Mä löysin Hugleikurin ekan kirjan ihan sattumalta kirjakaupasta joskus, mahdoinkohan olla sillon 16. Naurin niin kovaa et meinasin laskee alleni ja oli pakko ostaa se kirja. Mietin jo sillon, et jonkun sen piirroksen haluan tatuoida. Nyt 8 vuotta myöhemmin toteutin aikeeni ja oon enemmän ko tyytyväinen naurettavaan ja pöljään kuvaaniJaa. Enpä ollutkaan ennen kuullut tuosta. Kävin vähän googlailemassa, ja hauskoilta vaikuttaa Voin mä uudelleenkin vilautella. Ei nää hiukset vielä oo kasvanu takas