Helmikuun Helmiäiset 2016 *Helmikuussa* MEIDÄN KUU!

Vauvaketju olisi tosi hyvä idea! Olisi kurjaa jos tämä kokemusten vaihto loppuisi tähän.

Meillä alkaa maidon tulo tasaantua. Viimeisen viikon vauva tankkasi jatkuvasti tissillä ja nyt vasta alkaa maitomäärä olla isompi ja sitä myöten syöntivälit jopa 3 tuntia. Usko meinasi mennä maidon riittävyyteen kun jatkuvasti lutkutti tyhjän tuntuisia tissejä ja kaikissa oppaissa sanotaan että tiheän imun vaihe kestää 1-2 päivää. No meillä kesti viikon.

Tutti on pop meilläkin. Rinnat ei kestä jatkuvaa tuttina oloa etenkään kun vauva ei osaa nukahtaa ilman jonkun imemistä. Tiheät syötöt sai muutenkin nännien ympärykset tolkuttoman kipeiksi.

Meilläkin oli aluksi yöt levottomia mutta kun tajusin pitää vauvaa hetken vieressä imetyksen loputtua niin ei enää havahdu pinnikseen nostamiseen. Jos ihan ranttaliksi meni niin käärin kapaloon ihan vauvan omalla täkillä, tutti suuhun ja sylissä hytkytystä ja nukkuva paketti vaan sänkyyn.

Arki alkaa tiistaina kun mies palaa töihin. Saa nähdä miten pärjätään Isompi on niin isin poika nyt ja lisäksi haluaisi että häntä kannetaan ja bonuksena on alkanut pissiä housuun eikä edes kerro niin tehneensä. Tahtoisi siis olla myös vauva. Onko kellään vinkkejä miten tuon kastelun saisi loppumaan? Huomiota on koitettu antaa mahd. paljon ja kehuttu kaikista isojen jutuista mitkä hän osaa. No ehkä aika tekee tehtävänsä ja siihen asti pesukone laulaa yhden kakkapyykkiä ja toisen pissapyykkiä.

 

hattisvattis Kaikki myötätunto housuunpissaajasta! Meidän molemmilla lapsilla on ollu n. 2,5-vuotiaana puoli vuotta kestäneet "kunhan piruuttani teen kaiken housuun" -vaiheet ja kyllä siinä sai hammasta purra. Vain aika auttoi, mutta tuun kertoon jos muistan niitä miljoonia vinkkejä joita itse saatiin tuon loppumiseksi

 

Hei mää otan mielelläni vastaan neuvoja miten vauvan saa syömään tuttia! En oo onnistunu siinä kummankaan lapsen kans ja ainaki esikoinen olis siitä hyötynyt.

Mulle on iskeny ihan järkyttävä väsymys päälle,en muista valitinko jo siitä.yötki on menny ihan hyvin ja rautaa syön mutta voisin nukkua 2 tunnin välein

 

Tärkeintä on tietenki että tutti on oikeen kokoinen, vaikka pienen vauvan pienelle suulle semmosta ei tunnu löytyvänkään. Ei kai sitä sen kummemmin voi "opettaa" kuin kerta toisensa jälkeen nostaa tutti takaisin suuhun. Vauvat taitaa ihan poikkeuksetta sylkeä tuttia pois ja irvistellä sille, koska sieltä ei tuu mitään vaikka kuin imis. Ja monesti vauvat imee sitä niin kauhealla raivolla että tippuu siksikin Musta siinä ei kuitenkaan oo mitään väärää opettamalla opettaa tutille/pullolle, koska siitä on tosiaan suuri apu niin itselle kuin vauvallekin. Ja tosiaan helpompi vieroittaa tutista kuin peukusta/nyrkistä/tyynyliinan nurkasta/mistä ikinä.
Tietenki vauva voi olla vähän ronkelikin niiden kans, esim. kaverin poika ei huolinu silikonisia (niitä kirkaspäisiä) tutteja, vaan pelkästään ruskeita luonnonkumisia. Sama homma oli tuttipullojen tuteissa. Meidän lapset taas ei oo tykänny aventin tuteista, joissa se suun ulkopuolelle jäävä osa on jotenki kummallisen suora. Tytöllä myös ne ainun perinteiset "rinkulatutit" oli pannassa.

 

Meille syntyi tyttö 41+0 mitoilla 52cm 4072g, vielä ollaan sairaalassa, jouduttiin teholle bilirubiinien takia ja osastonhoitoa edessä siis vielä muutama päivä. Kuulumisia sitten kunhan kotiudutaan! Vajaata 9h kesti kaiken kaikkiaan vesienmenosta, lopputahti oli melko hurja, epiduraalin onneksi laittoivat todella aikaisessa vaiheessa kovien kipujen vuoksi. Hirveä homma, kyllähän oli epämukavaa touhua mutta selvittiin ja palkinto mitä ihanin.

 

Meille syntyi pieni prinsessa eilen 21.2. klo 21.57 mitoin 3730g ja 47,5cm. Lisää myöhemmin, olo on onnellinen ja häkeltynyt ♡

 

Onnea surusilmät ja helmijenni!

 

Ihanaaa! Lisää vauvoja <3 Onnea Surusilmät ja helmijenni!

Meiän vauva synty muuten viikolla 39+2, kun laskettu aika muuttu jossain vaiheessa sillon aluks jo. Mutta ei oo niin vakavaa että tarvis tuonne listaan korjata

 

Onnea vauvoista helmijenni ja Surusilmät .

Jokohan sitä pian iteki pääsis sinne synnyttämään.

 

Onnea vauvan saaneille
Jospa jo kohta minunkin vuoroni, sekavin miettein kun kaikki tuleva uutta Kuitenkin jo kovasti ootan että alkais tapahtuun jotain
Rv39+2

 

Lähtiköhän se Ninami synnyttämään ku oli kerta vauvaki vähentänyt liikkeitään. Eikös se joillakin meinaa synnytyksen lähestymistä

Minä täällä vaan opparia teen. Mikä laskettu aika, en ees muista millon se on

 

Onnea surusilmät ja helmijenni!

Montas meitä odottajia vielä on?

Täällä niin malttamattomana jo odotetaan vauvaa saapuvaksi Kovia kipuja on mutta edistystä ei ollenkaan Vauvan liikkeet vähentyneet huomattavasti mikä luo oman stressinsä tähän odotukseen, mutta luotan että kaikki hyvin koska siellä se liikkui vaikken en mitään tuntenutkaan, tosioutoa

Mä oon varma että tämä pullukka päättää tulla maailmaan vasta maaliskuussa

39+2

 

Minä odotan, edelleen!! Tänään viikkoja 39+5. Keskiviikkona laskettu aika, en olisi ikinä uskonu pääseväni näin pitkälle ku esikoinen synty kuitenki jo 37+2. Mutta en valita, olo on hyvä lukuunottamatta närästystä ja yöllä vessassa juoksemista.
Täällä kans ollaan varmoja et maaliskuun puolelle mennään.

 

Onnea Surusilmät ja helmijenni!

Fiona Järjestyksen ihmisenä korjaan kumminkin

Muistaako joku missä myytiin niitä kivoja tuttinauhoja? Semmosia kankaisia monella eri kuosilla, oli ainakin höyhen- ja leopardikuvioiset ja sitten semmonen violetti rusetilla. Mies onnistu poistamaan kaikki kirjanmerkit koneelta niin sinne meni mun miljoonat "en raaski vielä ostaa mutta laitetaan muistiin" -tyyppiset kirjanmerkit

 

Minäkin odotan vielä, nyt rv 40 +5, eikä vieläkään semmonen olo että olis synnytys edessä. Muutaman päivän ollut enemmän painetta alapäässä, kaipa vauva on jo laskeutunut... Keskiviikkona neuvola, neuvolatäti lupas tehdä sisätutkimuksen silloin. Kiva päästä näkemään onko tapahtunut mitään edistystä

Olot alkaa olemaan aika rasittuneet, joko itken, oon raivona, tai sitten mikään ei kiinnosta. Henkisesti alkaa oleen aika rasittavaa tää loppuraskaus... Onneksi pystyy laskemaan jo päiviä siihen että vauva on täällä, eikä tarvii enää laskea viikkoja tai kuukausia... edes jotain lohdullista

 

Elikkäs. Synnytyskertomusta hieman. Mulla oli koko lauantaipäivän ihmeellinen olo. Alaselkä kihelmöi ja reisissäkin tuntui pakotusta. Aloin huomaamaan pieniä suppareita pitkin päivää, nukuin tunnin torkut iltapäivästä ja mietin ihmeellistä oloani. Klo 23 tajusin että supistukset on säännöllisiä mutta ei vielä tarpeeksi kipeitä. Aloin kuitenkin kellottamaan niitä ja kellottelinkin koko yön, ajatellen vain että harjoitussuppareita nää vaan on. Klo 3 niitä kuitenkin tuli 5-10 min välein, vieläkään ei tarpeeksi kipeitä ajattelin. Kuudelta herätin ukon ja kerroin supistuksista. Toinen oli niin ihana kun heti halasi ja lohdutti. Mua vähän itketti kun ei tiennyt mitä se oikein oli.
Klo 10 pähkäilin lähteäkö synnärille tarkistukseen ja soittelinkin sinne. Ohjeeksi tuli että niin kauan kun kotona on hyvä olla niin saa olla rauhassa. Lähdettiin sinne kuitenkin klo 11, ajatellen että kotia vielä tullaan. Koko ajan tuli supistuksia säännöllisesti. Sisätutkimuksessa ilmeni että olin yhdelle sormelle auki ja kohdunkaula hävinnyt. Meidät määrättiin kylille kävelemään että saatais mut enemmän auki. Heti kun nousin sängyltä supistukset koveni. Tallattiin parin tunnin ajan portaita, mäkiä ja käytiin syömässä ja ostoksilla. Minä puuskuttaen, toinen nauraen. Supistukset olinko sitä luokkaa että oli pakko palata synnärille puoltoista tuntia ennemmin, ja selvisi että olin 4cm auki. Suoraan saliin hengittämään ilokaasua. Supistukset paheni kuuden sentin kohdalla jolloin laitettiin epiduraali. Se onneksi auttoi. Mies oli tuki ja turva, piti huolta että hengittelin ajoissa kaasua ja piti kädestä. Ite olin vähä sekaisin. Epiduraalia lisättiin 7 cm kohdalla mutta se ei auttanut ja sain lisää. Sekään ei meinannut auttaa mutta lopulta onneksi tehosi edes vähän. Kaasu edelleen käytössä. Mut käytettiin vessassa ja yritin pissata mutta oli koko ajan tunne että jos nyt punnaan tulee vauvakin.
Supistukset paheni ja sanoin kätilölle joka vilkaisi alakertaan. Olinkin täysin auki! Loppu siis tuli nopeaa ja pelotti mutta mies lohdutti. Sain alkaa ponnistaa ja vartin päästä pikkuinen oli sylissä. Käsi poskella hän sieltä tuli mutta en onneksi revennyt. Viisi tikkiä pintanaarmuihin.

Synnytyksen koin koko raskauden helpoimmaksi asiaksi. Nyt sylissä köllöttelee rv 41+0 syntynyt prinsessa ♡ vaivan arvoinen kullannuppu.

 

Kiitos synnytyskertomuksesta helmijenni!

Voi ei, meidän minimuorihan on tänään jo kuukauden vanha! <3 onko tänkin pakko kasvaa yhtä nopeaa kuin edellistenkin

 

Onnea uusille vauvoille!

Imn kyllä ne vaan nopeasti kasvaa. Meidän pieni on huomenna 3 viikkoa ja kasvanut pituutta niin että pienimmät 50 cm bodyt on jo liian pieniä. Mies jo meinasin ruveta markkinoimaan pieneksi jääneitä vauvan vaatteita perheellistyville työkavereilleen.
Perjantaina on edessä eka varsinainen neuvolakäynti, saas nähdä mihin mittoihin on vauva kasvanut.

Pikkuhiljaa alkaa jotain rytmiä löytyä vauvalle. Yöt menee kahdella syötöllä (jos ei laske mukaan nukkumaan käydessä ja herätessä syöttämistä). Aamulla jaksaa valvoa tunnin pari ja päivällä nukkuu kahdet pitkät unet. Illalla sitten torkkuu ja syö tiheään kunnes taas nukahtaa yöunille. Onneksi tämä rytmi löytyi ennenkuin mies menee taas töihin. Paljon luottavaisemmin jään kotiin kahden lapsen kanssa kun suunnilleen tietää milloin vauva nukkuu paremmin. Mies on kolmivuorotyössä niin saan ihan kaikkia vuorokauden aikoja täällä hoitaa itsekseni.

Miten teillä muilla? Alkaako vauvalla jo olla rytmiä?

 

Vetästiin pojan kans just puolikas vesimeloni puokkiin, hyvästi turvotus.
Nyt olis tarkotus mennä pihalle lumitöihin, isäntä ajelee lumet pojan kanssa puutarhatraktorilla joten mulle jää lumikola. Tänään satanu varmaan 20cm lunta, vaikka eipä se lumi haittaa ku ei sitä pirun pakkasta enää onneks ole.

Huomenna mulla piti olla neuvola mut se siirty torstaille, täytyy kysyä jonkinlaista painoarviota, millaisen nyt sit saa käsituntumalla.

 

Meillä alkaa 50cm bodyt vasta olla sopivia housut on vielä lähes kaikki vyötäröstä reiluja.

No niin, nyt se on virallisesti ensimmäinen vauvakuukausi ohitse ja asiaankuuluvat itkut on itketty

 

plääh,oon ihan kipee.eikö Se oo niin että lapsi ei synny jos ite on kipee..jostain tämänki muka lukenu.että luonto Se on fiksu ku järkkää hommat niin.pitää nyt sit huomenna kuumeessa lähtä sinne sokerirasitukseen.mukavaa myös kuumeisena olla juomatta..

 

Apua miten paljo viestejä. Onnea vauvautuneet.

Meillä tää neiti yökkii tuteille vaikka on ostettu eri mallisia ja eri kumilla. Ei ni ei. Esikoinen oli kova tuttimaakari mutta tämä... Ei millään.

Ööm.. mitä muuta täällä oli. Pulloo ei oo otettu vielä harjotteluun. Ehkä sekin joskus. Katsotaan.

Meidän minille oli 5 päivässä tullu 200g painoa ja tänään oli samalla myös viimeinen bilirubiinikontrolli. Jes!

Jaahas.. tämä aika loppui lyhyeen, vauva vailla tissiä

 

Niin ja kahvista voi tulla vauvalle masuvaivoja

 

Jos limatulppaa irtoaa osittain niin millaista se on? Ällövaroitus;!!! Huomasin tuossa vessassa käydessäni että valkovuodon seassa oli kananmunanvalkuaisen tyylistä kirkasta limaa, voisko olla limatulppaa vai ihan vaan valkkaria?
EDIT, taisi se limatulppaa olla koska illalla sitä tuli peukalonpään kokoinen klöntti..

Esikoisesta irtos kokonaisena suihkun lattialle, silloin sitä ei kovin ehtiny ihailemaan ku meni viemäriin. Ja noin 9 tuntia ennen synnytystä.

 

plääh,oon ihan kipee.eikö Se oo niin että lapsi ei synny jos ite on kipee..jostain tämänki muka lukenu.että luonto Se on fiksu ku järkkää hommat niin.pitää nyt sit huomenna kuumeessa lähtä sinne sokerirasitukseen.mukavaa myös kuumeisena olla juomatta..

Meillä sattui siihen loppu raskauteen vatsatauti ja influenssa, ensimmäiseen en sairastunut vaikka muu perhe sairasti ja jälkimmäisen takia mut otettiin osastolle eristyksiin illalla, seuraavana aamuna meni spontaanisti lapsivedet kuumeesta huolimatta..