Vakavissani mietin tässä mieheni kanssa, että onko meillä normaali parisuhde vai onko tämä ihan "hulluutta" tai olemmeko liian kiinni toisissamme?
Lyhyesti meidän taustoista. Olemme naimisissa molemmat toista kertaa ja lisäksi uusperhe, jossa vierailee yksi kouluikäinen lapsi joka toinen viikko. Ikää meillä 35-40v.
Taudin kuvaus:
-Järjestämme töistä iltapäivisin vapaata läheisyys- ja seksihetkille.
-Merkkailemme yhteiseen kalenteriimme milloin näitä iltapäivähetkiä toivomme.
-Meillä on suuri yhtymisen tarve. Seksiä harrastamme 4-5krt/vk. Tätä on jatkunut lähes 2 vuotta.
-Olemme sopineet yhteisistä parisuhteemme säännöistä ja kirjanneet ne. Päivitämme sitä tai kun uusia asioita nousee pintaan.
-Kiehnäämme ihan järjettömän paljon. Vaatteet päällä ja ilman vuorokaudenajasta riippumatta. Kumpikin haluaa sitä.
-Kotityöt tehdään yhdessä ja muutenkin asioista sovitaan yhdessä.
-Sanomme päivittäin rakastavamme toisiamme ja suutelemme kunnolla joka päivä.
-Koemme olevamme toistemme puolikkaita. Tykkäämme harrastaa ja olla yhdessä myös vapaa-ajalla.
-Puhumme lisäksi kaikenlaisista asioista usein tuntikaupalla jopa niin, että on täytynyt sopia keskustelujen rajoittamisesta arki-iltaisin.
-Teemme ratkaisuja ilman, että keskustelemme niistä muiden kuin puolison kanssa. Muutenkaan emme keskustele parisuhteemme asioista ulkopuolisille.
-Uskallamme puhua ja näyttää tunteemme. Olemme keskittyneet erityisesti siihen, ettei mikään jää vaivaamaan mieltä tunnetasolla tai muutenkaan.
-Kun puoliso on pois, koemme suunnatonta ikävää.
Kiinnostaisi kovasti tietää minkälaisia parisuhteita muilla on / mihin tyydytte? Onko kenelläkään kokemusta muutaman vuoden parisuhdeonnesta, joka osoittautuikin hetken huumaksi? Mikä tuli vastaan / mikä pilasi kaiken? On mietitty jopa yhteistä lasta, onko se tässä vaiheessa virhe? Kovasti toivoisin asiallisia vastauksia ja mielenkiintoista keskustelua parisuhteesta.
Lyhyesti meidän taustoista. Olemme naimisissa molemmat toista kertaa ja lisäksi uusperhe, jossa vierailee yksi kouluikäinen lapsi joka toinen viikko. Ikää meillä 35-40v.
Taudin kuvaus:
-Järjestämme töistä iltapäivisin vapaata läheisyys- ja seksihetkille.
-Merkkailemme yhteiseen kalenteriimme milloin näitä iltapäivähetkiä toivomme.
-Meillä on suuri yhtymisen tarve. Seksiä harrastamme 4-5krt/vk. Tätä on jatkunut lähes 2 vuotta.
-Olemme sopineet yhteisistä parisuhteemme säännöistä ja kirjanneet ne. Päivitämme sitä tai kun uusia asioita nousee pintaan.
-Kiehnäämme ihan järjettömän paljon. Vaatteet päällä ja ilman vuorokaudenajasta riippumatta. Kumpikin haluaa sitä.
-Kotityöt tehdään yhdessä ja muutenkin asioista sovitaan yhdessä.
-Sanomme päivittäin rakastavamme toisiamme ja suutelemme kunnolla joka päivä.
-Koemme olevamme toistemme puolikkaita. Tykkäämme harrastaa ja olla yhdessä myös vapaa-ajalla.
-Puhumme lisäksi kaikenlaisista asioista usein tuntikaupalla jopa niin, että on täytynyt sopia keskustelujen rajoittamisesta arki-iltaisin.
-Teemme ratkaisuja ilman, että keskustelemme niistä muiden kuin puolison kanssa. Muutenkaan emme keskustele parisuhteemme asioista ulkopuolisille.
-Uskallamme puhua ja näyttää tunteemme. Olemme keskittyneet erityisesti siihen, ettei mikään jää vaivaamaan mieltä tunnetasolla tai muutenkaan.
-Kun puoliso on pois, koemme suunnatonta ikävää.
Kiinnostaisi kovasti tietää minkälaisia parisuhteita muilla on / mihin tyydytte? Onko kenelläkään kokemusta muutaman vuoden parisuhdeonnesta, joka osoittautuikin hetken huumaksi? Mikä tuli vastaan / mikä pilasi kaiken? On mietitty jopa yhteistä lasta, onko se tässä vaiheessa virhe? Kovasti toivoisin asiallisia vastauksia ja mielenkiintoista keskustelua parisuhteesta.