mitä ajatuksia herättää 30v. sinkkuäiti?

[epäonnistunut luuri?]

Mitä ajatuksia herättää 30-vuotias sinkkuäiti?
Itse olen sellainen, 1 lapsen yksinhuoltaja ja sinkku olen ollut viimeiset 6vuotta. Miehiä ei kiinnosta, olen kuin ilmaa kaikille.
Elämäni koostuu arjesta lapsen kanssa ja töistä.

 

[vmmv]

Vielä joitakin vuosia sitten ajattelin että yh:t on epäonnistujia ja yh:na olo on jotenkin noloa. Nykyään arvostan heitä suuresti. Yksin lapsen kanssa pärjääminen vuodesta toiseen on vaativaa. Ole ylpeä siitä että jaksat ja voit hyvin. Anna sen näkyä. Älä häpeile tai luimistele. Muista omanarvontunto niin löydät kumppanin joka myös arvostaa sua, sun elämäntapaa ja valintoja.

 

[vi eras]

Mitäpä siitä ajattelisi, itse olen 32v sinkkuäiti
Sinkkuna tosin vasta vuoden verran ja nyt uutta parisuhdetta pukkaa.

Onhan se rankkaa yksin olla vastuussa kaikesta, mutta palkitsevaa samalla. Meillä lasten isä näkee lapsia pari kertaa viikossa, yöksi ei ole luokseen ottanut kuin pari kertaa tässä vuoden aikana. Sen uusi tyttöystävä ei tykkää.. Enkä mä jaksa asiasta tapella, omapahan on häviönsä.

Tsemppiä vaan sulle!! Kyllä se siitä, hymyä vaan huulille ja pilkettä silmiin

 

[yksi sana kuvaa]

Säälittävää!

 

[viera s]

Säälittävää!

Mikä siinä on säälittävää?

 

[yksinnuoltaja]

No ei kyllä herätä yhtikäs mitään ajatuksia noiden tietojen perusteella. Pitäisikö?

 

[Tommi_999]

Vaikea sanoa pelkästään tuommosten tietojen perusteella. Ei siinä mitään hävettävää ole. Jos tutustuttaisiin, kysyisin varmaan että miten edellinen liitto päättyi, missä lasten isä on jne.

 

[vierailija]

Leskien tilannetta harmittelen, mutta "muuten vaan eronneista" ajattelen, että sitä makaa niin kuin petaa, enkä tunne kovinkaan myötätuntoa näille tapauksille, joita kuvittelen suurimman osan olevan. Näissä kaikissa on tietenkin kuitenkin poikkeuksia... voihan olla, ettei leskeksi jäänyt ollut edes kovinkaan innoissaan miehestään, jolloin en hänen tilannettaan sitten niin harmittelisi (olisi ehkä jossain vaiheessa muutenkin eronnut), ja sitten voi olla, että eronnut sinkkuäiti oli jossain todellisessa aivopierussa mennyt tekemään lapsen huonon valinnan kanssa... jolloin voin ajatella tilanteen olla hänen kannaltaan harmillinen, mikäli hän katuu jollain tavalla omaa toimintaansa. Lapsihan nyt tietenkin rakas kun on syntynyt, mutta puoliso olisi pitänyt valita loppuelämä mielessä. Ajattelen, että ne synnit pitää antaa anteeksi, mikäli oikeasti ymmärtää virheelisen toimintansa, ja katuu sisimmässään.

 

[vierailija]

No ihmisillä vaan on erilaiset elämät ja elämäntilanteet, mitäpä siihen sanomaan. Rohkeutta sekin on, että jos ei suhde toimi, ei jää siihen kitumaan, ja että lapsikin joutuisi kärsimään kireästä tilanteesta. Ehkä ap olet turhan armoton itseäsi kohtaan, kyllä vaan moni mies haluaa naisen lapsineen päivineen, uusperheitä on valtavasti nykyään. Josko se, että pidät itseäsi säälittävänä tai ajattelet olevasi ilmaa, estää sua näyttämästä hyviä puoliasi, joista varmasti monikin mies kiinnostuisi.

 

[viera s]

Leskien tilannetta harmittelen, mutta "muuten vaan eronneista" ajattelen, että sitä makaa niin kuin petaa, enkä tunne kovinkaan myötätuntoa näille tapauksille, joita kuvittelen suurimman osan olevan. Näissä kaikissa on tietenkin kuitenkin poikkeuksia... voihan olla, ettei leskeksi jäänyt ollut edes kovinkaan innoissaan miehestään, jolloin en hänen tilannettaan sitten niin harmittelisi (olisi ehkä jossain vaiheessa muutenkin eronnut), ja sitten voi olla, että eronnut sinkkuäiti oli jossain todellisessa aivopierussa mennyt tekemään lapsen huonon valinnan kanssa... jolloin voin ajatella tilanteen olla hänen kannaltaan harmillinen, mikäli hän katuu jollain tavalla omaa toimintaansa. Lapsihan nyt tietenkin rakas kun on syntynyt, mutta puoliso olisi pitänyt valita loppuelämä mielessä. Ajattelen, että ne synnit pitää antaa anteeksi, mikäli oikeasti ymmärtää virheelisen toimintansa, ja katuu sisimmässään.

Mitäpä jos on perustanut perheen ihmisen kanssa, johon luottaa, uskoo ja rakastaa. Parisuhde on mahtava, on vannottu loppuelämän kestävää rakkautta.
Kaikki on ensimmäiset vuodet hyvin, sitten mies (tai nainen) alkoholisoituu, perhe-elämä muuttuu helvetiksi. Pitäisikö vain rakastaa ja purra hammasta? Vai ajatella itseään ja lapsia ja lähteä..tarjota lapsille parempi elämä, vaikkakin sitten vain toisen vanhemman kanssa.

 

[vierailijasinkku]

Lähinnä herättää sen ajatuksen, että olet onnellinen, kun sentään yhden miehen olet tuohon ikään mennessä onnistunut löytämään ja varsinkin saanut lapsen. Toisilla sekä mies- että lapsisaldo näyttää nollaa tuossa iässä.

 

[Vieläkin rakastan]

Mitäpä jos on perustanut perheen ihmisen kanssa, johon luottaa, uskoo ja rakastaa. Parisuhde on mahtava, on vannottu loppuelämän kestävää rakkautta.
Kaikki on ensimmäiset vuodet hyvin, sitten mies (tai nainen) alkoholisoituu, perhe-elämä muuttuu helvetiksi. Pitäisikö vain rakastaa ja purra hammasta? Vai ajatella itseään ja lapsia ja lähteä..tarjota lapsille parempi elämä, vaikkakin sitten vain toisen vanhemman kanssa.

Noin kävi mulle. Enkä vissisti ole ainoa.

 

[Sinkku22]

Suurin osa sinkkuäideistä on juuri näitä "muuten vaan eronneita". Se mulla tulee ekana mieleen. 30-vuotias vielä? Eli lapsi on n.7-10 -vuotias? Halusit varmaan "löytää itsesi" ja siksi otit eron. Otit huoltajuuden itsellesi tietenkin ja saat elareita lapsen isältä.

Tai voithan olla leski mutta se on epätodennäköistä. Todennäköisesti vain haluat useita lapsia usean miehen kanssa.

 

[vierailija]

Suurin osa sinkkuäideistä on juuri näitä "muuten vaan eronneita". Se mulla tulee ekana mieleen. 30-vuotias vielä? Eli lapsi on n.7-10 -vuotias? Halusit varmaan "löytää itsesi" ja siksi otit eron. Otit huoltajuuden itsellesi tietenkin ja saat elareita lapsen isältä.

Tai voithan olla leski mutta se on epätodennäköistä. Todennäköisesti vain haluat useita lapsia usean miehen kanssa.

wtf?

 

[sinkkuäiti(aloittaja)]

Suurin osa sinkkuäideistä on juuri näitä "muuten vaan eronneita". Se mulla tulee ekana mieleen. 30-vuotias vielä? Eli lapsi on n.7-10 -vuotias? Halusit varmaan "löytää itsesi" ja siksi otit eron. Otit huoltajuuden itsellesi tietenkin ja saat elareita lapsen isältä.

Tai voithan olla leski mutta se on epätodennäköistä. Todennäköisesti vain haluat useita lapsia usean miehen kanssa.

No, minä en ihan "muuten vain eronnut" ja eikä syynä ollut oman itseni etsiminen. Pysyin suhteessa aivan liian pitkään, muistan vieläkin kun niin monet kerrat mietin että "koska elämä alkaa?", tuntui kuin en olisi elänyt ollenkaan. Joka päivä sai varoa sanojaan, se ei ollut elämää. Olen onnellinen, että lähdin.
Mutta jotenkin, on vain tosi hankala löytää uutta parisuhdetta. Tuntuu, että kun selviää että minulla on lapsi edellisestä suhteesta niin siihen loppuu mahdollinen kiinnostus.

 

[vierailija]

Säälin jollain asteella. Että jollain asteella et naisena kelpaa. Tai jos nyt ihan täysin rehellisesti saan sanoa, niin veikkaan sinua v-mäiseksi luonteeltasi ja pullukaksi. Sellaiseksi jolla on teininä ollut se ihana surffitukka, joka jätti sinut kun olit yksinkertaisesti liian määräilevä. Nyt pullukkana et saa enää edes ulkonäölläsi, muuta kuin nyt siittäjän ja yhden illan kavereita tottakai.

Siksi minä säälin. Mutta vastaa tähän, että olet barbie-nukke, filosofian tohtori ja elämäntapavalmentaja. Olet tyynniuden tyyssija ja lempeyden prinsessa... Sehän on palstan tapa

 

[sinkkuäiti(aloittaja)]

Säälin jollain asteella. Että jollain asteella et naisena kelpaa. Tai jos nyt ihan täysin rehellisesti saan sanoa, niin veikkaan sinua v-mäiseksi luonteeltasi ja pullukaksi. Sellaiseksi jolla on teininä ollut se ihana surffitukka, joka jätti sinut kun olit yksinkertaisesti liian määräilevä. Nyt pullukkana et saa enää edes ulkonäölläsi, muuta kuin nyt siittäjän ja yhden illan kavereita tottakai.

Siksi minä säälin. Mutta vastaa tähän, että olet barbie-nukke, filosofian tohtori ja elämäntapavalmentaja. Olet tyynniuden tyyssija ja lempeyden prinsessa... Sehän on palstan tapa

Pullukka en onneksi ole En ole sitä missään vaiheessa ollut ja enkä tule olemaan. Ja yhden illan juttuja en itse halua, jonkunlainen roti täytyy olla

 

[vierailija]

Pullukka en onneksi ole En ole sitä missään vaiheessa ollut ja enkä tule olemaan. Ja yhden illan juttuja en itse halua, jonkunlainen roti täytyy olla

Entistä surullisempaa... et kelpaa ja et itse halua edes seksiä. Jep! Nuff said!

 

[vierailija]

Eipä se suurempia ajatuksia, ku itse kokenu saman... sen ajatuksen se herättää että onpas nuori lapsi. Itselläni oli tuossa iässä jo kouluikäisiä.
Että parisuhteellisesti.. juu ei.. en jaksa mitää vauvapelleilyä enää

 

[vierailija]

... tai sitten pitäisi opetella lukemaan ensin.. juu ei se mitään herätä kunhan et lisää pentuja maailmaan halua, enää tässä iässä xD

 

[&kieppi%]

No enpä erityistä ajattele. Puolet pareista päätyy eroon, niin eipä ole yksinhuoltajuus kovin ihmeellinen asia. Minä en pidä avioliittoa tai avoliittoa tai parisuhdetta minään merkkinä ihmisen onnistumisesta, koska kaiken maailman idioottejakin on parisuhteissa. Ei kai se suhteessa oleminen nyt ketään fiksuksi, mukavaksi tai onnistuneeksi tee.

 

[Mummeliisa]

Mitä ajatuksia herättää 30-vuotias sinkkuäiti?
Itse olen sellainen, 1 lapsen yksinhuoltaja ja sinkku olen ollut viimeiset 6vuotta. Miehiä ei kiinnosta, olen kuin ilmaa kaikille.
Elämäni koostuu arjesta lapsen kanssa ja töistä.

Ei erityisiä ajatuksia. Ehkä jotain "Olisi voinut olla minunkin tarinani"-tyyppistä korkintaan. Jos en olisi tavannut miestäni , olisin luultavasti "tehnyt" lapseni kuitenkin.

 

[Lunatic]

Suurin osa sinkkuäideistä on juuri näitä "muuten vaan eronneita". Se mulla tulee ekana mieleen. 30-vuotias vielä? Eli lapsi on n.7-10 -vuotias? Halusit varmaan "löytää itsesi" ja siksi otit eron. Otit huoltajuuden itsellesi tietenkin ja saat elareita lapsen isältä.

Tai voithan olla leski mutta se on epätodennäköistä. Todennäköisesti vain haluat useita lapsia usean miehen kanssa.

Ja aapeelle, ei herätä tunteita.
Ei ole tapana rankata naisten arvoa sen perusteella, miten lähellä ne on jotain miestä.
Tai jos onkin, niin sitten rankkaan miehettömät ylemmäs kuin miehistä riippuvaiset.
Mutta oikeasti en tee niinkään.

 

[sinkkuäiti(aloittaja)]

Eipä se suurempia ajatuksia, ku itse kokenu saman... sen ajatuksen se herättää että onpas nuori lapsi. Itselläni oli tuossa iässä jo kouluikäisiä.
Että parisuhteellisesti.. juu ei.. en jaksa mitää vauvapelleilyä enää

Enhän missään vaiheessa ole kertonut lapseni ikää? Mutta ihan koulalainen jo on..

 

[9mmmm]

Mitä ajatuksia herättää 30-vuotias sinkkuäiti?
Itse olen sellainen, 1 lapsen yksinhuoltaja ja sinkku olen ollut viimeiset 6vuotta. Miehiä ei kiinnosta, olen kuin ilmaa kaikille.
Elämäni koostuu arjesta lapsen kanssa ja töistä.

noh mulle tulee mieleen et kyl se on viel rankkaa ku kaikist joutuu huolehtii yksin nyt sen tietää vaikka en yh olekkaan vaan viikko viikko isä oonkin ja se että miks isää ei kiinnosta oma lapsi se antaa niin paljon vanhempana se on liian myöhästä.

ei muutaku jaksamista