Missikeisarinna esitti pukupyynnön saamelaisille – saamelaisnuoret: ”Tämä menee jo komiikan puolelle”
Julkaistu: 11.12. 14:04
Carola Miller ei edustakaan Suomea pilailupuodista ostetussa feikkilapinpuvussa. Missikeisarinna
Sunneva Kantolanmukaan Miller teki virhearvion valitessaan kyseisen kilpailuasun Maailmojen tanssi -osioon. Kantola kertoo IS:lle, että vielä ei ole täysin varmaa, millaisessa asussa Miller osiossa nähdään.
Miss Maailma valitaan Kiinassa järjestettävässä finaalissa 20. joulukuuta.
– Tässä on vielä aikaa, että ehtisimme puvun Kiinaan postittaa. Olenkin vinkannut, että jos saamelaiset tahtovat, otamme mielellämme aitoja lapinpukuja vastaan ja olen muutamien jo muutamien kanssa Facebookissa tästä keskustellut. Tietenkin olisi hienoa, jos hän aidon puvun saisi, mutta varmaa on se, että feikkipuvussa hän ei kilpailussa tanssi, Kantola kommentoi IS:lle.
Carola Miller edustaa Suomea Miss Maailma -kilpailussa Kiinassa. Kuvassa Miller itse valitsemassaan feikkilapinpuvussa.
”Menee jo komiikan puolelle”
Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja
Ida-Maria Helander on pöyristynyt Sunneva Kantolan ehdotuksesta.
– Edelleenkin kyseenalaistan, miksi hän ikinä pukeutuisi gáktiin, saamelaisten kansanpukuun, miksi hän ei pukeudu oman alueensa kansallispukuun? Helander kysyy.
Hän muistuttaa, että saamelaisten kansanpukua saavat käyttää vain saamelaiset tai heidän puolisonsa.
– Ja ensinnäkin tässä on yhdeksän päivää aikaa kilpailuihin. On aika kohtuuton vaatimus, että joku saamelainen ompelisi heille puvun ja lähettäisi sen vielä Kiinaan. Gáktit tehdään aina mittatilaus- ja käsityönä, se ei ole mikään tuote, joka vaan shopataan kaupasta 50 eurolla. Aidot puvut maksavat sadoista euroista tuhansiin euroihin.
– En usko, että yksikään saamelainen esimerkiksi lähettäisi omaa pukuaan kisoihin, puvut ovat hyvin henkilökohtaisia ja ei ole olemassa lainauskulttuuria.
Helanderin mukaan pyyntö todistaa sen, ettei missiorganisaatio ”tiedä mitään” saamelaisten kulttuurista.
– Tämä alkaa jo mennä huvittavuuksiin asti ja komiikan puolelle, Helander naurahtaa.
Helander kertoo että hän ja monet muut saamelaiset ovat lähestyneet Kantolaa ja missiorganisaatiota lähettämällä tietoa siitä, kuinka henkilökohtainen asia kansanpuku on saamelaisille.
– Tämä oli varmaan meidän osalta tässä, saimme ikään kuin eräänlaisen anteeksipyynnön. Ja on hyvä, ettei Miller edusta feikkipuvussa. Toivon, että tästä on opittu ja jatkoissa misseille kerrotaan, mitä ei ainakaan kannata pukea ylleen tämänkaltaisiin kilpailuihin.
”Ei opeteta kouluissa”
Helander muistuttaa, että saamelaiset ovat aivan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka eivät voi käyttää kaikkea aikaansa tietämättömien valistamiseen.
– Meilläkin on ihan omat elämämme elettävänä ja työt tehtävänä. En koe, että on meidän tehtävämme viedä kultatarjottimella missiorganisaatiolle tietoa näistä asioista. Varsinkin kun kaikki tieto on nykyään helposti saatavilla.
Yhdestä asiasta Helander on Kantolan kanssa samaa mieltä: kansallis- ja kansanpuvuista tulisi kouluissa opettaa enemmän.
– Eihän suomalaiskouluissa opeteta mitään saamelaisten historiasta. Juuri tietämättömyyden vuoksi tällaisia kohuja syntyy. Olisi hienoa, jos näistä opetettaisiin enemmän koulussa, siten suomalaisetkin kansallispuvut saisivat enemmän näkyvyyttä.