PPn synnytyskuolemasta tänään Ilta-Sanomissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olihan siitä juttua jo sillon kun tapahtui. Itselläkään ei kättärin synnäristä mukavat muistot ole eikä siskolla. Onneksi minä ja lapsi olemme elossa enkä tiedä voiko pojan neurologiset haasteet olla osaksi tuon onnettoman synnärireissun syytä.
 
Kun olisi käytetty kaikki aika, raha ja energia oikeiden syiden etsimiseen eikä henkilötason syyllisten etsimiseen niin parannuksiakin ehkä olisi jo saatu tehtyä.

Nyt tämä ollut vain oikeuslaitosta työllistävä juttu. Muutamille henkilöille painajainen (ollut jo varmasti siitä saakka kun kuolema tapahtui) ja omaisille suruntyön pitkitysprosessi/haavojen aukirepimistä uudelleen ja uudelleen.

Mutta vissiin näin saamme paremman maailman? Joku peräänkuulutti vastuunkantoa. Mitä se hyödyttää kun homma menee kuitenkin oikeuteen ja asiaa vatvotaan uudestaan ja uudestaa? ja kun virhe mitä todennäköisemmin on taas ollut usean tekijän summa eikä mikään lääkärin kieroilema tappo...
 
Synnytys päättyi Tiinan, 24, kuolemaan – leski kertoo nyt koko kauhean tarinan

Julkaistu: 17.5. 16:27


Ilta-Sanomat uutisoi tänään tapauksesta, jossa 24-vuotias ensisynnyttäjä vuoti kuiviin sairaalan henkilökunnan silmien alla. Leski Mikko Rannaste kertoo nyt koko karmean tarinan.
Tapahtumat alkoivat tiistaina 14. helmikuuta 2012 puolen yön aikaan, kun pariskunta saapui Helsingin Kätilöopistolle. Esikoisen syntymä oli lähellä.

Mikko, 31, ja Tiina Rannaste, 24, olivat toivoneet ja odottaneet lasta kovasti.

Synnytys alkoi yöllä alatiesynnytyksenä, mutta sikiön asentovirheen ja hapenpuutteen vuoksi päätettiin tehdä hätäsektio. Terve poikalapsi syntyi varhain lumisena keskiviikkoaamuna.

Heräämössä Tiina kuitenkin oli tokkurainen, viluinen ja pahoinvoiva. Hänellä oli syke koholla ja verenpaine matalalla, mutta oireistaan huolimatta hän sai siirron vuodeosastolle. Vuodeosastolla tuore perhe saattoi viettää ensimmäisiä hetkiään yhdessä. Monelle tämä hetki on yksi elämän onnellisimmista.

Mikko kertoo nyt, että Tiina vaikutti koko ajan sekavalta.

– Hän oli mielestäni koko ajan sekavan oloinen ja hänen huulensa olivat aivan siniset, Mikko muistelee.

Tiinalle annettiin lapsi rinnalle, mutta hän työnsi esikoisensa pois huonovointisuutensa takia. Mikon mukaan tämä oli elämänmyönteiselle Tiinalle täysin poikkeuksellista käytöstä.

”Sanottiin, että Tiina viedään uuteen leikkaukseen”
Puolitoista tuntia osastolle siirron jälkeen Tiinan tila romahti. Mikko oli juuri tuolloin poissa huoneesta, joten Tiinan huonekaveri hälytti apua.

– Tulin heti paikalle ja ihmettelin mitä huoneessa tapahtui. Sanottiin, että Tiina viedään uuteen leikkaukseen. Minulle ei kerrottu, mitä oli tapahtunut, Mikko kertoo tapahtumista.



Sanottiin, että Tiina viedään uuteen leikkaukseen. Minulle ei kerrottu, mitä oli tapahtunut.

Tuore isä jäi poikansa kanssa osastolle kahden. Yöllä Mikolle tultiin sanomaan, että hän pääsee näkemään vaimoaan.

– Tiina oli hengityskoneessa. Kerrottiin, että Tiina oli saanut vatsaonteloonsa laajan verenvuodon. Vatsaonteloon oli vuotanut kolme litraa verta ja hänet oli siirretty leikkauksen jälkeen tarkkailuun, Mikko muistelee.

Tiina siirrettiin Meilahden sairaalan teho-osastolle. Siellä Mikolle kerrottiin, että ennen leikkausta Tiinan sydän oli pysähtynyt viideksi minuutiksi. Hapenpuutteen vaurioittamissa aivoissa oli turvotusta.

– Viiden päivän päästä kerrottiin, ettei mitään ole enää tehtävissä, Mikko kertoo hiljaa ääni murtuen.

Tiina oli aivokuollut, eikä hän herännyt enää. Hoito lopetettiin ja Tiina todettiin kuolleeksi viisi päivää esikoisen syntymän jälkeen. Poika menehtyi kätkytkuolemaan neljän kuukauden iässä.

– Se oli rankka vuosi. Perhe ja ystävät ovat auttaneet minua jaksamaan eteenpäin. Pidin tuolloin pitkän kesäloman, jonka jälkeen palasin takaisin työelämään ja koetin jatkaa elämää. Kyllä se on pikkuhiljaa alkanut onnistua, Mikko sanoo.

”Tiinan kuolema olisi voitu niin helposti estää”
Poliisi tutki aluksi Tiinan kuolemaa normaalina kuolemansyyntutkintana. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira teki poliisitutkintaa varten tapauksesta raportin, joka valmistui vuosi Tiinan kuoleman jälkeen.

Valviran raportin tietojen perusteella poliisi näki tarpeelliseksi aloittaa tapauksesta esitutkinnan, joka venyi yli kolmivuotiseksi.

– Poliisista ei osattu antaa syytä, miksi esitutkinta kesti niin kauan. Poliisin mukaan homma olisi voitu hoitaa nopeamminkin, Mikko sanoo.

Esitutkintamateriaalin perusteella syyttäjä päätti viedä tapauksen käräjäoikeuteen. Syytteet nostettiin Tiinaa hoitanutta lääkäriä, kätilöä ja hoitajaa vastaan. Rikosnimikkeenä on kuolemantuottamus, eli huolimattomuudella aiheutettu kuolema, josta voi tuomita vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Mikolle oli helpotus, että syyttäjä päätti viedä tapauksen oikeuden eteen, sillä hän olisi tehnyt asiasta tarpeen tullen siviilikanteen. Hänen mielestään Tiinan kuolema johtui hoitovirheestä.

– Olen vihainen näille henkilöille. Tiinan kuolema olisi voitu niin helposti estää, Mikko sanoo.

”Heräämön hoitaja oli tekemässä siellä ensimmäistä vuoroaan”
Mikon mielestä Kätilöopistolla tehtiin vakavia laiminlyöntejä Tiinan hoidon suhteen. Yksi niistä koskee nuorelle ja kokemattomalle hoitajalle annetun vastuun määrää.

– Heräämön hoitaja oli tekemässä siellä ensimmäistä vuoroaan. Hän oli vastavalmistunut hoitaja, Mikko sanoo.

Vuorossa oli lisäksi yksi kokeneempi hoitaja, mutta hän ei osallistunut Tiinan hoitoon. Toinen kokenut hoitaja oli poistettu työvuorosta.

– Heidän mielestään oli riittävää, että vastavalmistunut on heräämössä valvomassa leikkauksesta tulleita. Hätäsektio on kuitenkin aika iso leikkaus, Mikko sanoo.



Heidän mielestään oli riittävää, että vastavalmistunut on heräämössä valvomassa leikkauksesta tulleita.

Leikkauskertomukseen ei Mikon mukaan ollut kirjattu ylös leikkauksessa löydettyä kohdun repeämää ja verta vuotavaa haavaa. Hoidoksi leikkauksen jälkeen määrättiin vain tukisukat.

– Heräämössä nuori hoitaja kertoi havainneensa Tiinalla korkean sykkeen ja laskevan verenpaineen ja konsultoineensa leikkauspotilaista vastuussa ollutta anestesialääkäriä, mutta näistä ei ollut potilasasiakirjoissa minkäännäköistä merkintää, Mikko kertoo.

Mikon mukaan hätäsektion jälkeinen valvonta oli heikkoa.

– Lääkäri kertoi jälkeenpäin, että Tiinan oireet heräämössä olivat selkeitä hypovolemian, eli verenhukan merkkejä. Ammattilaisten olisi pitänyt tunnistaa merkit. Ihmettelen, miten suomalaisessa sairaalassa voi käydä näin.

Lääkärin kuuluu tutkia leikattu potilas ennen vuodeosastolle siirtoluvan antoa. Mikko epäilee, ettei Tiinan tapauksessa näin toimittu.

– Lääkäri oli kirjoittanut siirtoluvan osastolle heti leikkauksen jälkeen. Päätöksen teki hoitaja, ei lääkäri, vaikka lääkäri oli allekirjoittanut siirtoluvan, Mikko sanoo.

Meilahden teho-osaston toimintaa Mikko kiittelee. Siellä hänelle viimein kerrottiin, mitä Tiinalle tapahtui, mutta silloin oli jo liian myöhäistä.

– Edesmennyt vaimonikin oli kova ajamaan asioita, jos oli tapahtunut jotain vääryyttä, ja tiedän, että hän haluaisi, että tapaus tuodaan julkisuuteen ja oikeuden eteen, Mikko sanoo.


Tiedän, että hän haluaisi, että tapaus tuodaan julkisuuteen ja oikeuden eteen.

Lääkäri, kätilö ja hoitaja kiistävät syytteet
Maanantaina traagista tapausta käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa.

Syytteet on nostettu Tiinaa hoitanutta lääkäriä, kätilöä ja hoitajaa vastaan. He kaikki kiistivät syytteet. He eivät mielestään laiminlyöneet hoitoa tai valvontaa sillä tavoin, että olisivat vastuussa Tiina Rannasteen kuolemasta.

Kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorf vaatii kaikille kolmelle rangaistusta kuolemantuottamuksesta. Anestesialääkäriä hän syyttää lisäksi tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Oikeudessa syytetytkään eivät kiistä, etteikö hoidon lopputulos olisi mennyt pahasti pieleen. Kukin heistä kuitenkin kiistää olevansa itse kuolemasta rikosoikeudellisessa vastuussa tai syyllistyneensä laiminlyönteihin.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001180953.html
 
Huh, mulla oli sektion jälkeen sama tilanne muutama vuosi takaperin... joku suoni jäi vuotamaan. Onneksi omalle kohdalle osui kokeneempi hoitaja, joka kovia kipuja valiteltuani mittasi verenpaineen ja siitä osasi selvästi heti päätellä että jotain on pahemmin pielessä, haki heti lääkärin ja uuteen leikkaukseen nopeasti. Mun kohdalla siis kokenut hoitaja saattoi pelastaa henkeni...
 
Huh, mulla oli sektion jälkeen sama tilanne muutama vuosi takaperin... joku suoni jäi vuotamaan. Onneksi omalle kohdalle osui kokeneempi hoitaja, joka kovia kipuja valiteltuani mittasi verenpaineen ja siitä osasi selvästi heti päätellä että jotain on pahemmin pielessä, haki heti lääkärin ja uuteen leikkaukseen nopeasti. Mun kohdalla siis kokenut hoitaja saattoi pelastaa henkeni...

Itsellä sama mutta alatiesynnytyksen jälkeen.
Tuli pitkä sairaala reissu ja pitkän ajan seuranta vielä kaiken jälkeen. Nyt kaikki suht.ok
 
Kun olisi käytetty kaikki aika, raha ja energia oikeiden syiden etsimiseen eikä henkilötason syyllisten etsimiseen niin parannuksiakin ehkä olisi jo saatu tehtyä.

Nyt tämä ollut vain oikeuslaitosta työllistävä juttu. Muutamille henkilöille painajainen (ollut jo varmasti siitä saakka kun kuolema tapahtui) ja omaisille suruntyön pitkitysprosessi/haavojen aukirepimistä uudelleen ja uudelleen.

Mutta vissiin näin saamme paremman maailman? Joku peräänkuulutti vastuunkantoa. Mitä se hyödyttää kun homma menee kuitenkin oikeuteen ja asiaa vatvotaan uudestaan ja uudestaa? ja kun virhe mitä todennäköisemmin on taas ollut usean tekijän summa eikä mikään lääkärin kieroilema tappo...


Sitä kutsutaan vastuuksi. Sunlaisille marttyyreille ehkä tuntematon käsite.

Se että resursseja pitäisi parantaa, ei poista sitä faktaa että tälläinen asia on TUTKITTAVA perinpohjaisesti. Ja se on ensimmäinen askel sen estämiseen, ettei samaa tapahdu jatkossa.
 
Sitä kutsutaan vastuuksi. Sunlaisille marttyyreille ehkä tuntematon käsite.

Se että resursseja pitäisi parantaa, ei poista sitä faktaa että tälläinen asia on TUTKITTAVA perinpohjaisesti. Ja se on ensimmäinen askel sen estämiseen, ettei samaa tapahdu jatkossa.
Mikä vitun marttyyri. Sekö että osaa nähdä ongelman ytimen eikä koita vaan paikata laastarilla.

Kuka puhui ettei pidä selvittää? Pitää selvittää, muttei rikosoikeudessa jollei hoitaja ole tappamalla tappanut, tai lääkäri ...get the point? Aikaa ja rahaa palaa vitusti noissa oikeus toimissa. Oikeassa elämässä ei tapahdu muutavkuin lynkkausta noiden muutaman tahon suuntaan. Miksi nuori hoitaja jätetään yksi valvomaan? Miksi näin päätettiin? Miksi kirjauskäytäntö ontui (anna mä arvasn, järjestelmä ongelma kun niitä sairaaloissa riittää). Hei mut ei niihin kannata laittaa rahaa kun voidaan saada lääkärille 2 vuoden vankeustuomio..se se on kun toimii.

Mutta joo, käytä toki laastaria jos se helpottaa ja mielestäsi parantaa :)
 
On tällaisia tilanteita ennenkin ollut. Tunnen erään, joka itse vaati, että hänet tutkitaan verenvuodon varalta, koska hänen olonsa ei ollut hyvä, ja verenvuoto löytyi. Tässä Tiinan tapauksessa ilmeisesti ihan kaikki olivat pihalla, mukaan lukien Tiina ja hänen miehensäkin, kun hekään eivät tajunneet vaatia tutkimusta.

No, toivottavasti tämän ikävän sensaatiohakuisen journalismin seurauksena ihmiset oppisivat tajuamaan, että sairaalassakaan omaa terveyttään ei voi koskaan täysin ulkoistaa hoitohenkilökunnalle, vaan aina pitää jossain määrin huolehtia itsestään. Jo yksikin kyseenalaistaja olisi riittänyt pelastamaan tämän ihmisen.
 
Kahdelle edelliselle kirjoittajalle hoitohenkilökunnan virkavastuu on totaalista hepreaa. Turha tuollaisten kanssa on jankata.
Virkavastuu - jep. No sinulle lienee hepreaa ymmärtää että monen ongelman takana on isompi juttu. Laastarilla, siis tuomioilla ei hoideta kuin ne muutama henkilökunnan jäsen pois. Ongelmat on ja pysyy. Ja toistuu uudestaan.

Jos itse olet hoitoalalla, melkein toivon että vastaavanlainen virhe tapahtuu sinulle. Ja vaikka tunnustaisit virheen, pääset silti oikeustoimien piiriin. Haluan nähdä ilmeesi kun sinua aletaan syyttää kuoleman tuottamuksesta ja vaaditaan pahimmillaan 2 vuoden vakeustuomiota, vain siksi että et huomannut jotain asiaa. Pistetään vielä oletuksena se että olet ollut tehtävässi kokematon, ja joutunut tilanteeseen joka on sinulle uusi esimiehen ohjaamana. Syyhän on silloin vain sinun, ja sinut siitä tulee tuomita. Ei niitä henkilöitä tai sitä toiminta mallia jossa kokematon laitetaan tehtävään johon ei ole täysin pätevä, ilman kokeneen avustusta. Ei sillä ei ollut mitään väliä. Sinä teit inhmillisen virheen ja maksat siitä työpaikan menetyksellä ja pahimmillaan henkilökohtaisella konkurssilla. Ai niin, mutta sähän olet niin pätevä että tiedät tarkalleen mitä osaat ja mitä et. Etkä tee virheitä ;) ;)

Ja kun sinut on saatu pois kuvioista, sama meno jatkuu sairaalassa kuin ennen sinua ja seuraavat potilaat vaarantuvat. Mut hei, saatiin syyllinen tuomittu. Sehän se on pää asia.
 
On tällaisia tilanteita ennenkin ollut. Tunnen erään, joka itse vaati, että hänet tutkitaan verenvuodon varalta, koska hänen olonsa ei ollut hyvä, ja verenvuoto löytyi. Tässä Tiinan tapauksessa ilmeisesti ihan kaikki olivat pihalla, mukaan lukien Tiina ja hänen miehensäkin, kun hekään eivät tajunneet vaatia tutkimusta.

No, toivottavasti tämän ikävän sensaatiohakuisen journalismin seurauksena ihmiset oppisivat tajuamaan, että sairaalassakaan omaa terveyttään ei voi koskaan täysin ulkoistaa hoitohenkilökunnalle, vaan aina pitää jossain määrin huolehtia itsestään. Jo yksikin kyseenalaistaja olisi riittänyt pelastamaan tämän ihmisen.
Eikös lapsi ollut ensimmäinen ja sektioonkin päädyttiin aika yllättäen, minusta on vähän kummallista vaatia miestä tajuamaan mikä kuuluu normaalin sektionjälkeiseen pahoinvointiin/kalpeuteen ja mikä epänormaalin. Etenkin kun nekin voi vaihdella. En usko että olisimme esikoisen kohdalla itsekään ymmärtäneet vaatia lisätutkimuksia jos ammattilaiset olisi vakuutelleet että nyt on ihan normaalisti kaikki. Tokan jälkeen olinkin huonossa kunnossa runsaan verenvuodon, pitkittyneen synnytyksen, päivien käynnistelyiden ja korkean kuumeen takia, olin tosi kipeä sen teurastuksen jäljiltä. Olin taatusti tosi sairaan näköinen sen jälkeen ja siinä ei auta muu kuin luottaa henkilökuntaan kun vaikea se on itse tietää mikä ei kuulu sektioon. En välttämättä vieläkään osaisi sanoa koska itselleni on ihan normaalia olla todella kipeä, kalpea, poissaoleva ja pahoinvoiva sektion jäljiltä, kyllä taas hirvittää kun seuraava tulee syntymään sektiolla, toivottavasti henkilökunta on oppinut jotain tuosta karmeasta laiminlyönnistä.
 
totta kai henkilökunta kiistää syyllisyytensä, koska siinä vaiheessa kun hoitovirheestä käydään oikeutta, se syyllisyyden kiistäminen tarkoittaa sitä että syytteessä oleva henkilö ei ole tahallisesti aiheuttanut potilaalle vahinkoa.

ei se suoraan tarkoita että henkilökunta kiistää virheen tekemisen tai ei ota vastuuta tekemisistään.

Ihan oikeasti, aina kun ollaan töissä, niitä virheitä, onnettomuuksia ja ennalta-arvaamattomia tilanteita sattuu vaikka kuinka olisi huolellinen. Se on ikävää eikä pitäisi sattua mutta sattuu silti. Äärimmäisen harvoin kukaan tahallisesti laiminlyö potilasta tai tahallisesti vahingoittaa.
 
Virkavastuu - jep. No sinulle lienee hepreaa ymmärtää että monen ongelman takana on isompi juttu. Laastarilla, siis tuomioilla ei hoideta kuin ne muutama henkilökunnan jäsen pois. Ongelmat on ja pysyy. Ja toistuu uudestaan.

Jos itse olet hoitoalalla, melkein toivon että vastaavanlainen virhe tapahtuu sinulle. Ja vaikka tunnustaisit virheen, pääset silti oikeustoimien piiriin. Haluan nähdä ilmeesi kun sinua aletaan syyttää kuoleman tuottamuksesta ja vaaditaan pahimmillaan 2 vuoden vakeustuomiota, vain siksi että et huomannut jotain asiaa. Pistetään vielä oletuksena se että olet ollut tehtävässi kokematon, ja joutunut tilanteeseen joka on sinulle uusi esimiehen ohjaamana. Syyhän on silloin vain sinun, ja sinut siitä tulee tuomita. Ei niitä henkilöitä tai sitä toiminta mallia jossa kokematon laitetaan tehtävään johon ei ole täysin pätevä, ilman kokeneen avustusta. Ei sillä ei ollut mitään väliä. Sinä teit inhmillisen virheen ja maksat siitä työpaikan menetyksellä ja pahimmillaan henkilökohtaisella konkurssilla. Ai niin, mutta sähän olet niin pätevä että tiedät tarkalleen mitä osaat ja mitä et. Etkä tee virheitä ;) ;)

Ja kun sinut on saatu pois kuvioista, sama meno jatkuu sairaalassa kuin ennen sinua ja seuraavat potilaat vaarantuvat. Mut hei, saatiin syyllinen tuomittu. Sehän se on pää asia.

Se että asiaa tutkitaan, ei edelleenkään poista sitä että asioista voidaan myös oppia ja niitä voidaan jatkossa korjata. Päinvastoin.

Miksi toivot toisen ihmisen kuolemaa? Melko sairasta. Minä hoidan työkseni pieniä lapsia, enkä voi ymmärtää että sinä toivot minun tapattavan heistä yhden esim. huolimattomuudellani, jotta sinä kuvittelet minun saavan siitä jonkinlaisen näpäytyksen. Itse otan työni hyvin vakavasti. Jos minä huolimattomuudellani aiheuttaisin yhden potilaan kuoleman, ymmärtäisin hyvin että siitä tulee seuraamuksia. Töihin tuskin pystyisin enää ikinä, joten potkut olisi siinä pienin murheeni.

Ymmärtänet että tässä taustalla voi olla jotain muutakin kuin se, että joku ei huomannut jotain "pikkujuttua". Lähetään nyt vaikka siitä, että virkasuhteessa ja potilaasta päävastuussa ollut lääkäri on (jonkin lehtijutun mukaan) lähettänyt potilaan petiosastolle ilman, että on potilaan kunnon tutkimuksessaan tarkastanut. Minusta tuo ei ole "pikkuvirhe", vaan oman työtehtävän tietoinen laiminlyönti - jos niin on käynyt. Joku on myös vastuussa siitä jos hoitaja on laitettu liian vaativaan tilanteeseen. Sitä varmasti oikeudessa nyt pohditaan, oliko kenties esimiehen virhe vai hoitajan itsensä (myös vastavalmistuneella, työsuhteessa olevalla hoitajalla kuitenkin on VASTUU omista toimistaan).

Pääasia ei ole syyllisen tuomitseminen, vaan myös mm. oikeuden saaminen uhrin perheelle ja asian tarkka tutkinta.
 
Se että asiaa tutkitaan, ei edelleenkään poista sitä että asioista voidaan myös oppia ja niitä voidaan jatkossa korjata. Päinvastoin.

Miksi toivot toisen ihmisen kuolemaa? Melko sairasta. Minä hoidan työkseni pieniä lapsia, enkä voi ymmärtää että sinä toivot minun tapattavan heistä yhden esim. huolimattomuudellani, jotta sinä kuvittelet minun saavan siitä jonkinlaisen näpäytyksen. Itse otan työni hyvin vakavasti. Jos minä huolimattomuudellani aiheuttaisin yhden potilaan kuoleman, ymmärtäisin hyvin että siitä tulee seuraamuksia. Töihin tuskin pystyisin enää ikinä, joten potkut olisi siinä pienin murheeni.

Ymmärtänet että tässä taustalla voi olla jotain muutakin kuin se, että joku ei huomannut jotain "pikkujuttua". Lähetään nyt vaikka siitä, että virkasuhteessa ja potilaasta päävastuussa ollut lääkäri on (jonkin lehtijutun mukaan) lähettänyt potilaan petiosastolle ilman, että on potilaan kunnon tutkimuksessaan tarkastanut. Minusta tuo ei ole "pikkuvirhe", vaan oman työtehtävän tietoinen laiminlyönti - jos niin on käynyt. Joku on myös vastuussa siitä jos hoitaja on laitettu liian vaativaan tilanteeseen. Sitä varmasti oikeudessa nyt pohditaan, oliko kenties esimiehen virhe vai hoitajan itsensä (myös vastavalmistuneella, työsuhteessa olevalla hoitajalla kuitenkin on VASTUU omista toimistaan).

Pääasia ei ole syyllisen tuomitseminen, vaan myös mm. oikeuden saaminen uhrin perheelle ja asian tarkka tutkinta.
En toivo että teet virhettä, mutta että tuo ylimielisyytesi saisi pienen näpy. Tarkoittaen sitä että tekemäsi ja tunnustamasi vahingo ei olisi tarpeeksi kova rangaistus sinulle. Vaan että saisit seistä oikeuden edessä kuulemassa joudutko kenties vangituksi... Jos se sinusta on oikea tapa toimia ja muuttaa toimintaa paremmaksi niin fine.

Minusta rikosoikeuteen vieminen, jos kyseessä ei ole tahallisuutta eli tarkoitusta tappaa, ei ole paikka jossa työ virheitä käsitellään. Oikeuden saaminen uhrin perheelle ei mielestäni myöskään ole se että joku tuomitaan vankeuteen, siinä kohdin kun kyse on inhimillisestä virheestä. Mutta ehkä se ajatus lääkäristä telkien takana sitten jolla kulla helpottaa surussa. Minulla se ei sitä tekisi. Ainoastaan se tieto että virheestä on oikeasti opittu ja opittu on viety myös käytäntöön ettei kukaan muu joudu samaan tilanteeseen. Olen kai sairas kun ymmärrän että ihminen on erehtyväinen. Onneksi en ole hoitaja ettei tartte ollakaan täydellinen.
 
En toivo että teet virhettä, mutta että tuo ylimielisyytesi saisi pienen näpy. Tarkoittaen sitä että tekemäsi ja tunnustamasi vahingo ei olisi tarpeeksi kova rangaistus sinulle. Vaan että saisit seistä oikeuden edessä kuulemassa joudutko kenties vangituksi... Jos se sinusta on oikea tapa toimia ja muuttaa toimintaa paremmaksi niin fine.

Minusta rikosoikeuteen vieminen, jos kyseessä ei ole tahallisuutta eli tarkoitusta tappaa, ei ole paikka jossa työ virheitä käsitellään. Oikeuden saaminen uhrin perheelle ei mielestäni myöskään ole se että joku tuomitaan vankeuteen, siinä kohdin kun kyse on inhimillisestä virheestä. Mutta ehkä se ajatus lääkäristä telkien takana sitten jolla kulla helpottaa surussa. Minulla se ei sitä tekisi. Ainoastaan se tieto että virheestä on oikeasti opittu ja opittu on viety myös käytäntöön ettei kukaan muu joudu samaan tilanteeseen. Olen kai sairas kun ymmärrän että ihminen on erehtyväinen. Onneksi en ole hoitaja ettei tartte ollakaan täydellinen.
Oikeudessa nimenomaan puidaan sitä onko kyseessä ollut välinpitämättömyyttä tai laiskuutta. Paperit on allekirjoitettu ilman tarkistamista että päästäisi äkkiä eteen päin helpolla. Siitä tässä on kyse, ei siitä etteikö hoitaja tai lääkäri voisi ymmärrettävästi tehdä virhettä. Inhimillinen erehdys ei ole jos kyseessä on välinpitämättömyys. Tahallisesti kukaan tuskin ketään on tappanut, mutta laiskuudelle ottanut tietoisen riskin. Minulle on sattunut paha hoitovirhe josta kärsin, tapauksessani kyseessä oli oikea inhimillinen erehdys enkä siksi nähnyt syytä viedä asiaa eteen päin. Potilas tai hänen läheinen ei ole vastuussa siitä muistutteleeko joku henkilökuntaa tarkistamaan asioita joista ei itse voi tietää, hyvä yritys joltain... Olisiko syylliset itse kirjoittelemassa täällä...
 
Oikeudessa nimenomaan puidaan sitä onko kyseessä ollut välinpitämättömyyttä tai laiskuutta. Paperit on allekirjoitettu ilman tarkistamista että päästäisi äkkiä eteen päin helpolla. Siitä tässä on kyse, ei siitä etteikö hoitaja tai lääkäri voisi ymmärrettävästi tehdä virhettä. Inhimillinen erehdys ei ole jos kyseessä on välinpitämättömyys. Tahallisesti kukaan tuskin ketään on tappanut, mutta laiskuudelle ottanut tietoisen riskin. Minulle on sattunut paha hoitovirhe josta kärsin, tapauksessani kyseessä oli oikea inhimillinen erehdys enkä siksi nähnyt syytä viedä asiaa eteen päin. Potilas tai hänen läheinen ei ole vastuussa siitä muistutteleeko joku henkilökuntaa tarkistamaan asioita joista ei itse voi tietää, hyvä yritys joltain... Olisiko syylliset itse kirjoittelemassa täällä...
Et sä tajua lainakaan. Mutta tuhlataan vaan oikeudessa ne rahat jotka voisi käyttää monen asian parantamiseen. Ja ei, en ole syyllinen (kumma että voit muuten syylistää jonkun tietämättä mitään muuta kuin iltasanomien "faktat" jotka on potilaan puoliso kertonut). Aiemmin kirjoitin että olen itse meinannut kuolla synnytykseen ja silti en koe että homman oikeuteen vienti olisi paskaakaan auttanut.

For your information, tutkinut aiemmin työssäni mm. vakaviin vammautumisiin johtaneita onnettomuuksia ja voisin kertoa sinulle tarinan tai pari mitä yleensä onnettomuuksien takaa löytyy. Jopa parjaamasi "laiskuuden" josta useinkaan ei ole kyse, vaan kyse on esim johtamisen tai järjestelmien ongelmista. Annampa esimerkin: Laiskuutta saatta olla tahkota sama tieto seitsemään eri tietokonejärjestelmään - joko se jää tekemättä, tai tehdään osin hutiloiden koska pitäisi se oikea työkin ehtiä tehdä. Kyllähän puusilmäisesti tuon voi laiskuudeksi lukea, mutta todellisuudessa ongelma on siinä systeemissä joka altistaa huolimattomuudelle. Sinun mukaan tuossakin auttaa ilmeisesti se että se jonka piti kirjata tuomitaan. Hienoa. Mutta kukas tekis jotain sille kökköselle järjestelmälle? Ei kukaan. Kun syyllinen saatiin kiinni niin kaikki hyvin.

Tutkia pitää, mutta ei rikosoikeudellisin toimin. Ja rahat kohdentaa muutokseen, eikä syyllisien nimien löytämiseen.
 
En toivo että teet virhettä, mutta että tuo ylimielisyytesi saisi pienen näpy. Tarkoittaen sitä että tekemäsi ja tunnustamasi vahingo ei olisi tarpeeksi kova rangaistus sinulle. Vaan että saisit seistä oikeuden edessä kuulemassa joudutko kenties vangituksi... Jos se sinusta on oikea tapa toimia ja muuttaa toimintaa paremmaksi niin fine.

Minusta rikosoikeuteen vieminen, jos kyseessä ei ole tahallisuutta eli tarkoitusta tappaa, ei ole paikka jossa työ virheitä käsitellään. Oikeuden saaminen uhrin perheelle ei mielestäni myöskään ole se että joku tuomitaan vankeuteen, siinä kohdin kun kyse on inhimillisestä virheestä. Mutta ehkä se ajatus lääkäristä telkien takana sitten jolla kulla helpottaa surussa. Minulla se ei sitä tekisi. Ainoastaan se tieto että virheestä on oikeasti opittu ja opittu on viety myös käytäntöön ettei kukaan muu joudu samaan tilanteeseen. Olen kai sairas kun ymmärrän että ihminen on erehtyväinen. Onneksi en ole hoitaja ettei tartte ollakaan täydellinen.

Mikä ylimielisyys? Mitä ylimielisyyttä on siinä, jos pitää hyvänä asiana että asiat tutkitaan ja mahdolliset syylliset myös saa laissa määrätyn rangaistuksen? Jos minä tapan jonkun niin totta helvetissä ymmärrän ettei selitykseksi riitä pelkkä "se oli vahinko, saanko nyt anteeksi", vaan tottakai asia tutkitaan perinpohjin.

_Sinä et sitä tiedä, että oliko tässä kyseessä pelkkä inhimillinen virhe. _ Ymmärrätkö? Tätä on poliisit ja muut viralliset tahot tutkineet nyt jo pitkään, ja näyttöä selvästi on tahallisuudesta ja/tai laiminlyönneistä. Ei ne muuten rikosoikeuteen asti mene.

Kuulostat tosi lapselliselta. Kukaan ei ole tässä vaatimassa mitään täydellisyyttä yhtään keneltäkään, eikä nauttimassa siitä että lääkäri joutuu kalterien taakse koska ei tehnyt työtään kunnolla ja potilas kuoli. Mutta ei virkarikkeitä voida antaa anteeksi säälistä. Ja jos esim. sinun syntymätön lapsesi tapetaan kohtuun hapenpuutteen vuoksi, sen takia että lääkäri ja kätilö tekevät hoitoketjussa virheitä joita ei voida laskea inhimilliseksi virheeksi, niin tuskin sulle riittää selitykseksi "Sori, se oli vahinko. Ei me tehdä noin enää ens kerralla".

Mutta väitä mitä haluat. Sä kuulostat noin muutenkin sellaiselta henkilöltä joka kirjoittelee rakkauskirjeitä sarjamurhaajalle vankilaan, ymmärtämättä ollenkaan tämän henkilön tekojen seurauksia muille ihmisille. Tai sitten sä olet syytetyn omainen.
 
Et sä tajua lainakaan. Mutta tuhlataan vaan oikeudessa ne rahat jotka voisi käyttää monen asian parantamiseen. Ja ei, en ole syyllinen (kumma että voit muuten syylistää jonkun tietämättä mitään muuta kuin iltasanomien "faktat" jotka on potilaan puoliso kertonut). Aiemmin kirjoitin että olen itse meinannut kuolla synnytykseen ja silti en koe että homman oikeuteen vienti olisi paskaakaan auttanut.

For your information, tutkinut aiemmin työssäni mm. vakaviin vammautumisiin johtaneita onnettomuuksia ja voisin kertoa sinulle tarinan tai pari mitä yleensä onnettomuuksien takaa löytyy. Jopa parjaamasi "laiskuuden" josta useinkaan ei ole kyse, vaan kyse on esim johtamisen tai järjestelmien ongelmista. Annampa esimerkin: Laiskuutta saatta olla tahkota sama tieto seitsemään eri tietokonejärjestelmään - joko se jää tekemättä, tai tehdään osin hutiloiden koska pitäisi se oikea työkin ehtiä tehdä. Kyllähän puusilmäisesti tuon voi laiskuudeksi lukea, mutta todellisuudessa ongelma on siinä systeemissä joka altistaa huolimattomuudelle. Sinun mukaan tuossakin auttaa ilmeisesti se että se jonka piti kirjata tuomitaan. Hienoa. Mutta kukas tekis jotain sille kökköselle järjestelmälle? Ei kukaan. Kun syyllinen saatiin kiinni niin kaikki hyvin.

Tutkia pitää, mutta ei rikosoikeudellisin toimin. Ja rahat kohdentaa muutokseen, eikä syyllisien nimien löytämiseen.

Jos takana on onnettomuus, syytettyjä ei tuomita. Mutta takana ei välttämättä ole onnettomuutta. On olemassa myös suoraa välinpitämättömyyttä ja laiskuutta. Myös siellä sairaalamaailmassa. Vaikka sinun nyt onkin vaikea laskeutua sieltä vaaleanpunaiselta pilvilinnaltasi (jossa ketään ei tuomita koska sääli) alas ja ymmärtää että maailmassa on myös välinpitämättömiä ihmisiä. Myös lääkäreissä ja hoitajissa.
 
Jos takana on onnettomuus, syytettyjä ei tuomita. Mutta takana ei välttämättä ole onnettomuutta. On olemassa myös suoraa välinpitämättömyyttä ja laiskuutta. Myös siellä sairaalamaailmassa. Vaikka sinun nyt onkin vaikea laskeutua sieltä vaaleanpunaiselta pilvilinnaltasi (jossa ketään ei tuomita koska sääli) alas ja ymmärtää että maailmassa on myös välinpitämättömiä ihmisiä. Myös lääkäreissä ja hoitajissa.
näin juuri
 
On tällaisia tilanteita ennenkin ollut. Tunnen erään, joka itse vaati, että hänet tutkitaan verenvuodon varalta, koska hänen olonsa ei ollut hyvä, ja verenvuoto löytyi. Tässä Tiinan tapauksessa ilmeisesti ihan kaikki olivat pihalla, mukaan lukien Tiina ja hänen miehensäkin, kun hekään eivät tajunneet vaatia tutkimusta.

No, toivottavasti tämän ikävän sensaatiohakuisen journalismin seurauksena ihmiset oppisivat tajuamaan, että sairaalassakaan omaa terveyttään ei voi koskaan täysin ulkoistaa hoitohenkilökunnalle, vaan aina pitää jossain määrin huolehtia itsestään. Jo yksikin kyseenalaistaja olisi riittänyt pelastamaan tämän ihmisen.
Huh huh, ihan niin kuin kovinkaan moni oikeasti kyseenalaistaisi hoitohenkilökunnan toiminnan. Ja oli siis sinusta heidän oma vika kun eivät osanneet vaatia tutkimusta, käääk! Suurimman osan ajastahan tuolla synnärillä on vain kolme henkilöä paikalla, tuleva äiti, isä ja satunnaisesti kätilö. Yritä siinä sitten kyseenalaistaa.
 
Huh, mulla oli sektion jälkeen sama tilanne muutama vuosi takaperin... joku suoni jäi vuotamaan. Onneksi omalle kohdalle osui kokeneempi hoitaja, joka kovia kipuja valiteltuani mittasi verenpaineen ja siitä osasi selvästi heti päätellä että jotain on pahemmin pielessä, haki heti lääkärin ja uuteen leikkaukseen nopeasti. Mun kohdalla siis kokenut hoitaja saattoi pelastaa henkeni...

Juuri näin sinun onneksesi varmaan kävi.Pelkällä verenpaineen mittauksella olisi tässäkin tapauksessa huomattu ja äiti jäänyt henkiin.
 
Iltasanomien sensaatiojuttu on vain yksi puoli kuvasta. Terveydenhuollon henkilökunta ei voi puolustautua julkisuudessa mutta toki oikeudessa saa puolustautuakin. Jos on tullut laiminlyöntejä niin Valvira tutkii asian ja vie oikeudet tehdä työtä ihan ilman oikeudenkäyntiä.

Veikkaan että tässä tapauksessa useampi asia on mennyt peräkkäin pieleen. Synnyttäjä on jäänyt vuotamaan ja kokematon hoitaja ei ole tätä tajunnut heräämössä. Lääkäri ei taas ole ehtinyt paikalla kun muut työt ovat vaatineet enemmän huomiota ja sitten ei ole jaksettu odottaa. Lähtölupa osastolle voidaan antaa puhelimitse monessa tapauksessa jos asiat ovat kunnossa mutta hätäleikkauksen kohdalla näin ei pitäisi tehdä.

Hyvillä ja tarkoilla ohjeilla pääsee pitkälle niin terveydenhuollossa kuin muuallakin. Ongelma on siinä miten niitä noudatetaan. Tämän tapauksen kohdalla siirtokriteerit tavalliselle osastolle eivät olisi mitenkään täyttyneet ja valvonta- tai teho-osastola ei Kättärillä taida olla. Hoitaja laittoi sitten kokemattomuuttaan potilaan eteenpäin. On vaikea uskoa että tällainen voisi tapahtua mitenkään kokeneelle hoitajalle.
 

Yhteistyössä