pysymaan. Kun rakkaus on vapaa, se tulee kun on tullakseen ja jaa, jos jaa.

Rakkaus ei kysy keneltakaan lupaa. Ei sultakaan, tinku.

Joten hapeaminen on turhaa. Kuten on myos tuossa pahassa olossasi oleminenkin. Pitkittynyt sureminen tuo mukanaan muita ongelmia eli vyyhti vain kasvaa. Sen takia on hyva katkaista tuo kierre, kun viela itsekin huomaat ja ymmarrat, etta nyt ei oo sun hyva olla.

Oikeesti. Tiiat kylla fiksuna naisena, mista voit apua loytaa ja sita myos saada. Ainoa ihminen et ole, joka sita apua hakee. Et myos se viimeinenkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
Kattinen... En mä siinä viihdy mutta en vaan jotenkin pysty siihenkään että menisin jonnekin hakee jotain apuja...ehkä sit häpeen jotenkin sitä että en saa yhtä äijää edes pidettyä...mun on yritettävä vaan pärjätä näin tai olla pärjäämättä.
Nyt hei Tinku.. Ihan ekaksi sun täytyy lakata ajattelemasta että toi on sun syy tai häpeä tai että sun ois pitänyt pystyä "pitämään" mies. Kun ei pysty jos toisella ei ole siihen halua. Ja se ettei ole halua ei oo sun syy. Oma on menetyksensä.

Seuraavaksi sun pitää etsiä apua joka saa sut vakuuttuneeksi siitä ettei toi ole sun syy tai että jotenkin toisin toimimalla oisitte edelleen yhdessä. Parisuhteessa kun ei ole hyvä olla jos on olevinaan jotain muuta kuin mitä on vain miellyttääkseen toista.
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä