Raskaana, mitä teen?

[vierailija]

Sain viime perjantaina tietää olevani raskaana, enkä tiedä mitä teen. En tiedä olenko valmis äidiksi vai onko keskeytys oikea vaihtoehto.
Järki sanoo että abortti on oikea ratkaisu, olen opiskelija, valmistun kylläkin tänä keväänä ja lapsen isä haluaa abortin.
Mutta sitten taas toisaalta abortti tuntuu väärältä ja pelkään katuvani sitä myöhemmin ja tavallaan uskon pärjääväni yksinkin lapsen kanssa.
Onko kenelläkään vinkkejä miten saisin päätöksen tehtyä?

 

[vierailija]

sanoisin että älä tee aborttia, olen kolmen lapsen äiti. Millä viikolla olet ? Itse kävin kuopuksen kanssa jo viikolla 7 ulrassa kun oli verenvuotoa, siellä sydän sykki jo .
Kyllä lapsen kanssa pärjää, ja rakkaus kantaa, mutta sen masennuksen tai syyllisyyden kanssa voi olla vaikeaa.
Olen itse ajatellut aina että lapsi on lahja. Ja luottanut siihen että jos lapsi on tarkoitettu tähän maailmaan, se tulee, ja luonto hoitaa sen pois, keskenmeno tai muuta jos ei ole tarkoitettu, Voimia .

 

[vierailija932]

Yksin en lasta lähtisi "odottamaan". Pienten lasten kanssa on tosi rankkaa kaksinkin. Mutta vaikea se on muiden puolesta sanoa, itse tekisin abortin jos mies sanoisi ettei jatkaisi parisuhdetta, ja lapset tekisin vasta kokonaiseen perheeseen.

 

[vierailija]

Sain viime perjantaina tietää olevani raskaana, enkä tiedä mitä teen. En tiedä olenko valmis äidiksi vai onko keskeytys oikea vaihtoehto.
Järki sanoo että abortti on oikea ratkaisu, olen opiskelija, valmistun kylläkin tänä keväänä ja lapsen isä haluaa abortin.
Mutta sitten taas toisaalta abortti tuntuu väärältä ja pelkään katuvani sitä myöhemmin ja tavallaan uskon pärjääväni yksinkin lapsen kanssa.
Onko kenelläkään vinkkejä miten saisin päätöksen tehtyä?

Se, että uskot *tavallaan* pärjääväsi lapsen kanssa ei ehkä ole stabiilein ajatuspohja, jonka pohjalta kannattaisi hankkia lapsi. Kuten sanoit, olet opiskelija et ole varma oletko valmis äidiksi. Mahdollisuus saada lapsia ei tarkoita, että sitä pitäisi välttämättä heti tehdä.
On osa vastuullisen aikuisen elämää pystyä myöntämään, milloin omat resurssit (olivatpa ne henkiset tai taloudelliset) eivät riitä. Jos joskus päätät saada lapsen, on parempi sekä sinun että lapsen kannalta, että pystyt sitoutumaan lapsenhoitoon täydellisesti. Mielestäni ihmiset hankkivat lapsia nykyään liian kevyin syin ottamatta huomioon esimerkiksi sitä, että lapsi voi sairastua vakavasti fyysisesti tai psyykkisesti ja sitten syntyy vaaratilanteita kun vanhempi ei osaakkaan suhtautua näihin asioihin rakentavasti.Tai sitten ei ole tarpeeksi aikaa lapselle, kun on liian tiukka taloustilanne ja pitää olla koko ajan töissä.
Jos päättäisit olla keskeyttämättä tätä raskautta et luultavasti katuisi lasta itseään, koska heitä kuitenkin rakastaa automaattisesti erittäin syvästi, mutta saattaisit jossitella tai surea ns menetettyä nuoruutta tai sitä ettet rauhassa saanut kokeilla siipiäsi vailla vastuuta kasvavan ihmisen kasvattamisesta. Et kuitenkaan ole luovuttaja tai epäonnistunut, jos päätät keskeyttää raskauden. Sulla ei ole mikään kiire tän asian kanssa. Elämä on edessä ja abortti ei tarkoita, ettet voi myöhemmin saada biologisesti lasta. (Tietysti on poikkeuksia, mutta sittenkin on mahdollista tarjota koti adoptio- tai kasvattilapselle.) Loppukädessä sinä osaat parhaiten sanoa, mitä asioita siedät, mutta toivon ettet hanki lasta ajatellen asiaa ns scarcity mindsetin (niukkuus ajattelutapa) kautta luullen, että tämä on ainoa tilaisuutesi kasvattaa oma lapsi.

 

[vierailija]

Olen tuo ensimmäinen vastaaja, joka sanoi että " älä tee aborttia". Tuli mieleen lisätä, että yksi vaihtoehto ja rakkaudellinen sellainen on antaa lapsi adoptioon, koska on paljon ihania ihmisiä jotka eivät voi saada omaa lasta . Mieti sitäkin vaihtoehtoa. Tsemppiä !

 

[.....]

Ei näihin tällaisiin kysymyksiin kukaan muu pysty "oikeaa" vastausta antamaan, kuin ihminen itse. Lähtökohtaisesti kannustaisin pitämään lapsen. Kaikkea muuta kerkeää aina tekemään myöhemminkin ja toisaalta harva katuu lapsen tekemistä, mutta usea suree tekemäänsä aborttia.

 

[vierailija]

Ei näihin tällaisiin kysymyksiin kukaan muu pysty "oikeaa" vastausta antamaan, kuin ihminen itse. Lähtökohtaisesti kannustaisin pitämään lapsen. Kaikkea muuta kerkeää aina tekemään myöhemminkin ja toisaalta harva katuu lapsen tekemistä, mutta usea suree tekemäänsä aborttia.

On myös ihmisiä, jotka kokevat abortin olleen oikea päätös. He eivät olleet valmiita kasvattamaan lasta ja pystyivät myöntämään sen itselleen. Myös lapsia kerkeää tekemään myöhemmin. Opiskeluikäinen ihminen voi mahdollisesti olla vasta nuori, jolla on kyllä runsaasti aikaa miettiä asiaa ennen vanhemmaksi ryhtymistä.

 

[.....]

On myös ihmisiä, jotka kokevat abortin olleen oikea päätös. He eivät olleet valmiita kasvattamaan lasta ja pystyivät myöntämään sen itselleen. Myös lapsia kerkeää tekemään myöhemmin. Opiskeluikäinen ihminen voi mahdollisesti olla vasta nuori, jolla on kyllä runsaasti aikaa miettiä asiaa ennen vanhemmaksi ryhtymistä.

No ei sitä tiettyä, jo alulle laitettua lasta enää uudelleen pysty alulle laittamaan...
Mutta joo, joillekin on varmasti oikea ratkaisu, mutta sen voi tietää henkilö itse.

 

[Echo]

Onko sulla tukiverkkoja? Omat vanhemmat, sisarukset, ystäviä? Älä yhdestä äijänkäppänästä välitä, sun lähipiiri voi ihastua vauvaan vaikka kuinka.

Erään läheisen avioliitto rakoili pahasti ennen ekan lapsen ekan vuoden aikana, ja ero tuli. Mutta siitä lapsesta tuli rakastettu lapsi, suvun keskipiste. (vähän liikaakin...) Äiti sai tosi paljon hoitoapua.

 

[vierailija]

Mun äiti on tehnyt abortin, kun viides lapsi oli tulossa ja elämän tilanne oli tosi rankka. Hän edelleenkin kipuilee asiaa. Kipu tulee vastaan, kun läheisille syntyy vauvoja. Äiti on 62 v. Mulla on ollut monta keskenmenoa, mutta on myös lapsia. Äitille kovia paikkoja, joten neuvon pitämään lapsen ja jatkossa huolehtimaan ehkäisystä, jos haluaa pitää taukoa lastenteossa. Tsemppiä!

 

[vierailija]

Itse en hyväksy aborttia. En ollenkaan.

Josset halua lasta, anna adoptioon.
Tai jos haluaisit ehkä kuitenkin, nii anna sijoitukseen. Silloin pääset aina tapaamaan lasta, tai voit myöhemminkin saada hänet takaisin.

Ihmiset aina puhuvat miten mielellään auttavat toisia. Mutta sitten ehkä siinä kaikkein tärkeimmässä asiassa - lapsen saannissa, ajatellaankin että jos minä olen saamassa lapsen enkä sitä halua, nii et sinäkään haluava sitä saa, mielummin tapan koko lapsen.

 

[vierailija]

Itselläni on periaate, että niitä lapsia pitää pystyä myös elättämään.
Jos nyt tulisin raskaaksi, abortti olisi ainoa vaihtoehto.
Jos mies haluaa abortin, niin kyllä se kannattaa ottaa vakavasti ja miettiä haluaako pilata myös hänen elämänsä..
Suosittelen aborttia tässä tilanteessa.
Onhän näitä yh mammoja koko palsta täynnä, mutta haluatko oikeasti ite ryhtyä samanlaiseksi sossupummiksi, jolla ei oikeasti ole mitään tulevaisuuden näkymää?

 

[Zissou]

Itselläni on periaate, että niitä lapsia pitää pystyä myös elättämään.
Jos nyt tulisin raskaaksi, abortti olisi ainoa vaihtoehto.
Jos mies haluaa abortin, niin kyllä se kannattaa ottaa vakavasti ja miettiä haluaako pilata myös hänen elämänsä..
Suosittelen aborttia tässä tilanteessa.
Onhän näitä yh mammoja koko palsta täynnä, mutta haluatko oikeasti ite ryhtyä samanlaiseksi sossupummiksi, jolla ei oikeasti ole mitään tulevaisuuden näkymää?

Älä kuuntele tällaisia neuvoja! Se, että olet YH äiti, ei tarkoita automaattisesti sitä, että olet sossupummi, jolla ei ole tulevaisuuden näkymää. Se ei myöskään tarkoita sitä, ettet voisi löytää rinnallesi miestä, joka olisi valmis olemaan isä lapsellesi.

En suosittele aborttia. Koska saatat elää loppuelämäsi "entäs jos"- tunteen kanssa. En usko kohtaloon, mutta toisaalta on välillä lohduttavaa ajatella, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Ehkä tämän pienen uskomattoman tyypin kuului juuri nyt tulla elämääsi!

Joku mainitsi tukiverkon. Sen puute on ollut itselleni raskasta, vaikka minulla onkin mies rinnalla. Mikäli perheesi asuu toisaalla, voisitko kuvitella hakeutuvasi ainakin joksikin aikaa samaan kaupunkiin? Onko sinulla ystäviä, joilla on itsellä perhettä? Keskustele asiasta lähipiirisi kanssa ja kuuntele heidän mielipiteitä. Älä luota täällä tuntemattomien neuvoihin!!! Käy myös neuvolassa juttelemassa asiasta! Älä tee hätiköityä päätöstä!

Tsemppiä!