vierailija
Palautusprosentti on Euroopan pienimpiä (30%?) ja perheenyhdistämismahdollisuus Euroopan parhaimpia!Nyt puhut omiasi. Ei turvapaikanhakijat missään asuntojonoissa ole, he asuvat vastaanottokeskuksissa tai hätämajoitustiloissa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan. Suurin osa saa kielteisen päätöksen ja palautetaan joko kotimaahansa, tai toiseen EU-maahan jos todetaan että ovat jo hakeneet muualta turvapaikkaa ennen tänne saapumistaan.
Niille, jotka saavat myönteisen päätöksen, osoitetaan kuntapaikka ja ao kunnasta asunto, sitten kun ehditään. Tässä kunnassa myös toteutetaan kotoutumisohjelma. Turvapaikan saaneet eivät voi valita, mistä he kuntapaikan saavat, tosin toiveita varmasti pyritään huomioimaan varsinkin jos niille on järkevät perustelut. Odottaessaan kuntapaikkaa myönteisen päätöksen saaneet asuvat edelleen vastaanottokeskuksissa.
Vastaanottokeskuksissa asumisolot vastaavat normaalisti aika lailla asunnottomien asuntoloita eli yleensä vähintään kahden hengen huoneissa asutaan, yksityishuoneita saati asuntoja ei saa. Tällä hetkellä hätämajoituksissa ja ylitäytetyissä vastaanottokeskuksissa on kuitenkin runsaasti turvapaikanhakijoita ihan patjamajoituksella jossain isommissa tiloissa ison ryhmän keskellä. Jolloin asumisolosuhteet vastaavat korkeintaan jotain ensisuojaa.
Nämä, jotka hotellimajoitusta niin kadehtivat, eivät varmaan ole huomanneet, että turvapaikanhakijoiden väliaikaismajoituksessa käytettävät hotellit täytetään vähintään tuplamäärällä ihmisiä, verrattuna hotellin normaaliin kapasiteettiin. Eli ei siellä missään yhden tai kahden hengen huoneissa pötkötellä, vaan huoneisiin laitetaan kerrossängyt ja vähintään 4 ihmistä 2 hengen huoneeseen, lisäksi turvapaikanhakijoita majoitetaan kokoustiloihin ja vastaaviin patjoille/tilapäisloosseihin. Onko oikeasti jollain niin ankea elämä ja asuinolosuhteet, että tätä pitää jonain luksuksena?
Ja oleskeluluvan saavat myös nämä:
turvapaikanhakija sai oleskeluluvan Suomeen
Tilapäinen oleskelulupa myönnettiin Suomeen Afganistanista tulleelle henkilölle, joka on ollut mukana talebanien toiminnassa. (KUVA: Reuters)
Julkaistu: 2.9. 6:50
Henkirikoksen tehneelle ja talebanin jäsenelle myönnettiin oleskeluluvat Suomeen.
Rikoksiin syyllistyneetkin ulkomaalaiset voivat saada Suomesta joissain tapauksissa turvapaikan tai oleskeluluvan. Ulkomaalaislain mukaan turvapaikan sekä toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan saamisen estävät muun muassa sotarikokset ja törkeät rikokset.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan ei ole tarkasti määritelty, mitä törkeä rikos tarkoittaa, mutta esimerkiksi pahoinpitelyä hän ei arvioi sellaiseksi.
– Sen pitää olla esimerkiksi henkirikos, raiskaus, törkeä pahoinpitely, ryöstö tai törkeä huumausainerikos, Repo sanoo.
Vaikka Suomeen saapunut ei saisi turvapaikkaa tai toissijaista suojeluasemaa, koska hän olisi syyllistynyt vakavaan rikokseen, hän saattaisi saada jäädä maahan. Jos häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, hänelle myönnetään poissulkemislausekkeita soveltaen Suomeen tilapäinen oleskelulupa.
– Emme voi silloin palauttaa henkilöä, vaikka hän olisi tehnyt mitä. Lupa on silloin vuosi kerrallaan tilannetta arvioiden.
Repo kertoo, että sillä perusteella annettiin tilapäinen oleskelulupa Suomeen Afganistanista tulleelle henkilölle, joka on ollut mukana talebanien toiminnassa. Lisäksi on ollut henkilöitä, jotka ovat toimineet valtiollisissa joukoissa, joissa on teloitettu ja kidutettu henkilöitä sekä terroristijärjestöissä toimineita.
Erään henkilön on todettu rikosprosessissa syyllistyneen ennen Suomeen tuloaan henkirikokseen. Hän sai poissulkemispäätöksellä tilapäisen oleskeluluvan, ja hänet tuomittiin Suomessa rikoksestaan.
Tämän vuoden aikana on myönnetty tilapäinen oleskelulupa poissulkemislausekkeita soveltaen neljälle henkilölle ja viime vuonna kolmelle. He ovat lähtöisin Afrikasta, Lähi-idästä ja Itä-Euroopasta.
Revon mukaan on usein todella hankala selvittää, onko Suomesta turvapaikkaa hakeva syyllistynyt rikoksiin.
– Harva niitä vapaaehtoisesti kertoo, ja dokumentaatio on henkilöillä aika heikko.
Turvapaikanhakijoilta puuttuu usein passi ja muut henkilöasiakirjat. Joitain mahdollisuuksia taustojen selvittämiseen kuitenkin on, kuten ihmisoikeusjärjestöjen listat ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneistä.
Antti Honkamaa
JOKIN ON PIELESSÄ!