Tähän juuri tulisikin ohjata, mutta jos ennakkoasenteet ovat mitä ovat niin kuinka moni ilmoituksen kehtaa tehdä?
Hänet leimataan helposti rasistiksi tai tapahtumaa vähätellään.
Ihan yleinen ilmapiiri on nykyään sellainen, että tulisi suvaita, sekä hyväksyä arveluttavatkin teot tulokkailta, koska he ovat toisesta kulttuurista ja he toimivat eritavalla kuin me länsimaissa.
Seksuaalikulttuurien erot hämmentävät maahanmuuttajia ja suomalaisia
Julkaistu 30.09.2015 - 16:23. Päivitetty 04.10.2015 - 09:26
"Tytöt liikkuvat ulkona kahden aikaan yöllä, saattavat heilastella yhden pojan kanssa, ja sitten siinä on voi olla mukana toinenkin. Se kolmas voi saada sen käsityksen, että ehkä minullakin on toivoa”, Päivi Käri-Zein kuvailee kulttuurien välisiä yhteentörmäyksiä, kun liikutaan kaupungin yössä.
Vääriä tulkintoja syntyy, puolin ja toisin. Suomalainen tyttö ei tajua, että hymyily, silmänisku ja saatille pääsy saattaa merkitä toiselle osapuolelle lupausta seksistä. Naisen “ei” saattaa tarkoittaa toisesta kulttuurista tulevalle “kyllä.”
Päivi Käri-Zein on Haaga-Helian kansainvälisen liiketalouden lehtori, joka tuntee arabikulttuurin lihassaan. Hän oli naimisissa ranskalais-libanonilaisen miehen kanssa 20 vuotta, ja viettänyt kesät Libanonissa anopin ja sukulaisten kanssa samassa taloudessa. Hän on myös Espoon monikulttuuriasian neuvottelulautakunnan puheenjohtaja ja kirjoittanut kirjan arabikulttuurista liikemiehille.
Kun tyttö heilastelee yhden kanssa, ja siinä on toinenkin mukana, kolmas voi saada käsityksen, että minullakin on toivoa - Päivi Käri-Zein
Sitten vakavaan. Kun suomalainen nainen joutuu maahanmuuttajataustaisen miehen raiskaamaksi, tapahtumaketjultaan se noudattaa usein tämän artikkelin alussa esitettyä kaavaa.
Päivi Käri-Zeinin mukaan arabimaissa raiskaus tulkitaan eri tavalla kuin Suomessa. Suomessa raiskaus on aina miehen vika. Arabimaissa, joissa naisen rooli on erilainen ja naisen velvollisuus on pukeutua niin, että se ei herätä miesten huomiota, raiskaus tulkitaan Päivi Käri-Zeinin mukaan usein naisten syyksi.
“Tulkitaan, että nainen on pukeutumisellaan tai käyttäytymisellään houkutellut miehen. Sitä saa juurta jaksaen heille selittää, että miten se täällä menee ja miten oikeus sen tulkitsee”, Päivi Käri-Zein sanoo.
Puutteet seksuaalikasvatuksessa olleet esillä
Poliisi ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevät ovat aikaisemmin huomauttaneet maahanmuuttajille tarjottavan kotoutuksen puutteista.
Naisten asemasta tulee kertoa muutakin kuin että Suomessa on ollut naispresidentti. Pitäisi kertoa Suomen laista, naisen ja miehen välisestä viestinnästä, seksuaalikulttuurien eroista.
Esimerkiksi Helsingin poliisin rikosylikonstaapeli
Marja Vuento nosti kysymyksen esiin kahdeksan vuotta sitten Ylen
Hullu juttu -ohjelmassa. Kolme vuotta sitten Suomen mielenterveysseura kriisiryhmän erikoisasiantuntijan
Lena Bremer arveli
Ylen A-studiossa kototuksen usein laiminlyövän seksuaalikasvatusta. Kotouttamisen puolta on selvitettävä, vaati oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson samana vuonna.
Tulkkeja pitäisi kouluttaa niin että he osaavat kertoa seksuaalikulttuurien eroista - Päivi Käri-Zein
Onko edistystä tapahtunut? Kyllä, mielenterveysseurassa uskotaan nyt.
Vastaanottokeskukset perehdyttävät asiakkaita siinä määrin kun on mahdollista suomalaiseen yhteiskuntaan - Inkeri Mellanen
“Kolmannella sektorilla toimii useita järjestöjä, jotka toimivat seksuaalisuuteen ja naisen asemaan liittyvien teemojen parissa”, järjestöstä kerrotaan sähköpostiviestitse.
Myös Maahanmuuttovirasto on tehnyt yhdessä Väestöliiton kanssa uuden naisen asemaa ja seksuaalisuutta käsittelevän oppaan. Toistaiseksi esitettä ei ole kuitenkaan saatu jakoon vastaanottokeskuksen ruuhkien vuoksi, ja esite odottaa yhä levitystään.
“Tällä hetkellä tilanne on vaikea, ja emme varmasti pysty nyt sellaista perehdytystä järjestelmään", Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja
Inkeri Mellanen kertoo.
"Vastaanottokeskukset perehdyttävät asiakkaita siinä määrin kun mahdollista suomalaiseen yhteiskuntaan", hän sanoo.
Mellanen ei halua ottaa kantaa, kuinka hyvin kotoutuksen seksuaalikasvatus kokonaisuutena onnistuu.
Päivi Käri-Zeinin mukaan tulkit pitäisi kouluttaa siten, että he osaavat kertoa seksuaalikulttuurien eroista turvapaikkaa hakeville. Tulkit ovat hänestä tässä avainasemassa.
Ongelma kohdattava
Husein Muhammedin mukaan Lähi-idästä tulevat miehet tietävät kyllä, miten seksuaalirikoksiin Suomessa suhtaudutaan. Raiskaus ei ole hyväksyttyä Lähi-idänkään maissa. Husein Muhammed on Irakin Kurdistanista kotoisin oleva lakimies.
Tilastojen mukaan Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia miehiä epäillään Suomessa seksuaalirikoksista 17-kertaisesti enemmän kuin syntyperäisiä suomalaisia. Kun rikollisuutta selittävät tekijät (kuten se, että maahanmuuttajien joukossa on paljon alimmista tuloluokista tulevia nuoria miehiä) on vakioitu pois, ero on kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna.
Meidän tulee kohdata ongelma ja hyväksyä se. Samaan aikaan täytyy muistaa, että suurimmalla osalla maahanmuuttajista ei ole mitään tekemistä asian kanssa - Husein Muhammed
Tilasto on Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Optulan tekemä ja perustuu poliisille tulleisiin seksuaalirikosilmoituksiin.
Optulan tilastosta on tullut jonkinlainen tabu. Osa suomalaisista on sitä mieltä, että tilasto leimaa maahanmuuttajat suotta. Teeman käsittely on vaikeaa, koska siihen suhtaudutaan kiihkeästi sekä maahanmuuttoa vastustavien että puoltavien leirissä.
Rikostilastojen tarkoitus on kertoa, että missä on ongelma, jotta se voidaan hoitaa - Martti Lehti
“Oikea suhtautumistapa tähän on se, että meidän tulee kohdata ongelma ja hyväksyä se. Samaan aikaan täytyy muistaa, että suurimmalla osalla maahanmuuttajista ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Maahanmuuttomyönteiset tekevät hallaa maahanmuuttajille, jos he eri selittävillä tekijöillä selittävät eron pois", Husein Muhammed sanoo.
Muhammed on muslimi ja vihreä poliitikko.
Hänen mielestään asiaa tulee käsitellä maahanmuuttajien omissa yhteisöissä, järjestöissä sekä uskonnollisissa ryhmissä, jotta löydetään syyt ongelmiin.
Optulan tilastosta vastaava yliopistotutkija
Martti Lehti sanoo, että rikostilastojen tarkoitus on ongelmanratkaisu, ei ihmisten leimaaminen.
"Rikostilastojen tarkoitus on kertoa, missä on ongelma, jotta se voidaan hoitaa", Lehti sanoo.
