Miehellä ei ole minkäänlaista empatiakykyä!!

Mä en ymmärrä tätä.. Meidän tilanne on AINA sama.

Mulla oli eilen maailman huonoin päivä töissä, ja paljon muutakin.. Mutta soitin itkien töiden jälkeen miehelle ja kerroin kaiken, ja sanoin etten vaan jaksa, oon tosi väsynyt ja tää tilanne on musertanut mut nyt ihan täysin. Okei. Ei siinä, jotain se jakso sinne mutista ja kun tulin yöllä kotiin - ei tietenkään mitään, ei edes halia tai muuta.

Nyt tänään, mä oon menossa iltaan ja mies on vapaalla, ja mä oon ihan poissa. Mulla on tosi surullinen olo, mä en jaksa, ja tuntuu että mun päivä on täysin toivoton.

En ole siis puhunut mitään, huutanut, itkenyt, oon vaan haahuillut ja yrittänyt kerätä voimia.

Mitä mies tekee; murjottaa. Se makaa tuolla makuuhuoneessa ja murjottaa.

Ja tämä tapahtuu AINA kun mulla on joku suru, ihan missä vain. Mistään ei voi puhua, minkäänlaista tukea tai myötätunto ei voi saada.. Ei halia, ei mitään sanoja..

Ja mä kävin sanomassa miehelle tästä, mä sanoin että tartten myötätuntoa nyt ja tukea.. Mutta ei. Nyt se on maannut tuolla sängyssä jo tunteja, eikä tämä muutu.

Mitä helvettiä!!!!!!!! Onko se niin väärin haluta olkapäätä, joka kuuntelee tyhmiä murheita ja jopa osaisi edes lohduttaa?

 

Mitäs jos tartut härkää sarvista ja kysyt mikä hänellä on hätänä?
koska vaikuttaa siltä että hänellä ei ole kaikki kunnossa, ja jos hänellä itsellään ei ole kaikki kunnossa, on vaikea antaa toiselle myötätuntoa...
Eli jommankumman teistä pitäisi tehdä se aloite ja olla huolissaan toisesta.

Toivon että pystytte aloittamaan keskustelun jotenkin, koska muuten tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta.. parisuhteessahan on tärkeä nimenomaan keskustella asioista.

En tiedä mitä muuta tässä vaiheessa voi vielä sanoa kun ei ole kovin paljoa taustatietoja

 

Mitäs jos tartut härkää sarvista ja kysyt mikä hänellä on hätänä?
koska vaikuttaa siltä että hänellä ei ole kaikki kunnossa, ja jos hänellä itsellään ei ole kaikki kunnossa, on vaikea antaa toiselle myötätuntoa...
Eli jommankumman teistä pitäisi tehdä se aloite ja olla huolissaan toisesta.

Toivon että pystytte aloittamaan keskustelun jotenkin, koska muuten tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta.. parisuhteessahan on tärkeä nimenomaan keskustella asioista.

En tiedä mitä muuta tässä vaiheessa voi vielä sanoa kun ei ole kovin paljoa taustatietoja

Joo ei ole kovin valoisa.. Tuntuu että mies on jo kokonaan checkannut itsensä ulos tästä. En ymmärrä miksi. Ja sillä on aina joku vialla, jos mulla on joku vialla. Jotain täsä 12h on tapahtunut? Ei mitään. Se aina jostain vetää jonkun ongelman, kun mulla on paha mieli.

Mä sanoin sille, että tule puhumaan jos joku on vialla! Toi on ihan älytöntä että se makaa tuolla makkarissa hitto.

 

Meillä samanlaista. Ollaan oltu naimisissa 18 vuotta silloin mies on elämässä mukana kun mulla menee hyvin ja kaikki on tanssia vain mutta kun on ylämäki edessä niin korkeintaan haukkuu pystyy, että miten joku voi olla niin tyhmä ja typerä yms....Jokaisella meillä on oikeus välillä "romahtaa" tai niin luulin

 

Joo ei ole kovin valoisa.. Tuntuu että mies on jo kokonaan checkannut itsensä ulos tästä. En ymmärrä miksi. Ja sillä on aina joku vialla, jos mulla on joku vialla. Jotain täsä 12h on tapahtunut? Ei mitään. Se aina jostain vetää jonkun ongelman, kun mulla on paha mieli.

Mä sanoin sille, että tule puhumaan jos joku on vialla! Toi on ihan älytöntä että se makaa tuolla makkarissa hitto.

Jos naisella ei ole kaikki hyvin ei ole miehelläkään, niinhän se menee.. puhun kokemuksesta (mies täällä).
Mutta siis tämä on jatkunu pitempäänkin että joka päivä mököttää sängyssä?
Hänellä ei ole töitä? Mutta onko innostusta hake töitä tai halukas menemään töihin? Vai ihan vaan töistä lomalla?
Miehillä on myös se että jos nainen tienaa enemmän niin mies tuntee itsensä aliarvoiseksi...
Ihan hakuammuntaa vaan, ei tosiaan mitään tietoa teidän suhteesta joten en tarkemmin osaa puuttua...
Mutta vaikuttaa kuitenkin selvältä ettei kaikki ole hyvin, joten se keskustelu pitäis vaan jotenkin saada aloitettua...
Jos mies vaan mököttää kaikesta yrityksestä huolimatta, hän ei yksinkertaisesti halua puhua,m utta sitten pitää tehdä selväksi ettei tästä tule mitään jos asioista ei puhuta... paljon tsemppiä

 

Kyse ei ole välttämättä mistään teidän välisestä jutusta vaan mies ei vain osaa. Minun mieheni on samanlainen. Jos minulla menee jostain syystä huonosti (mitä tapahtuu tosi harvoin), niin hän ei osaa lohduttaa vaan hänen mielialansa romahtaa heti ja hänelläkin menee sitten tosi huonosti juuri sillä hetkellä (vaikka olisi hetkeä aikaisemmin ollut ihan hyväntuulisen oloinen), hän on aina väsyneempi, masentuneempi ja kipeämpi jne. Minä näen sen vammana, en ilkeytenä ja tiedän ettei minun kannata odottaa tukea häneltä jos on tosi vaikea hetki, vaan avaudun vaikka siskoilleni. Semmoisissa semi-masentuneissa tilanteissa hän saattaa sanoa jotakin asiallista, mutta liikoja ei kannata odottaa. Tykkään muuten miehestäni, mutta hän ei vaan pysty tuohon, enkä enää odotakaan sitä häneltä. Tuota voisi ehkä purkaa jossain pariterapiassa tms., mutta minä en viitsi vaivautua, kun niin harvoin romahtelen. Väsymyksen mies ymmärtää paremmin ja pitää silloin lasta, että saan levätä.

 

Mun mies menee totaalisesti lukkoon mikäli olen ahdistunut tai surullinen. Se ei kai oikein tiedä mitä sen pitäisi tehdä. Kai se yrittää joskus halia tai sanoa jotain lohduttavaa, mutta yleensä sekin menee persiilleen

Pitäisköhän sun kertoa sille ihan konkreettisesti, etät mitä haluat miehesi tekevän tai sanovan, kun olet allapäin. Mulle tuli sellanen tunne, että sä kaipaat jotain ihan tietynlaista huomiota tai tietynlaisia sanoja. Ehkä sun mies ajattelee, että se antaa sun olla rauhassa ja pysyy poissa sun tieltä...
Tai sitten sen mielestä sun murheet on ihan mitättömiä ja typeriä. Eli siis nariset turhasta, eikä se oikein osaa osallistua sun murheeseen.

 

"Aivan sama", voi että minä inhoan sinun nimimerkkiäsi! Jos meillä on riitaa ja minun mieheni joutuu liian ahtaalle, hän alkaa hokea: "AIVAN SAMA!" kaikkeen mitä minä sanon Jos silloin jatkan keskustelua, hän repeää aivan kokonaan ja alkaa karjua, joten lopetan aina tuohon. Palaan asiaan muutaman tunnin päästä ja sitten pystymme taas puhumaan ja miehellä on silloin yleensä joku ehdotus, miten ongelman voi ratkaista.

 

"Aivan sama", voi että minä inhoan sinun nimimerkkiäsi! Jos meillä on riitaa ja minun mieheni joutuu liian ahtaalle, hän alkaa hokea: "AIVAN SAMA!" kaikkeen mitä minä sanon Jos silloin jatkan keskustelua, hän repeää aivan kokonaan ja alkaa karjua, joten lopetan aina tuohon. Palaan asiaan muutaman tunnin päästä ja sitten pystymme taas puhumaan ja miehellä on silloin yleensä joku ehdotus, miten ongelman voi ratkaista.

Hahahah... no pitäiskö se vaihtaa vaikka "EiSenNiinVäliä" - nimimerkiksi

 

Hahahah... no pitäiskö se vaihtaa vaikka "EiSenNiinVäliä" - nimimerkiksi

Ei se taida siitä parantua, iskee vaan sitten jonkun toisen hermoon... Voisitko ottaa vaikka jonkun "Kedon kukkanen"-tyylisen nimimerkin, semmoinen olisi varmempi valinta

 

Ei se taida siitä parantua, iskee vaan sitten jonkun toisen hermoon... Voisitko ottaa vaikka jonkun "Kedon kukkanen"-tyylisen nimimerkin, semmoinen olisi varmempi valinta

Oikein hyvä ajatus

 

Miestä pitää ymmärtää koska mies on alikehittynyt olento.


Vai mitä?

 

Miestä pitää ymmärtää koska mies on alikehittynyt olento.


Vai mitä?

Kaikki eivät ole, mutta osa on. Ei pidä yleistää. Siinä repii vaan itsensä, jos yrittää saada toisesta semmoista, mihin hänellä ei välttämättä ole edellytyksiä. Voihan sitä yrittää terapioita sun muita, jos jaksaa, mutta minulle tuo ei ole mikään kohtalon kysymys.

 

Jos naisella ei ole kaikki hyvin ei ole miehelläkään, niinhän se menee.. puhun kokemuksesta (mies täällä).
Mutta siis tämä on jatkunu pitempäänkin että joka päivä mököttää sängyssä?
Hänellä ei ole töitä? Mutta onko innostusta hake töitä tai halukas menemään töihin? Vai ihan vaan töistä lomalla?
Miehillä on myös se että jos nainen tienaa enemmän niin mies tuntee itsensä aliarvoiseksi...
Ihan hakuammuntaa vaan, ei tosiaan mitään tietoa teidän suhteesta joten en tarkemmin osaa puuttua...
Mutta vaikuttaa kuitenkin selvältä ettei kaikki ole hyvin, joten se keskustelu pitäis vaan jotenkin saada aloitettua...
Jos mies vaan mököttää kaikesta yrityksestä huolimatta, hän ei yksinkertaisesti halua puhua,m utta sitten pitää tehdä selväksi ettei tästä tule mitään jos asioista ei puhuta... paljon tsemppiä

Ihan on kokopäivätöissä. Tänään oli ylitöistä vapaapäivä. Tienaa enemmän kuin minä - esimiehenä ja mä opiskelija.

Eikä siis makaa sängyssä ikinä mököttämässä, paitsi tälläisissä tilanteissa. Romahtaa kun mä romahdan.

No mutta tänään oli poikkeus. Menin "huutamaan" miehelle tästä tilanteesta, kun ärsytti. Meni hetki. Petasi sängyn. Meni tekemään ruokaa. Ja tuli mun viereen halaamaan. Ehkä tää tästä. Pieniä askelia.

 

Kyse ei ole välttämättä mistään teidän välisestä jutusta vaan mies ei vain osaa. Minun mieheni on samanlainen. Jos minulla menee jostain syystä huonosti (mitä tapahtuu tosi harvoin), niin hän ei osaa lohduttaa vaan hänen mielialansa romahtaa heti ja hänelläkin menee sitten tosi huonosti juuri sillä hetkellä (vaikka olisi hetkeä aikaisemmin ollut ihan hyväntuulisen oloinen), hän on aina väsyneempi, masentuneempi ja kipeämpi jne. Minä näen sen vammana, en ilkeytenä ja tiedän ettei minun kannata odottaa tukea häneltä jos on tosi vaikea hetki, vaan avaudun vaikka siskoilleni. Semmoisissa semi-masentuneissa tilanteissa hän saattaa sanoa jotakin asiallista, mutta liikoja ei kannata odottaa. Tykkään muuten miehestäni, mutta hän ei vaan pysty tuohon, enkä enää odotakaan sitä häneltä. Tuota voisi ehkä purkaa jossain pariterapiassa tms., mutta minä en viitsi vaivautua, kun niin harvoin romahtelen. Väsymyksen mies ymmärtää paremmin ja pitää silloin lasta, että saan levätä.

Joo, just näin menee meillä. Muuten on kyllä ihan mukana kaikessa. Hyvä ihminen ja tukee.. Mutta heti kun mulla on tosi paska olo - sen tuki katoaa ja mä joudunkin olemaan hänen tukenaan. :O

 

Miestä pitää ymmärtää koska mies on alikehittynyt olento.


Vai mitä?

Se on kyllä totta. Ei se vaan ymmärrä

 

Mun mies menee totaalisesti lukkoon mikäli olen ahdistunut tai surullinen. Se ei kai oikein tiedä mitä sen pitäisi tehdä. Kai se yrittää joskus halia tai sanoa jotain lohduttavaa, mutta yleensä sekin menee persiilleen

Kas kun miehet noin keskimäärin toimii noin.
Jos naisella on ongelma, niin mies alkaa etsiä siihen ratkaisua.
Mutta nainen ei tahdo ratkaisua vaan hän tahtoo hyvän kuuntelijan. Mies puolestaan turhautuu, kun ratkaisunsa ei kelpaa tai auta.

Niinpä jos sinulla on ongelma johon kaipaat ratkaisun, niin käänny miehen puoleen.
Jos kaipaat kuuntelijaa niin käänny jonkun ystävättäresi puoleen.

Mies ei viihdy tilanteessa, jossa ei muuta voi kuin istua kuuntelemassa kenties loputonta vuodatusta, eikä voi tehdä yhtikäs mitään korjatakseen asian. Ja tuntee, että jotenkin tämä on nyt minun vikani kun vaan tietäisi miten.

 

Kaikki eivät ole, mutta osa on. Ei pidä yleistää. Siinä repii vaan itsensä, jos yrittää saada toisesta semmoista, mihin hänellä ei välttämättä ole edellytyksiä. Voihan sitä yrittää terapioita sun muita, jos jaksaa, mutta minulle tuo ei ole mikään kohtalon kysymys.

Mua ainakin ärsyttäis jos aina kun mä tartten tukee, mun pitäskin alkaa lohduttaan miestä joka lymyilee jossain makuuhuoneessa. Tulisi sellaiset riidat että se yhteiselo päättyisi siihen paikkaan. Aikuisen ihmisen pitäisi osata paremmin.

 

Kas kun miehet noin keskimäärin toimii noin.
Jos naisella on ongelma, niin mies alkaa etsiä siihen ratkaisua.
Mutta nainen ei tahdo ratkaisua vaan hän tahtoo hyvän kuuntelijan. Mies puolestaan turhautuu, kun ratkaisunsa ei kelpaa tai auta.

Niinpä jos sinulla on ongelma johon kaipaat ratkaisun, niin käänny miehen puoleen.
Jos kaipaat kuuntelijaa niin käänny jonkun ystävättäresi puoleen.

Mies ei viihdy tilanteessa, jossa ei muuta voi kuin istua kuuntelemassa kenties loputonta vuodatusta, eikä voi tehdä yhtikäs mitään korjatakseen asian. Ja tuntee, että jotenkin tämä on nyt minun vikani kun vaan tietäisi miten.

Miehet on kyllä ihania.
Mun on kyllä nyt myönnettävä, että omat ystävyyssuhteeni ovat sellaisia, ettei sielä kukaan jaksa mitään vuodatuksia kuunnella, eikä meistä taida kukaan mikään vuodattaja ollakkaan. Ei musta ole oikein kuuntelemaan mitään loputonta ruikutusta.

 

Mua ainakin ärsyttäis jos aina kun mä tartten tukee, mun pitäskin alkaa lohduttaan miestä joka lymyilee jossain makuuhuoneessa. Tulisi sellaiset riidat että se yhteiselo päättyisi siihen paikkaan. Aikuisen ihmisen pitäisi osata paremmin.

Mitä sen toisen sitten pitää tehdä, että se tukee?

 

Mitä sen toisen sitten pitää tehdä, että se tukee?

Ihan vaikka käytännön juttuja. Halata, tehdä ruokaa, kysyä, että miten voin helpottaa sun oloa, mennäänkö kävelylle. Ei mitään erikoista. Sanoa, että ymmärtää.

Kaikkea muuta kuin olla passiivinen ja hoidettava.

 

Mulla kun on paha mieli niin mies käy hakemassa kassilisen herkkuja ja pullon viiniä Sit saan rauhassa hukuttaa suruni niihin.

 

Arvon neitien/rouvien pitäisi suhteellisen nopeasti kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja unohtaa koko ukkelit.

Tässä maailmassa on aika monta asiallistakin kaveria olemassa, että sen yhden peppureiän voi jättää ihan suosiolla omiin oloihinsa.

T. Miäs 44-vee

 

Aika ihmeellistä, että tuollaista käytöstä pidetään jotenkin ymmärrettävänä, onhan kyseessä kuitenkin mies. Toisaalta olet itsekin nähnyt että miehet usein on jotenkin alikehittyneitä (? tai totaalisen erilaisia) tunteiden ja yleensä empatian saralla, ja käyttäytyy tosi pöhkösti, ennekuin niille sanoo miten pitää olla ja elää, fiksut miehet siitä ottaa onkeensa ja osaa jo seuraavalla kerralla paremmin.

No joka tapauksessa, jos ei kerrasta tajuaisi muuttaa käyttäytymismalleja, niin en tiedä voisinko vakavissani koskaan rakastaa, saatika pitää kumppanina. Olisi tuo niin raskasta!

 

Vähän offtopic mutta mua kiinnostaa kysyä Peyotelta mikä hänen kantansa on avioeroon, jotekin kevyen tuntuisesti puhunut erosta joskus muulloinkin jos mies on vajavainen. Eihän todellakaan kaikkea nää kun ollaan nuoria ja mennään yhteen, elämässä voi tulla vaikeita asioita jotka muuttaa ihmistä tai muuten vaan ajaudutaan eri suuntiin.Itse uskovaisena ajattelen että vastamäkiä täytyy vaan kestää ja monenlaista epätoivottavaakin käytöstä jos ei oo ns raskaita eron syitä; pettäminen, raskas päihdeongelma, väkivalta.