Marraskuun Mussukat 2016 *Huhtikuussa*

Mie en tiijjä onko mitään vaihtelua.. Niin tasaseen nyt on tämä luovutus-olo ollut..
Eikä oo ees varaa varhaisultraan että ees näkis onko siellä ketään oikeassa paikassa ja sykkiikö sydän.
Entä jos tässä joutuu ekaan ultraan (vko 12 tai jotain) asti kuollutta alkua sisällään kantamaan.. Tulis edes luonnollisesti pois jos niin on..
Inhottava tunne tämä "varmuus" siitä ettei kaikki ole ok.

 

Mie en tiijjä onko mitään vaihtelua.. Niin tasaseen nyt on tämä luovutus-olo ollut..
Eikä oo ees varaa varhaisultraan että ees näkis onko siellä ketään oikeassa paikassa ja sykkiikö sydän.
Entä jos tässä joutuu ekaan ultraan (vko 12 tai jotain) asti kuollutta alkua sisällään kantamaan.. Tulis edes luonnollisesti pois jos niin on..
Inhottava tunne tämä "varmuus" siitä ettei kaikki ole ok.

Mä pidän kuitenkin peukkuja meille molemmille et kaikki ok <3

Mä oon niin kova pelkäämään aina kaikkea. Mä meen ens To varhaisultraan. Vaikka sitä rahaa ei täälläkään kauheasti oo. Mut just sen mielenrauhan vuoks et sit selvii mikä siellä odottaa.

 

Meillä häät heinäkuussa. Ostin hääpuvun joka on sellasta tosi korsettimallia. Onneks on tuttu ompelija et saadaan masu sitte pukuun mukaa. Että sitte tärppäs ku tuli muuta ajateltavaa elämään. Nyt sit jaksais mitää häitä järjestelläkkää

 

Olin lukevinani mein kaupungin neuvolasuunnitelmasta että ekalla neuvolakäynnillä varmistetaan sikiön elossa olo joko ultralla tai dopplerilla, eikö muualla tämmöstä tehä nykyää?
Kuinka sillo 10v sitten oli en kyllä yhtää muista, sen verran pieni paikkakuntaki ettei ihan up-to-date oltu laitteissa muutenkaa
En kummosemmin stressaa löytyykö ketää vaiko ei, mutta kyllä se ny kieltämättä olis paha isku jos ei oliskaa... mut yksi asia kerrallaan

 

Jihaa! Huhtikuu alkaa! Ihanaa ko ulkona jo aurinko paistelee ja purot solisee tääl pohjosessaki jo.

Mul oireena edelleen lievä äklötys jos en syö parin tunnin välein. muuta ei oikeastaan. Silti tullu vähän varmempi olo että kyl tuol sisällä vauveli kasvaa ja eiköhän kaikki hyvin mee.

Mmamitar, ite oon kans aika pieni kokonen: pituutta hiumat 154cm ja painoakaan ei oo ko himpun verran yli 50kg ja mulla meni ihan ookoosti esikoisen synnytys. Esikoinen oli "normaalin" kokonen: 51cm ja 3600g. Välilihaa leikattiin, mut se parani tosi hyvin ja nopeaan. Joten kyl sul kaikki hyvin menee!

Itellä muutenkin jäi esikoisen synnytyksestä tosi hyvä fiilis, ei ollu kipuja ja kaikki meni oppikirjojen mukaan, niin ei jääny mitään traumoja onneks. Hyvillä mielillä tätäki synnytystä vaan oottelen.

 

Mä en enään kestäny epätietosuutta et onko kaikki kunnos vai ei... joten soitin neuvolaan ja pyysin varhaisultraan lähetettä. Kerroin et oireet katoillu/vähentyneet ja tiiän toki et voi olla myös normaalia mutta et mua kummittelee edellinen km ,ja tahtosin ihan mielenrauhankin vuoks päästä tarkistaan tilannetta. Nyt oottelen soittoa millon saan ajan mut myös pelottaa ... mä toivon etten saa sitä kamalaa lääkäriä ,joka viimeeks vihjaili että se km ois mun oma aiheuttamaa :O !!! Ja totes "tämä ei varmasti ollut toivottu lapsi"

 

Onko täällä muuten ketään joka imettää vielä edellistä lasta? Mulla 1v3kk tyttö jota imetän ja olen miettinyt että miten jatkossa. Olisin halunnut imettää siihen 2 vuotiaaks asti, mutta nyt mietin että pitäskö lopettaa jo hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, koska jos lopetan vasta vauvan syntymän jälkeen voisin kuvitella että vanhempi saattaisi olla mustasukkainen. Jos taas jatkan niin sit esikoisen imetystä pitäs melkeen jatkaa reippaasti yli 2 vuotiaaks ja sitä en välttämättä halua. Mitä mä teen

Täällä käy tissillä vielä 1v8kk taapero, oon kans vähän kahden vaiheilla, miten jatkossa... Mutta onneksi vielä aikaa pähkäillä.
Onko muilla nyt alkuraskaudessa imetyksestä rinnat kipeytyny? Itse oon huomannu, että välillä särkee ku taapero tulee huikalle

 

Jihaa! Huhtikuu alkaa! Ihanaa ko ulkona jo aurinko paistelee ja purot solisee tääl pohjosessaki jo.

Mul oireena edelleen lievä äklötys jos en syö parin tunnin välein. muuta ei oikeastaan. Silti tullu vähän varmempi olo että kyl tuol sisällä vauveli kasvaa ja eiköhän kaikki hyvin mee.

Mmamitar, ite oon kans aika pieni kokonen: pituutta hiumat 154cm ja painoakaan ei oo ko himpun verran yli 50kg ja mulla meni ihan ookoosti esikoisen synnytys. Esikoinen oli "normaalin" kokonen: 51cm ja 3600g. Välilihaa leikattiin, mut se parani tosi hyvin ja nopeaan. Joten kyl sul kaikki hyvin menee!

Itellä muutenkin jäi esikoisen synnytyksestä tosi hyvä fiilis, ei ollu kipuja ja kaikki meni oppikirjojen mukaan, niin ei jääny mitään traumoja onneks. Hyvillä mielillä tätäki synnytystä vaan oottelen.

Hei tosi kiva kuulla, että sulla meni kaikki hyvin Oon ite 157 pitkä ja painoa 52 kg. Jotenkin järkytyin, kun sekku synnytti ja oon aina ajatellu sen olevan tosi "hedelmällinen" ku on tosi leveä lantio jne. Se kiros alatiesynnytyksen ja sano et sen sielu jäi sinne sairaalaan. Ehkä jotenkin itse ei haluais ees kuulla noita negatiivisia tarinoita vaan pelkästään positiivisia Toi välilihan leikkaaminenki mua hirvittää, mut mä en ookkaan koskaan synnyttänyt niin mul ei ole mitään muuta käsitystä kuin jotkut toisenlaiset äidit ohjelmat. Niissäki ne yleensä huutaa ja itkee et kuolee, ja sit jälkeenpäin sanovat ettei ollut edes paha. Vissii kipu unohtuu ihan hyvin

 

Täällä käy tissillä vielä 1v8kk taapero, oon kans vähän kahden vaiheilla, miten jatkossa... Mutta onneksi vielä aikaa pähkäillä.
Onko muilla nyt alkuraskaudessa imetyksestä rinnat kipeytyny? Itse oon huomannu, että välillä särkee ku taapero tulee huikalle

Mulla nännit kipeät ja välillä tekee kyl pahaa imetys. Nyt tuo on keksinyt vielä semmoisen hauskan jutun ku puremisen. Taitaa olla hampaita tulossa

 

Laiskis ite kun soitin ekaa neuvolaa ja kysyin mitä siellä tekevät niin ei ultrata eikä kuunnella sydänääniä. Eli toisinsanoen ei mitenkään varmisteta onko siellä ketään... Esikkoo odottaessa 11v sitten tehtiin ultra heti ekalla käynnillä. Tosin silloin asuin pienemmällä paikkakunnalla.

Ite en tiijä mitä nyt oikein tekis.. Tai en kai minä mitään voi. Tunne että kaikki ei ole ok sen kun voimistuu. Oireita ei ole enää mitään, hyvin pieniä nipistyksiä enää nänneissä kun vertaa alkuajan tissit niin kipeet ettei kärsi edes ukkoo halata tai pikkukoiraa sylissä pitää..
Jotenkin satavarma aavistus että tää oli tässä. Eikä vissiin mihkää tarkistus ultraan pääse näillä tuntemuksilla kun historiassa ei ole km tai muitakaan ongelmia? Äh...

 

Hei tosi kiva kuulla, että sulla meni kaikki hyvin Oon ite 157 pitkä ja painoa 52 kg. Jotenkin järkytyin, kun sekku synnytti ja oon aina ajatellu sen olevan tosi "hedelmällinen" ku on tosi leveä lantio jne. Se kiros alatiesynnytyksen ja sano et sen sielu jäi sinne sairaalaan. Ehkä jotenkin itse ei haluais ees kuulla noita negatiivisia tarinoita vaan pelkästään positiivisia Toi välilihan leikkaaminenki mua hirvittää, mut mä en ookkaan koskaan synnyttänyt niin mul ei ole mitään muuta käsitystä kuin jotkut toisenlaiset äidit ohjelmat. Niissäki ne yleensä huutaa ja itkee et kuolee, ja sit jälkeenpäin sanovat ettei ollut edes paha. Vissii kipu unohtuu ihan hyvin

Kipu unohtuu kyllä hyvin, muistuu mieleen vasta sitku o seuraavan kerran samas tilanteessa tai mulla ainakin näin. Synnytys on kuten kaikki muukin hyvin yksilöllistä, itse olen 175cm ja viime synnytykses taisin painaa reilun 120kg jos oikein muistan (nevör again, muuta en sano), ja kumminkin on kuulema niin ahtaat tiet että pahoja repeymiä on tullut, mulla ei siis oo välilihaa leikattu. Lisäksi oon synnyttäny täysin luomuna, ilman mtn kivunlievitystä enkä kyllä voi sanoa että huonoja synnytyksiä on ollu. Suht nopeitahan nuo omat on ollut, esikoistaki synnytin vain 11h kätilöt ovat kehuneet että olen kuin viilipytty tai "lugn som en ko" eikä oikein olemuksestani tiiä missä vaiheessa synnytystä olen ku en pahemmin mtn voivottele tai huutele hyvin on vieraan tuntusta ku melkei joka ohjelmassa missä synnytyksiä näytetään huudetaan ku sikaa pistettäs tjtn... kyllä mä ymmärrän että sellasiakin on, mutta meitä muitakin on, tuskin olen ainut

Niin ja normaalinkokoisia ja -painoisia nuo molemmat höpönassut on syntyessään ollut

Laiskis & pikkukaveri rv6+6

 

Laiskis ite kun soitin ekaa neuvolaa ja kysyin mitä siellä tekevät niin ei ultrata eikä kuunnella sydänääniä. Eli toisinsanoen ei mitenkään varmisteta onko siellä ketään... Esikkoo odottaessa 11v sitten tehtiin ultra heti ekalla käynnillä. Tosin silloin asuin pienemmällä paikkakunnalla.

Ite en tiijä mitä nyt oikein tekis.. Tai en kai minä mitään voi. Tunne että kaikki ei ole ok sen kun voimistuu. Oireita ei ole enää mitään, hyvin pieniä nipistyksiä enää nänneissä kun vertaa alkuajan tissit niin kipeet ettei kärsi edes ukkoo halata tai pikkukoiraa sylissä pitää..
Jotenkin satavarma aavistus että tää oli tässä. Eikä vissiin mihkää tarkistus ultraan pääse näillä tuntemuksilla kun historiassa ei ole km tai muitakaan ongelmia? Äh...

No voihan.... kyllä sitä ny luulis että tarkistettais ensin että onko siellä edes ketään ennenku ruvetaan viemään tietoja koneelle ja mitä kaikkee mä meinaan ainaki vaatia että koittavat edes sydän ääniä saada kuuluviin jos ei muuta.

 

Nessu87: Kuulostaapas kamalalta lääkäriltä, eihän noin voi sanoa.

Ekaa kertaa neuvolassa käyty! Ihan hyvin meni. Ei mitään ihmeellistä...juteltiin vaan. Verenpaine ja hemppari otettiin. Nyt olis laskurin mukaan viikko 8 plus 0. Nyt vaan odotellaan ekaa ultrakutsua, se on varmaan sit 3viikon päästä!

 

Minäkin imetän edelleen tuota kohta 2-vuotiasta mutta meinasin että jos lopettelisi ehkä kesän mittaan niin ei ole sitten liikaa muutosta kun vauva tulee. Alunperin olisin toivonut että lapsilla olisi niin pieni ikäero että voisin tandem-imettää mutta nyt kun esikoinen onkin jo vähän vanhempi niin kai sitten lopetan hänen imetyksensä kuitenkin. Jos vaan raaskin, sniif! Nännejä aina alkuun vihlaisee kun taapero tulee rinnalle mutta ei onneksi ole kipua pidempään.

Täällä tänään suunnilleen 8+0 ja maanantaina olisi sitten aika mennä varhaisultraan!

Suosittelen kaikille tutustumista Aktiivinen synnytys ry:n sivuihin ja TENS-laitetta synnytykseen.

 

Koita truuly soittaa neuvolaan ja sanoo huolistas et oisko mitenkään mahollist saada lähetettä ultraan? Ainahan kannattaa kokeilla.

Synnytyksest . Mä olin semmoben hiljanen synnyttyjä en huutanu tai muuta . Vähän puuskuttelin meneen synnytyskesti aika pitkään ja muistan ku kätilöt sano "pian se tulee,kohta se tulee!" Mietin hiljaa mielessä että "ettekö te idiootit tajuu etteise sieltä ulos tuu!" :'D Olin niin valmis leikkaukseen mut kyllä se sieltä tuli sit alateitse.

 

Kuten aiemmat ovat kirjoittaneet, kyllä synnytyksestä selviää. Ja sitä varten siellä on ammattilaiset, että he tekevät päätöksiä sen mukaan mikä on parasta lapselle ja äidille. Jos se olisi niin kamalaa, kun joistain jutuista antaa ymmärtää, kenelläkään ei olisi yhtä lasta enempää. Itsellä ekan kohdalla kokeilin luomusynnytystä, se ei ollut minun juttuni. Toisella kerralla pyysin jo ovella epiduraalin Mies ihmetteli kun hän pystyi vaan lueskelemaan lehteä ponnistusvaiheeseen asti. Ja kyllä luonto on ainakin minun kohdallani tehnyt sen, että loppuraskaudessa on jo niin tukala olo, että toivoo jo pääsevänsä synnyttämään!
Voisikin tutustua tuohon Aktiivinen synnytys Ry:n sivuihin.
Ihanaa viikonloppua Ihanaiset!

Mandari 5+6

 

Synnnytys ei pelota vaikka edellinen kesti 19h ja siinä oli kaikenlaista sählinkiä; nousi 39 kuume, vauvan sydänäänet laski, hätäsektio valmius ja sain 11 tikkiä.. eikä se ollut musta edes yhtään niin kauheeta ku olin kuvitellut

Onko muilla semmosta, et toisena päivänä pystyy syömään ihan kauheesti ja melkee mitä vaan, ja välillä kaikki oksettaa? Niin rasittavaa ky joutuu joka päivä miettii että mitähä tänään menis alas.. ja ku ne vaihtelee päivittäin.. kohta on kaapit täynnä kaikkee turhaa

 

Mulla oli kaks ekaa synnytystä ihan kauheat, ekasta jäi pitkäksi aikaa trauma, sehän myös päätyi erittäin kiireelliseen hätäsektioon, toinen oli kamala, kivunlievitys ei toiminut yhtään ja sairaalan povaama keskikokoinen lapsi oli 54cm ja 4,5 kg. Mut kolmas olikin sit ihan unelma, sain spinaalin ja se vei ihan kaikki kivut pois! En edes tuntenut supistuksia ja synnytyksen jälkeen oli olo et oon elämäni kunnossa. Eli toivottavasti nytkin sujuisi näin kuin tää vipa, aion kyl kans jo suunnilleen ovelta sit tilata sen spinaalin

Sirppis ja Höpö 7+0

 

Tytski87 juurikin noin! Yhtenä päivänä maistuu raikas ja kirpeä, kaikki makea varsinkin suklaa ällöttää (se on kyllä aika vakavaa), seuraavana menee pizzat ja hampurilaiset. Alkuun näytti siltä, et kaikki ällöttää ja olin jo innoissani, että ehkä tässä raskaudessa ei tule +30 kiloa lisää. Olokin oli niin energinen, et ois voinu valvoa yötä päivää. Nyt sekin aivan päin vastoin.

 

Mulla tänään ollu vähä pahoinvointia. Tässä kohtaa sanon et jee koska on ollu niin oireetonta.

Katotaan kun kadun jos pahenee.

Synnytys ei pelota enkä oo miettiny kää kauheasti. Mulla eka käynnistettiin raskausmyrkytyksen takia ja synnytys oli nopea 5 tuntia.
Haluaisin ehkä tällä kertaa kokeilla vähemmällä kivunlievityksellä ja ajatus sillee selällä maaten synnyttäminen ei oikein sytytä. Täytyy selvitellä vaihtoehtoja sitte lähempänä

Jenanie ja tyyppi 5+3 kai

 

Kun nyt alettiin oireista puhumaan niin mulla on semmonen olo tosi usein, että on ihan hitonmoinen nälkä ja sit ku miettii mitä söis, ei teekkään mitään mieli. Sit tuleekin jo kohta niin huono olo ja heikotus ettei mitään rajaa. Ja just sama et jonain päivänä saa pakolla syötyä jotain suolaista, seuraavana päivänä makeeta. Myöskin liitoskivut on tällä kerralla jotain valtavaa. Esikoisen aikana en oo semmosista tiennyt mitään. Naama kukkii ja väsyttää
Ja silti niin äärimmäisen onnellinen olo

 

Mulla tänään ollu vähä pahoinvointia. Tässä kohtaa sanon et jee koska on ollu niin oireetonta.

Katotaan kun kadun jos pahenee.

Synnytys ei pelota enkä oo miettiny kää kauheasti. Mulla eka käynnistettiin raskausmyrkytyksen takia ja synnytys oli nopea 5 tuntia.
Haluaisin ehkä tällä kertaa kokeilla vähemmällä kivunlievityksellä ja ajatus sillee selällä maaten synnyttäminen ei oikein sytytä. Täytyy selvitellä vaihtoehtoja sitte lähempänä

Jenanie ja tyyppi 5+3 kai

Millä viikoilla ja miten sulla käynnistettiin? Oliko minkä tyyppinen/mitä oireita myrkytyksessä? Jos saa udella

 

On ollut vähän hiljaiseloa viime päivät, kun olo on ollut jotain ihan kaameeta. Etova olo alkaa aamulla ja kestää iltaan asti. Jotain tarvii kuitenkin koko ajan syödä, jottei olo heikkene ihan mahdottomaks. Ja kauhean vaikea keksiä mitä söisi, kun kaikki ällöttää. Hedelmätkin tuntuu jotenkin liian makeilta: ja tämän sanoo entinen suklaaholisti!

Toissapäivänä olo on ehkä hitusen alkanut kohentua, joten toivoa "normaalista" elämästä on Ja mikä parasta, tiedän kaiken johtuvan pienestä pavusta, joka sykkii elämänalkua kohdussa <3 Kävin viime viikolla varhaisultrassa tk:ssa ja itkulta ei voinut välttyä kun näki sen ihmeen! Liikuttui siinä sitten jopa lääkärikin, sen verran herkkä hetki oli esikoita odottavalle äidille

Tällä hetkellä mennään raskausviikoissa 8+4. Lasketusta ajasta ei sen sijaan oo hajuakaan, kun en tajunnut sitä kysyä siinä tunnevyöryssä. Marraskuun alkua se kait on, ehkä 4.11.?

Onnea muillekin ultrasta varmuuden saaneille ja uusille plussanneille!

 

Tänään olikin sitten eka neuvola, sitä perus paperien täyttöä jne
Riskiraskautena menee tämä kuten vähän jo aavistelinkin, varmaankin tulossa jonkinlaista tehoseurantaa ja paineita pitää itse seurata viikoittain.
Kovin on pitkäksi muuttunut käyntivälit täällä kun nyt eka rv 7 ja seuraava rv16 :O Toki ultraääni ja lääkäri välissä...

Tiistaina sitten verikokeille ja virtsaviljelyyn sekä siitä ultraan, toivotaan että näkyy vanhoilla terkkarin laitteilla...

Juna 7+1

 

Millä viikoilla ja miten sulla käynnistettiin? Oliko minkä tyyppinen/mitä oireita myrkytyksessä? Jos saa udella

Joo. No mulla oli siis aika lievä. Et se pre mikä lie viikolle 37+4 käynnistettiin sellasilla tableteilla, jotka laitettiin alapäähän. Oli korkee verenpaine ja valkuaistako se sit on virtsassa? Ja oli sellasta näköhäiriöö ja outoa oloa myös vähän.