Tekisitkö abortin jos odottasit nelosia?

Itse tekisin, en haluaisi vuosikausiksi niin ahdistavaa elämää. Varmasti tappaisin itseni jos joutuisin nelosvauvojen äidiksi.

 

Ottaisin perusteellisesti selviää, saako yhteiskunnalta mitään apua tuossa tilanteessa. Jos nyt saisin tuollaisen uutisen (lapsiluku täynnä), todennäköisesti päätyisin keskeytykseen, mutta jos esim lapsia ei olisi ollenkaan, voisin harkita asiaa.

 

En abortoisi omia lapsia.

 

Kyllä kai.

 

Tekisin, mutta toisaalta varmaan harmittaisi kun eivät syntyneet silloin heti ensimmäisen kohdalla. Olisi se melkonen tuuri saada niin monta kerrallaan. Jos jossain mielenhäiriössä pitäisin, palkkaisin jonkun kokoaikaisen avustajan tänne. Yksin en todellakaan hoitaisi neljää vauvaa/taaperoa päivisinkään!

 

Huh, mä en ikinä pystyisi nelosten äidiksi. En vaan kykenisi. Joten joo, keskeyttäisin.

 

Vastaus kysymykseesi: ajattelen, että en tekisi, vaan eipä sitä tiedä, mihin tosi paikan tullen päätyisi. Eikös monikkoraskauksiin liity aika paljon riskejäkin eli ei mitenkään sanottu, että koko nelikko selviytyisi raskausajasta...

Tähän liittyen tuli mieleen, että on tämä elämä kyllä kummallista, kun jotkut joutuvat tällaisia pohtimaan ja toiset ei saa lapsia, ei sitten millään. Ihanteellista olisi kai, jos voisi synnyttää koko joukon ja antaa adoptoitavaksi, mutta harva varmaan moiseen pystyy... Toisaalta eipä se aborttikaan varmasti helppo juttu oo eikä ole "pois silmistä, pois mielestä".

Pakko kai sitä on monikkoperheen hoitoapua saada!?!

Ottaisin yhteyttä kokemuksista tiedustellakseni esim.
http://www.suomenmonikkoperheet.fi/

 

En tekisi aborttia yhdenkään sikiön kohdalla, niin kuinka voisin neljä elämää niin päättää. Huhhuh. Putket umpeen abortoijilta.

 

En tekisi aborttia yhdenkään sikiön kohdalla, niin kuinka voisin neljä elämää niin päättää. Huhhuh. Putket umpeen abortoijilta.

putket?

 

Päätyisin osakeskeytykseen. Nelosilla on liian suuri riski syntyä niin pahasti ennenaikaisina ja pienipainoisina, että joko kuolevat tai vammautuvat. Tietysti myös äidille eli minulle olisi hyvin vaarallinen riskiraskaus, varsinkin kun aiemmassa ihan yksösraskaudessakin oli vaikeammanpuoleisia ongelmia. Osakeskeytys olisi mielestäni siis paras ratkaisu sekä syntyvien lasten, minun turvallisuuteni että perheemme jaksamisen kannalta. Parempi kaksi tervettä kuin neljä kuollutta/vammautunutta lasta. Osakeskeytystä tällaisissa tapauksissa yleensä suositellaankin, joskus jo
kolmosraskaus olisi liian iso riski äidille ja/tai vauvoille.

Ja todennäköisesti siis kaksi alkiota saisi jäädä kasvamaan, kaksi keskeytettäisiin.

 

En tekisi

 

Vastaus kysymykseesi: ajattelen, että en tekisi, vaan eipä sitä tiedä, mihin tosi paikan tullen päätyisi. Eikös monikkoraskauksiin liity aika paljon riskejäkin eli ei mitenkään sanottu, että koko nelikko selviytyisi raskausajasta...

Tähän liittyen tuli mieleen, että on tämä elämä kyllä kummallista, kun jotkut joutuvat tällaisia pohtimaan ja toiset ei saa lapsia, ei sitten millään. Ihanteellista olisi kai, jos voisi synnyttää koko joukon ja antaa adoptoitavaksi, mutta harva varmaan moiseen pystyy... Toisaalta eipä se aborttikaan varmasti helppo juttu oo eikä ole "pois silmistä, pois mielestä".

Pakko kai sitä on monikkoperheen hoitoapua saada!?!

Ottaisin yhteyttä kokemuksista tiedustellakseni esim.
http://www.suomenmonikkoperheet.fi/

Ei ole nyky-Suomessa mitenkään itsestään selvyys. Meille syntyi aikanaan kaksoset ja ennestään oli useita lapsia. Mitään apua ei saatu, tai olisi saatu sos.toimiston työntekijä istumaan sohvalle, mutta siitä kieltäydyin. Tietenkin neljä vauvaa olisi ihan ERI suuruusluokkaa oleva asia.

 

En pystyisi.
Kolme keskenmenoa ja sekundäärisen lapsettomuuden kokeneena en vaan pystyisi.

Shokki se varmasti alkuun olisi, mutta kaikesta selviää jos haluaa.

 

Lukumäärällä ei merkitystä. Abortti on ratkaisu jokaisessa tapauksessa.

 

En pystyisi.
Kolme keskenmenoa ja sekundäärisen lapsettomuuden kokeneena en vaan pystyisi.

Shokki se varmasti alkuun olisi, mutta kaikesta selviää jos haluaa.

Kaksosten äitinä sanoisin, että neljän kanssa ei enää halu riitä, jos et saa ulkopuolista apua tai ole niin varakas, että pystyt palkkaamaan hoitajan.

 

En todellakaan.

 

En tieda. Ihan hirveaa ajatella, kuinka elama muuttuisi niin totaalisesti. Ihan jo taloudellsesti ajatellen. Eihan meilla olisi tuollaisen revohkan kanssa varaa edes kayda Suomessa kuin joskus tosi harvoin. Hoitoapua saisi edullisesti, mutta oltaisiin kylla aika tukiverkottomia ja yksin. Nykyelamalle saisi heittaa hyvastit.

 

Jaa a, aika paha. Pelkäisin kyllä hirmuisesti koko raskauden ajan, kun riskit on tuossa niin suuret. Että vaikka kuinka antais luvan tulla niin ehkä kuitenkin lopulta tulee vaan iso parku ja menetys. Osakeskeytys taas tuntuis hurjalta, noi kaks saa elää ja noi kaksi ei.

Varmaan päätyisin aborttiin, koska meillä ei olisi varaa elättää neljää näiden kahden nykyisen lisäksi.

Jos taas tietäisin että kaikki syntyy terveinä ja elossa ja meillä olisi varaa heidätkin elättää ja kasvattaa, niin pitäisin. Toki. Vanhempana vaan joskus täytyy tehdä tosi rankkojakin päätöksiä perustuen realismiin, lopulta ihan niiden lasten ja oman perheen parhaaksi.

 

Shokki se varmasti alkuun olisi, mutta kaikesta selviää jos haluaa.

Täyttä hölynpölyä. Kyllä toi vaatisi neljä aikuista, jotka neljästä vauvasta huolehtis. Muuten olisi aikamoisessa kusessa.

 

Pakko vastata. Suomessa on vain muutamat neloset syntyneet. Meillä ei ihan nelosia, mutta kolmoset kylläkin. Osakeskeytystä tarjottiin, mutta tosipaikan tullen, kuka pystyisi tuollaisen päätöksen tekemään. Ei ainakaan me.

 

Tekisin abortin. Tosin tekisin vaikka odottaisin vaan yhtä. Mut on steriloitu joten noin tuskin onneksi käy.

 

Eka ajatus oli että en tietenkään. Meillä myös mahdollisuus saada sukulaisilta paljonkin vauvanhoitoapua. Mutta jos lääketieteellisistä syistä esim osakeskeytys olisi perusteltua, tyyliin muuten menetetään kaikki, niin pakkohan siinä olisi tehdä kovia ratkaisuja.

 

En tekisi aborttia yhdenkään sikiön kohdalla, niin kuinka voisin neljä elämää niin päättää. Huhhuh. Putket umpeen abortoijilta.

Peesi.

 

En tekisi aborttia yhdenkään sikiön kohdalla, niin kuinka voisin neljä elämää niin päättää. Huhhuh. Putket umpeen abortoijilta.

Etkö tiedä ettei Suomessa saa sterilisaatiota kuin tiukin ehdoin, ja sekään ei ole luotettavaa täysin, sterilisaatio voi pettää. Avioliittokaan ei ole mikään suoja abortilta, myös avioliitossa olevat tekevät abortteja...

 

Jaa a, aika paha. Pelkäisin kyllä hirmuisesti koko raskauden ajan, kun riskit on tuossa niin suuret. Että vaikka kuinka antais luvan tulla niin ehkä kuitenkin lopulta tulee vaan iso parku ja menetys. Osakeskeytys taas tuntuis hurjalta, noi kaks saa elää ja noi kaksi ei.

Varmaan päätyisin aborttiin, koska meillä ei olisi varaa elättää neljää näiden kahden nykyisen lisäksi.

Voisit keskeyttää kaikkien alkioiden/sikiöiden elämän, mutta et antaa osan kehittyä vauvoiksi? Aika hassu ajatuskulku minusta. Jos perheenne vielä voisi vastaanottaa esim. yhden lapsen, etkä päätyisi aborttiin jos odottaisit vaan yhtä lasta, niin miksi ihmeessä et monikkoraskaudessa antaisi sille yhdelle mahdollisuutta?

Osakeskeytykseen liittyy toki riski, että koko raskaus menee kesken, mutta silti nelosia odottaessa taitaa olla suurempi todennäköisyys saada elävä vauva/eläviä vauvoja, jos osa alkioista keskeytetään raskauden alkupuolella. Eikä sitä tietenkään itse pitäisi tai tuskin saisikaan valita, vaan lääketieteellisin perustein karsinta tehtäisiin.