Pitäisikö päiväkotien ryhmäkokoja kasvattaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Kaikki asiantuntijat sanovat, että ei missään nimessä!

Tämä asia koskee myös teitä, jotka olette kotona lapsenne kanssa, sillä ryhmäkokojen kasvatus vaikuttaa myös esikouluryhmään, jotka kasvavat holtittomiksi (jopa isommiksi kuin koulussa). Suhdeluvuilla pelleily saa loppua.
Tätä menoa myös koulutetut työntekijät kaikkoavat yhä entistä enemmän alalta, eikä voida puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta.

Jos olet samaa mieltä käy allekirjoittamassa kansalaisaloite:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1634

Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen vaatii nettipankkitunnistautumisen, mutta on silti nopeasti tehty. Mikäli aloite kerää 50 000 ääntä, niin eduskunnan on pakko käsitellä lakialoite.

Näytetään voimamme lasten, perheiden ja työtekijöiden hyvinvoinnin, sekä laadukkaan koulutuksen puolesta!

T. Lastentarhanopettaja

Lisätietoa löydät mm: http://vainkaksikatta.fi/ sivustolta.

Mitä mieltä olette tästä ryhmäkokojen kasvattamisesta?
 
Ovat jo nykyisellään ainakin täällä meillä päin ihan järkyttävän suuria. Ja ongelma ei ole vain hoitajien vähyydessä, vaan liian pienissä tilloissa. Hulluksihan siinä tulee, kun 20:n muun kanssa joutuu päivän kyyhöttämään jossain parinkymmenen neliön karsinassa.
 
Nyt tarvitaan myös vanhempien heräämistä asian suhteen, näillä hallituksen suomilla toimintaedellytyksillä ei pystytä laadukasta varhaiskasvatusta ja lasten turvallisuutta takaamaan.
Hetkelliset säästöt voivat aiheuttaa pahimmillaan moninkertaiset kustannukset tulevaisuudessa, puhumattakaan inhimillisistä seurauksista. Sen ovat kiistattomasti aikaisemman laman säästöjen seuraukset opettaneet.
 
Lääkäreiden näkökulmasta maksimi ryhmäkoko saisi olla 8. Tämän yli mentäessä lapset sairastelevat paljon enemmän ja aiheuttavat välillisesti uskomattoman suuret menetykset, sillä lasten kautta taudit tarttuvat myös aikuisiin.
 
Espoo teki juuri päätöksen olla kasvattamatta ryhmäkokoja. Samoin teki Helsinki ja Vantaa.

Eikös olisi kuitenkin tärkeää, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus päästä sopivaan ryhmään asuinpaikasta riippumatta?

Jos laki saadaan kokonaan kumottua niin kaikilla lapsilla Suomessa on tasavertaiset mahdollisuudet saada laadukasta varhaiskasvatusta!
Itse ainakin allekirjoitan näyttääkseni hallitukselle, että heidän poliittinen päätöksentekonsa on näissä koulutusasioissa erittäin lyhytnäköistä...
 
Lääkäreiden näkökulmasta maksimi ryhmäkoko saisi olla 8. Tämän yli mentäessä lapset sairastelevat paljon enemmän ja aiheuttavat välillisesti uskomattoman suuret menetykset, sillä lasten kautta taudit tarttuvat myös aikuisiin.

Totta, ihanteellista olisi erittäin pienet ryhmät.
Kuitenkin jos ryhmäkoot pystytään pitämään aisoissa, niin pienryhmätyöskentelyllä pystytään takaamaan lapsille rauhallinen ja turvallinen päiväkotipäivä.
Sairastelukin lisääntyy sitä enemmän, mitä isompi ryhmä on.

Alunperinhän uuden varhaiskasvatuslain oli tarkoitus pienentää näitä ryhmäkokoja juurikin niin, että olisi 6 lasta yhdellä aikuisella maksimissaan. Mietityttää, miten tähän ratkaisuun päädyttiinkin, että lähdetään nostamaan ryhmäkokoa! Aivan järjetöntä.
 
Voi kasvattaa, jos valtion ja kuntien on pakko säästää (päivähoito on aika iso meno julkisella puolella). Mutta toisaalta jotta työntekijöiden aika riittää kasvavasta lapsimäärästä huolehtimiseen niin päivähoidon viime vuosina paljon lisääntynyttä byrokratiaa pitää karsia. Esim. vasut pois, turha suunnittelu pois ja turhat palaverit pois, jotta vähäinen henkilökunta ei joudu olemaan alvariinsa poissa lapsiryhmästä.
 
Voi kasvattaa, jos valtion ja kuntien on pakko säästää (päivähoito on aika iso meno julkisella puolella). Mutta toisaalta jotta työntekijöiden aika riittää kasvavasta lapsimäärästä huolehtimiseen niin päivähoidon viime vuosina paljon lisääntynyttä byrokratiaa pitää karsia. Esim. vasut pois, turha suunnittelu pois ja turhat palaverit pois, jotta vähäinen henkilökunta ei joudu olemaan alvariinsa poissa lapsiryhmästä.

Ongelmahan näissä "säästöissä" on se, etteivät ne ole säästöjä laisinkaan. Ekonomistit ympäri maailman ovat tutkineet, että jokainen varhaiskasvatukseen laitettu euro tuo 7 € lisää taloudelle ulkoisvaikuituksina. Eli jos varhaisvatuksesta leikataan euro, tulee se maksamaan seitsenkertaisesti tulevaisuudessa.

Onko mielestäsi myös luokanopettajan, tai aineenopettajan suunnittelu turhaa? (Jota lastentarhanopettajalla on huimat 20 min per päivä hyvällä tuurilla) Etkö haluaisi antaa lapsellesi parasta mahdollista opettajaa jo varhaisessa vaiheessa?

Vasut taas ovat se hetki kun kiireisessä työssä keretään oikeasti keskittyä yksittäisen lapsen asioihin. Etkö itse haluaisi, että lapsesi nähdään yksilönä ja hänen tarpeensa pohditaan perheen kanssa yhdessä?

Myös fyysiset tilat tulevat vastaan päiväkodeissa. Onko mukava jos omalla lapsellasi ei ole esimerkiksi omaa sänkyä, lokeroa tai paikkaa pöydässä kun joudutaan vuorottelemaan ja päivä on yhtä odottelua?
 
Onko mielestäsi myös luokanopettajan, tai aineenopettajan suunnittelu turhaa? (Jota lastentarhanopettajalla on huimat 20 min per päivä hyvällä tuurilla) Etkö haluaisi antaa lapsellesi parasta mahdollista opettajaa jo varhaisessa vaiheessa?

Vasut taas ovat se hetki kun kiireisessä työssä keretään oikeasti keskittyä yksittäisen lapsen asioihin. Etkö itse haluaisi, että lapsesi nähdään yksilönä ja hänen tarpeensa pohditaan perheen kanssa yhdessä?

Monista suunnitelmista ja palavereista on hyvin rajoitetusti hyötyä itse toiminnan kannalta. Niitä tehdään usein lähinnä siksi, kun joku määräys siihen velvoittaa (nykyään on olemassa hassu kulttuuri, jonka mukaan asioita ei ole olemassa ennen kuin ne on virallisesti suunniteltu ja kirjattu mustaa valkoiselle, jopa vaikka sitä paperia ei lopulta kukaan lukisi sen laatimisen jälkeen...). Kun on pakko priorisoida, niin lapsista huolehtiminen menee mielestäni sen suunnittelun ja palaveeraamisen edelle.

Mitä vasuihin tulee, niin myös ennen vasuja eli 90-luvulla kyettiin lapset näkemään yksilöinä ja keskustelemaan heidän tarpeistaan perheen kanssa. Suurin ero nykytilaan oli se, että asiat saatiin tehtyä joustavammin ja vähemmän byrokraattisemmin, eli resursseja säästäen. Toisaalta voidaan kysyä, että mitä arvoa on lapsen yksilöllisten tarpeiden tietämisellä, jos niitä yksilöllisiä tarpeita ei käytännössä ehditä huomioida sen takia, että hoitaja istuu kansliassa palaverissa tai tietokoneen ääressä esimerkiksi sitä vasua väsäämässä?
 
Myös fyysiset tilat tulevat vastaan päiväkodeissa. Onko mukava jos omalla lapsellasi ei ole esimerkiksi omaa sänkyä, lokeroa tai paikkaa pöydässä kun joudutaan vuorottelemaan ja päivä on yhtä odottelua?

Ihan oikeasti niiden nukkumapaikkojen, lokeroiden ja pöytien/tuolien hommaaminen on tosi edullista verrattuna siihen, mitä henkilökunnan palkkaaminen maksaa. Kaappiin taittuvat kerrossängytkään eivät paljoa tilaa vie.
 
Mutta ne lokerot, kaapit, sängyt ei mahdu niihin tiloihin jotka on rakennettu ajatuksena, että tilassa on max 20 lasta :D

Lokeroita voi kaventaa ja sitäkään en ihan usko, etteikö vapaita seinänvierustoja löytyisi niitä kaappisänkyjä varten. Tarve kun on vain kolmelle lisäpaikalle periaatteessa per ryhmä. Sekin on aika tyypillistä, että ryhmässä on vaikka joku askartelupöytä tai vastaava, jonka ääressä ei ennen ole kukaan syönyt, mutta jota voi hyödyntää vaikka ryhmän 3 rauhallisimman lapsen ruokailupaikkana silloin, kun ryhmäkoko kasvaa kolmella.
 
Monista suunnitelmista ja palavereista on hyvin rajoitetusti hyötyä itse toiminnan kannalta. Niitä tehdään usein lähinnä siksi, kun joku määräys siihen velvoittaa (nykyään on olemassa hassu kulttuuri, jonka mukaan asioita ei ole olemassa ennen kuin ne on virallisesti suunniteltu ja kirjattu mustaa valkoiselle, jopa vaikka sitä paperia ei lopulta kukaan lukisi sen laatimisen jälkeen...). Kun on pakko priorisoida, niin lapsista huolehtiminen menee mielestäni sen suunnittelun ja palaveeraamisen edelle.

Mitä vasuihin tulee, niin myös ennen vasuja eli 90-luvulla kyettiin lapset näkemään yksilöinä ja keskustelemaan heidän tarpeistaan perheen kanssa. Suurin ero nykytilaan oli se, että asiat saatiin tehtyä joustavammin ja vähemmän byrokraattisemmin, eli resursseja säästäen. Toisaalta voidaan kysyä, että mitä arvoa on lapsen yksilöllisten tarpeiden tietämisellä, jos niitä yksilöllisiä tarpeita ei käytännössä ehditä huomioida sen takia, että hoitaja istuu kansliassa palaverissa tai tietokoneen ääressä esimerkiksi sitä vasua väsäämässä?

Eli tässäkin päästään siihen, että ryhmissä on liikaa lapsia jos vasujen lisäksi ei ole aikaa huomioida lapsia? (eikä se 30 min mitä siihen käytetään, niin ryhmässä tee suurta eroa)
Eihän ne kuitenkaan ole siellä koko päivää töissä, usein aamu- ja iltapäivät on melkoista kaaosta kun lapsia menen hakemaan. (1-2 aikuista paikalla melkein koko ryhmän kanssa)

Ja tuota suunnittelemattomuutta en ymmärrä? Kuitenkin jos halutaan, että toiminta olisi oikeasti hyödyllistä ja tavoitteellista niin tarvitaan ammattitaitoa ja suunnittelua? Kyllähän se on muuten päämäärätöntä puuhastelua.

Ratkaisu on mielestäni pienemmät ryhmät, joissa lapset voidaan huomioida, ja toiminta toteuttaa asianmukaisesti.
 
Lokeroita voi kaventaa ja sitäkään en ihan usko, etteikö vapaita seinänvierustoja löytyisi niitä kaappisänkyjä varten. Tarve kun on vain kolmelle lisäpaikalle periaatteessa per ryhmä. Sekin on aika tyypillistä, että ryhmässä on vaikka joku askartelupöytä tai vastaava, jonka ääressä ei ennen ole kukaan syönyt, mutta jota voi hyödyntää vaikka ryhmän 3 rauhallisimman lapsen ruokailupaikkana silloin, kun ryhmäkoko kasvaa kolmella.

Suosittelen, että käyt katsomassa päiväkodeissa, joissa on käytössä kaikki tilat kuraeteisiä myöten käytössä!

(Ja ryhmäkokohän käytännössä lisääntyy enemmällä kuin kolmella, kun on niitä osa-aikaisia lapsia, joita saa olla yhdellä 11, eli ryhmä on usein jopa 30 lapsen.)
 
Eli tässäkin päästään siihen, että ryhmissä on liikaa lapsia jos vasujen lisäksi ei ole aikaa huomioida lapsia? (eikä se 30 min mitä siihen käytetään, niin ryhmässä tee suurta eroa)
Eihän ne kuitenkaan ole siellä koko päivää töissä, usein aamu- ja iltapäivät on melkoista kaaosta kun lapsia menen hakemaan. (1-2 aikuista paikalla melkein koko ryhmän kanssa)

Ja tuota suunnittelemattomuutta en ymmärrä? Kuitenkin jos halutaan, että toiminta olisi oikeasti hyödyllistä ja tavoitteellista niin tarvitaan ammattitaitoa ja suunnittelua? Kyllähän se on muuten päämäärätöntä puuhastelua.

Ratkaisu on mielestäni pienemmät ryhmät, joissa lapset voidaan huomioida, ja toiminta toteuttaa asianmukaisesti.

No ei kenellekään varmaan ole mitään sitä vastaan, että päiväkotien ryhmäkoot olisivat vaikka kolme alle 3-vuotiasta per aikuinen ja viisi yli 3-vuotiasta per aikuinen. Samalla tavoin, kuin tuskin kukaan pitäisi sitä sinällään haitallisena, jos koululuokissa olisi aina korkeintaan 20 oppilasta ja opettajan lisäksi myös aina koulunkäyntiavustaja.

Mutta kun resurssit ovat rajalliset ja varsinkin kaikilta eniten veronmaksajien rahoja vieviltä osa-alueilta (joihin päivähoito kuuluu) pitää saada säästöjä aikaiseksi, niin silloin on pakko alentaa menoja ja priorisoida. Jos mietitään, mikä on päivähoidon ydintehtävä ja mitä vanhemmat ja lapset arvostavat eniten, niin se on juuri lapsista huolehtiminen ja aikuisten läsnäolo ryhmässä. Toisin sanoen kun päivähoidon ylivoimaisesti suurinta kustannusreikää eli henkilöstökuluja aletaan karsia, niin loogista on tehdä se siten, että toissijaista hommaa eli toimistotöitä ja palaveeraamista karsitaan, jotta varsinainen lapsista huolehtiminen kärsisi mahdollisimman vähän.
 
On suomalaiset kyllä junttia kansaa kun vertaa vaikka muihin eurooppalaisiin tässä asiassa. Euroopassa lapsi laitetaan jonoon päiväkotiin heti kun hän syntyy ja ollaan valmiita mielistelemään ja maksamaan suuria summia siitä, että lapsi saisi hyvän koulutuksen jo varhaisista vuosista lähtien. Miksi halutaan rapauttaa tämä suomalainen järjestelmä, joka tähän mennessä on ollut ihan hyvä, vaikkakin parannettavaakin on.

Miten voi olla mahdollista, että joku ei halua omalle lapselleen kaikkein parasta mahdollista?
 
Ei nykyään saa toimia noin, vaan ryhmän maksimikoko on lain mukaan aina 21 yli 3-vuotiasta per ryhmä riippumatta siitä, onko osa lapsista osa-aikaisia vai ei.

Siihenhän tuolla lakialoitteella nimenomaan pyritään, että suhdeluvuilla ei enää voisi kikkailla (Eli, että tuo todella toteutuisi!). Tällä hetkellä päiväkotiryhmät on 130% täytetty, koska "aina joku on pois".
Kauniita sanoja paperilla, mutta todellisuus on toista, valitettavasti.
 
Saksassa äidit ovat kotona ja kas kummaa, tehokkain yhteiskunta euroopassa. Samoin Yhdysvalloissa. Suomalainen päiväkotijärjestelmä on DDR:n peruja ja tulokset ovat nähtävissä. Mikäli olisi mahdollista, tukisin mieluummin kotihoitoa ja helpottaisin perheiden arkea siten, ettei molempien tarvitse tehdä töitä silloin kun lapset ovat pieniä.
 
Saksassa äidit ovat kotona ja kas kummaa, tehokkain yhteiskunta euroopassa. Samoin Yhdysvalloissa. Suomalainen päiväkotijärjestelmä on DDR:n peruja ja tulokset ovat nähtävissä. Mikäli olisi mahdollista, tukisin mieluummin kotihoitoa ja helpottaisin perheiden arkea siten, ettei molempien tarvitse tehdä töitä silloin kun lapset ovat pieniä.

Ei ole kyllä yhdysvalloissa äideillä varaa olla kotona muilla kuin rikkailla perheillä. Siellähän ei ole edes äitiyslomaa, vaan monesti äidit palaavat työpaikalle jo viikko synnytyksestä. Ja jenkeissä eritoten korostuu kilpailu laadukkaista varhaiskasvatuspaikoista, halutaan, että lapsi saa koulutusta pienestä pitäen. (Oot tainnut katsoa liikaa jotain täydellisiä naisia)
 
On suomalaiset kyllä junttia kansaa kun vertaa vaikka muihin eurooppalaisiin tässä asiassa. Euroopassa lapsi laitetaan jonoon päiväkotiin heti kun hän syntyy ja ollaan valmiita mielistelemään ja maksamaan suuria summia siitä, että lapsi saisi hyvän koulutuksen jo varhaisista vuosista lähtien. Miksi halutaan rapauttaa tämä suomalainen järjestelmä, joka tähän mennessä on ollut ihan hyvä, vaikkakin parannettavaakin on.

Miten voi olla mahdollista, että joku ei halua omalle lapselleen kaikkein parasta mahdollista?

No ehkäpä Suomessa jatkossa tehdään niin, että kaikki lapsilleen vain parasta mahdollista haluavat maksavat heidän päivähoitonsa omasta pussistaan. Esimerkiksi meidän kunnan nykyisen hinnaston mukaan 7 euroa per tunti ja yli 3-vuotias sekä 9 euroa per tunti ja alle 3-vuotias (tai epäilemättä enemmän, koska nykyinen päivähoito ei varmasti ole sitä parasta mahdollista).

Esimerkiksi 10 euron tuntikuluilla ja 9:llä päivittäisellä hoitotunnilla kuukausiveloitus asettuu sinne 1900 euron luokkaan. Siinä voi itse kukin sitten miettiä, että haluaako loppujen lopuksi kuitenkaan sitä parasta mahdollista hoitoa, vai tyytyisikö vähän vaatimattomampaan versioon.
 
Lokeroita voi kaventaa ja sitäkään en ihan usko, etteikö vapaita seinänvierustoja löytyisi niitä kaappisänkyjä varten. Tarve kun on vain kolmelle lisäpaikalle periaatteessa per ryhmä. Sekin on aika tyypillistä, että ryhmässä on vaikka joku askartelupöytä tai vastaava, jonka ääressä ei ennen ole kukaan syönyt, mutta jota voi hyödyntää vaikka ryhmän 3 rauhallisimman lapsen ruokailupaikkana silloin, kun ryhmäkoko kasvaa kolmella.
Meidän päiväkodissa ei kyllä onnistu. Samaa eteistilaa käyttää 30 lasta. Pikkueteisessä on jo nyt ihan sumpussa kahdessa kerroksessa kuravaatteet, kenkähyllyyn on pakko asetella kenkiä päällekkäin. Lokerikot ovat jo nyt sen verran tiiviisti, että näin talviaikaan vaatteet ovat ihan sumpussa ja omia saa kaivaa sieltä alta. Samoin päiväunihuoneessa patjat ovat jo ihan vierivieressä, niin ettei välistä mahdu kävelemään. Ja muutamalle lapselle on jo annettu vapautus päiväunista, kun muuten eivät mahtuisi.
Eli tilat on kyllä jo nyt venytetty äärimilleen. Lapset on jaettu kahteen ryhmään, ja käyvät porrastetusti syömässä ja nukkumassa, koska kerralla ei mahdu.
Surkein tilanne on kuitenkin leikkitilojen suhteen. Yhdessä huoneessa kun on montakymmentä lasta, ei kellään ole tilaa tehdä mitään ja riitoja syntyy väkisin koko ajan.
 
Ei ole kyllä yhdysvalloissa äideillä varaa olla kotona muilla kuin rikkailla perheillä. Siellähän ei ole edes äitiyslomaa, vaan monesti äidit palaavat työpaikalle jo viikko synnytyksestä. Ja jenkeissä eritoten korostuu kilpailu laadukkaista varhaiskasvatuspaikoista, halutaan, että lapsi saa koulutusta pienestä pitäen. (Oot tainnut katsoa liikaa jotain täydellisiä naisia)

Miten USA:ssa on pienipalkkaisella naisella mahdollisuus laittaa lapsensa päiväkotiin, kun sikäläiset veronmaksajat eivät osallistu päivähoitolaskun maksamiseen? Vaikka se päiväkoti olisi enemmän vaan joku säilytyspaikka jättikokoisilla ryhmillä niin päivähoidon kulut ovat silti jo yhdeltä lapselta niin korkeat, että ne tekevät työnteosta kannattamatonta.

Enemmänkin epäilen, että USA:ssa on pienipalkkaisten lapset tapana laittaa johonkin sukulaisten ja tuttujen hoteisiin siksi aikaa, kun vanhemmat ovat töissä.
 
Ei ole kyllä yhdysvalloissa äideillä varaa olla kotona muilla kuin rikkailla perheillä. Siellähän ei ole edes äitiyslomaa, vaan monesti äidit palaavat työpaikalle jo viikko synnytyksestä. Ja jenkeissä eritoten korostuu kilpailu laadukkaista varhaiskasvatuspaikoista, halutaan, että lapsi saa koulutusta pienestä pitäen. (Oot tainnut katsoa liikaa jotain täydellisiä naisia)

En ole. Minulla on paljon ystäviä jenkeissä ja siellä kaikki tuntemani äidit ovat kotosalla siihen saakka kunnes lapsi aloittaa koulun. Heillä on todella hyvin toimivat "kerhot", joissa äidit ja lapset kokoontuvat tekemään yhdessä jotain (usein kirkon yhteydessä).
 

Yhteistyössä