V
vierailija
Vieras
Olemme kolmikymppinen aviopari. Yhdessä olemme olleet noin kymmenen vuotta. Naimisissa pari vuotta. Minä (mies) olen alkanut kokea paljon ahdistusta ja häpeää seksistä viime aikoina. Minulla on siitä oireina haluttomuutta, ongelmia kestämisen ja seisomisen kanssa. Aiemmat vuodet meillä on ollut todella hyvä seksielämä. Puhumme vaimon kanssa paljon tilanteesta ja hän kun on hyvin empaattinen ihminen, ymmärtää ja on kärsivällinen. Olen viime aikoina ajatellut paljon, mistä tällainen yht'äkkinen ahdistus seksiä kohtaan on voinut syntyä. Muistin, että ala-asteella luokkani useampi tyttö puristeli minua pyllystä, peniksestä ja kiveksistä. Olin tuolloin varmaankin 10-12 -vuotias enkä yhtään kiinnostunut seksistä. Puristukset usein sattuivat ja olivat muutenkin todella epämiellyttäviä ja hämmentäviä. Tätä puristelua jatkui siis ainakin vuoden ja tietenkään en kehdannut kertoa kenellekään. Olen miettinyt, että näillä kokemuksilla voisi olla jokin yhteys tähän nykytilanteeseeni. Ongelmani on, kerronko vaimolle tästä. Hän varmasti kokisi suurta surullisuutta jos tietäisi, mitä olen joutunut kokemaan. Jos en enää vähän ajan päästä tätä ajattelekaan, hän varmasti tulee muistamaan ja säälimään minua siitä. Voihan kuitenkin olla, ettei tällä ole mitään tekemistä nykytilanteeni kanssa. Vaimo siis turhaan kokisi surua tästä tiedosta. Jos vaimo kertoisi, että häntä on tällä tavalla lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetty (lasketaanko tämä seksuaaliseksi hyväksikäytöksi?) muiden lasten toimesta, en tiedä, kuinka voisin kestää kuulla näin musertavan tiedon hänen elämästään. Vaimo vielä on empaattisempi kuin minä.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? En halua aiheuttaa turhaa tuskaa vaimolle.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? En halua aiheuttaa turhaa tuskaa vaimolle.