minä en ymmärrä!!just vähän aikaa sitten tehtiin kirjallinen tapaamissopimus, siis isän tahdosta. ja nyt isä ilmoitti että se olis

[mä]

toisaalta se on kyllä hölömö, minähän olen papereilla yksinhuoltaja ja isä on etävanhempi,ja tämä oli tosiaan tapaamisoikeussopimus,ei huoltajuus,joten mä olen edelleen lapsen päähuoltaja! mutta siis hölömöhän se on ennenkin ollut sen toki ymmärrän. mutta miksi se nyt yhtäkkiä kääntää kelkkansa kokonaan? itse vaati sopimusta ja nyt luopuis kaikista oikeuksista? ja mä olen ihan äimänkäkenä, mitä ajatuksia tämä herättää? siis että miksi isä näin toimii? (juu juu kysyn kyllä häneltä itseltäänkin kunhan selviän tästä shokista )

 

[vicy]

Siis jos olet jo yksinhuoltaja niin sullahan se huoltajuus on jo ei sitä enää voi mitenkään "luovuttaa"...
Onko tässä siis kyse siitä että miehes ei enää halua nähdä lasta ollenkaan vai mikä tässä on se ongelma??

 

[PahaMYY]

Eikö aijemmin isä sitten oo tavannu lastaan vai eikö vaan ollu sopimusta paperilla?
Ootko estäny isää tapaamasta lastaan sitten aijemmin,jonka seurauksena on sitten isä hakenut virallista tapaamisoikeutta ?:/
Onko kyse pienestä vauvasta?

Pahoittelen tiukkaa sävyä, mutta kuulosti niin eräältä tapaukselta, jota oon tässä mietiskelly, mikä ei kyllä oo kovin kivaa kuultavaa ollu :/

 

[halvalla ei saa hyvää]

tuli mieleen että jos haluaa luopua kokonaan isyydestä, ettei tarvis elatuksia maksaa? :/ se vaan ei onnistu kuin adoption kautta..

 

[mä]

kuuleppa pahamyy sanotaanko näin että a.lapsi on 3v6kk joista ensimmäiseen 2v isää ei kiinnostanut paskaakaan lapsi!!!

b meillä oli suullinen sopimus jokatoisesta viikonlopusta,joka tehtiin keskenämme 1v sitten,kun isä suostui vihdoin edes siihen silloin. sitten kun en hälle antanut lasta koko jouluaatoksi kun isä sitä keksi paripäivää ennen aattoa vaatia,niin sit isä raivostu siitä ja uhkasi että saa kyllä jokatoisen joulun ja kaiken mitä haluaa! eipä muuten saanut koska lastenedunvalvoja oli sitä mieltä että ei ole minulta kohtuutunta tällä historialla ajatella mua ja lasta perheenä ja näinollen lisin hänen puolesa saanut kieltäytyöä kokonaan jouluaatoista. mutta tehtiin sitten jonkinasteinen kompromissi(eikä just niinku isä halus).

ja nyt isä ilmoitta että se onkin valmis luovuttaa huoltajuuden kokonaan mulle!! että melko typerää ruveta kyselee asioita MINUA SYYLLISTÄVÄÄN SÄVYYN!!!!

mä en vaan käsitä miksi se nyt sit yhtäkkiä muutti täysin mieltään?

-niin ja se isä on kyllä oikeesti niin hölömö että se ei tajua ettei sillä ole automaattisesti yhtälaiset oikeudet kun tosiaan minä olen virallisesti yksinhuoltaja. isän oma moka,mitäs ei joskus aikoinaan suostunut pistää nimee mihinkään

no mutta jokatapauksessa mä en vaan nyt yhtään käsitä tuollaista ajatuksen juoksua.

tietysti musta tavallaan olisi parempi että narsistinen ja äärimmäisen itsekeskeinen pelinarkomaani ei olisi vaikuttamassa pojan elämään. mutta vähän surku pientä poikaa ku isä on yhtäkkiä täysin valmis luopuu LAPSESTA kokonaan. en vaan tajuu :headwall:

 

[halvalla ei saa hyvää]

eihän se voi luovuttaa huoltajuutta sulle jos sulla on se jo? :/

 

[mä]

rekka-paula niin totta,en tullut aatelleeksi tuota rahapuolta ollenkaan,no saattaisihan se ollakkin niin,mut miks sit eka vaati kirjallisen vahvistetun tapaamissopimuksen ja paripäivää siitä ilmoittaa mulle että luopuu kokonaan.

mitä tarkoitat tuolla adobtio asialla? siis sitäkö että mun nykyinen puolisoni voisi adobtoida lapsen ns.omakseen? no se kyllä helpottaisi paljon kaikkee,mutta mutta sääliksihän mulla tuota pientä silti käy. miten oma isä voi?

 

[Venefica]

Siis onko teillä tällähetkellä yhteishuoltajuus lapsesta? Tapaamissopimus ei ole itseasiassa mitenkään tekemisissä hultajuuden kanssa. Se oikeus lapsella pysyy oli yhteishuoltajuus tahi ei.

 

[halvalla ei saa hyvää]

juu eli jos isä haluaa luopua isyydestä niin sun uus aviopuoliso voi hänet ottaa ottolapseks. meillä just projekti menossa, hakemusta vaille valmis. jos haluat lisätietoja, laita yksityisviestiä

 

[plääh]

tuli mieleen että jos haluaa luopua kokonaan isyydestä, ettei tarvis elatuksia maksaa? :/ se vaan ei onnistu kuin adoption kautta..

mullekki tuli tää mieleen, mutta tosiaan eihän siltä äijältä elarit mihinkään lähde vaikka teillä ei oliskaan yhteishuoltajuutta

 

[mä]

rekka-paula mutta kun se isä ei ymmärrä että asia on niin,koska emme olleet naimisissa,emme asuneet yhdessä,emme edes seurustelleet kun lapsi syntyi ja isä ei ikinä mitään silloin suostunut allekirjoittaa koska ei halunnut ottaa vastuuta,niin minä jäin ikäänkuin pakosta sitten yksinhuoltajaksi(joka olen lapsen kaikissa virallisissa papereissa),ainut minkä isä joskus allekirjoitti oli isyyden tunnistus,mutta siihen ei pistetty sen huoltajuudesta,eikä edes tapaamisista mitään koska isä ei halunnut.

 

[vicy]

rekka-paula niin totta,en tullut aatelleeksi tuota rahapuolta ollenkaan,no saattaisihan se ollakkin niin,mut miks sit eka vaati kirjallisen vahvistetun tapaamissopimuksen ja paripäivää siitä ilmoittaa mulle että luopuu kokonaan.

mitä tarkoitat tuolla adobtio asialla? siis sitäkö että mun nykyinen puolisoni voisi adobtoida lapsen ns.omakseen? no se kyllä helpottaisi paljon kaikkee,mutta mutta sääliksihän mulla tuota pientä silti käy. miten oma isä voi?

ei elareitten maksamista voi millään lopettaa! Elärit on maksettava vaikka isä ei olis ikinä lasta nähnytkään kunhan se on virallisesti isyytensä tunnustanut (adoptio on ainut millä tuon maksamisen saa lopetettua)

 

[halvalla ei saa hyvää]

rekka-paula mutta kun se isä ei ymmärrä että asia on niin,koska emme olleet naimisissa,emme asuneet yhdessä,emme edes seurustelleet kun lapsi syntyi ja isä ei ikinä mitään silloin suostunut allekirjoittaa koska ei halunnut ottaa vastuuta,niin minä jäin ikäänkuin pakosta sitten yksinhuoltajaksi(joka olen lapsen kaikissa virallisissa papereissa),ainut minkä isä joskus allekirjoitti oli isyyden tunnistus,mutta siihen ei pistetty sen huoltajuudesta,eikä edes tapaamisista mitään koska isä ei halunnut.

sitten tarvinnee käydä lastenvalvojalla tms vääntämässä asia rautalangasta niin että se tajuaa.. :/ kurja homma, jaksamista!

 

[Marja]

Minusta tuntuu että lapsen isä on aika ymmällään asioista, kun teillä näkyy oleen aikamiosta sekamelskaa noissa asioitten sopimisessa lapsen syntymästä saakka. Et tee ainakan lapsellesi palvelusta haukkumalla isää ja riitelemällä hänen kanssaan. Nämä huoltajuus ja tapaamisasiat on aina vaikeita, niissä kun on kyse suurista tunteista ja isoista asioista. Mun mielestä noissa sun kirjotuksissa on aikalailla isää syyllistävä tunnelma näin ulkopuolisen ja asiasta tietämättömän korvissa. Jos tuohon sävyyn kohtelet lapsen isää niin vähemmästäkin miehet juoksevat karkuun! Sun ei tartte hyväksyä hänen toimiaan mutta ymmärtää kyllä.

 

[mä]

ai marja taitaa olla joku teini itsekkin. miksi mun tarvitsee ymmärtää isää? kerro yksikin hyvä syy. s mies ei ole edes mies! itse hänkin sitä lasta joskus halusi ja kaikki sotkut on tasan aiheutunut siitä että isä on paennut vstuutaan ja sitten yhtäkkiä olettaa omaavansa just oikeuden mihin tahansa! kyllä mä välitän lapsestani senverta enemmän kun jostain typerästi käyttäytyvästä miehestä että ei mua paljon nappaa se mitä isä tuntee. lapsen hyvinvointi sensijaan kiinnostaa. ja miksihän mun pitäisi välittää jostakusta/ymmärtää kun se ei paskaakaan välitä muusta kuin itsestään.pahoittelen karkeaa kielenkäyttöä,mutta musta ei kynnysmattoa saa.


rekka-paula voisin kyllä koettaa ehtii rekisteröityä ja laittaa yv:tä jossain vaiheessa. ois kiva kyllä käsittää miksi isä toimii näin. järkytin jo puolisoani(txt,kun hän ei voi töissä vastaa puhelimeen) että tälläinen adobtio vaihtoehtokin ilmeisesti olisi. saas nähä mitä mies on mieltä(hänkään ei kyllä kyennyt ymmärtämään isän ajatuksenjuoksua)

 

[PahaMYY]

Ap, ei ollut tarkoitus syyllistää, pahoittelen jälleen kerran :ashamed:

Ihmisiä ja tapoja on niin monia, eikä aina ajatella sitä lapsen etua, toisaalta isää saatetaan väheksyä.
Eräässä tapauksessa tapaamiset ei oikein toiminut, kun koskaan ei äidille sopinut, että isä hakisi lapset luokseen (pitkä välimatka) ja yhtäkkiä halusi yksinhuoltajuuden ja kaikki mahdolliset oikeudet isältä pois, raha toki kelpasi. Kun isä oikeuden kautta sai tapaamisoikeudet yms, sovittua niin edelleenkään äiti ei anna lasta isän luokse (tekosyitä, uhkailua jne.. (kyse jo isommasta lapsesta)
Isä oli hyvä isä lapselleen, siitä ei ole kyse.
Tämmöisiä tapauksia on varmasti paljon, niin ikävää kuin se onkin. Varsinkin, kun eletään jo uudessa suhteessa.
Kuulostaa karulta, sillä mielestäni isällä/etävanhemmalla on oikeus tavata lastaan säännöllisesti.

Niin paljon on asioita ja syitä näissä asioissa.

Tapahtui mitä tahansa, pitäisin kyllä lapsella oikeuden olla yhteydessä isäänsä. Jos isä haluaa luopua niin sille ei mitään kai voi, mutta silti pitäisin lapsen tiedossa kuka on biologinen isä.
Kyllä tivaisin aikamoiset syyt, miksi näin, varsinkin, kun mieli muuttuu jatkuvasti :/

Toivon teille kaikkea hyvää ja että saatte asioihin selvyyden =)

 

[Keittiönoita]

Mulle se herätti sellaisen ajatuksen, että lapsen isä oli odottanut viralliselta tapaamissopimukselta enemmän kuin mitä sai. Ja tajutessaan, ettei voi todellisuudessa olla kuin "osa-aikaisä" lapselleen, halusi päästä kokonaan irti isyydestään. Muuta vastuutahan etävanhemmalla ei ole kuin elatusmaksujen maksaminen, kaikki muu on etävanhemmalle vapaaehtoista.

Tuntematta lapsen isää tai teidän tilannetta tarkemmin en lähtisi sitä adoptiotakaan hetimiten suosittelemaan. Päätösten, joita teet, on kuitenkin oltava sellaisia, ettei lapsesi aikuisena kysy, miksi teit äiti mulle näin. Tai jos kysyykin, vastauksestasi lapsesi itsekin tajuaa, että päätökset olivat hänen omaksi parhaakseen. Enkä nyt puhu pelkästään isästä vaan koko suvusta, minkä lapsi adoptiossa menettää. Tosin saahan lapsi adoptioisänsä suvun juridisesti suvukseen, mutta korvaako se menetyksen? Itse miettisin hyvin tarkkaan, kumpi on sille lapselle parempi vaihtoehto.

 

[halvalla ei saa hyvää]

pahamyy: isejä on niin monenlaisia.. meillä kans likan bio-iskä halus lämmittää uudelleen välit tyttäreensä ennen kouluikää, sen kesän aikana tapas likkaa noin 4-5kertaa, viel syyslomalla taisi ottaa likan luokseen.. sen jälkeen se taas toppas ku tossu paskaan, ei soittoja, viestejä, kortteja, mitään. isän uus avokki sen sijaan soitteli et millon tyttö vois tulla sinne ja plaaplaa.. isä ei likan siellä ollessa tehnyt sen kans mitään, oli vaan tietokoneella jne.. ja mun ois kuulemma pitäny maksaa näitä kuljetuksia / viedä / hakea ( matkaa 200km suunta ) että likka pääsis sinne oleileen ja kaitseen pikkusia sisaruksiaan... (?) :/ nyt sitten kuitenkin meillä se adoptio menossa, eli ei sitä isää sit niin kiinnostanukkaan vaik halus likan "toiveet" isä-tytär suhteesta herättää... eikä se likan siellä olo muutenkaan herkkua ollut, ex ja uus avokki tappeli (nyrkein ) siitäkin että kuka tuo likan kotiin.... :/

ja vaikka annoin jo alusta asti vapaat tapaamiset heille, niin ei toteutunu.. ja viime kesänä tehtiin sopimus et kerran kahdessa kuussa isä tulee tänne ( ei halunnut enää likkaa sinne... ) tapaan, mut eipä oo näkyny... ja siis vapaat tapaamiset on tästä adoptiosta huolimatta.

 

[PahaMYY]

pahamyy: isejä on niin monenlaisia.. meillä kans likan bio-iskä halus lämmittää uudelleen välit tyttäreensä ennen kouluikää, sen kesän aikana tapas likkaa noin 4-5kertaa, viel syyslomalla taisi ottaa likan luokseen.. sen jälkeen se taas toppas ku tossu paskaan, ei soittoja, viestejä, kortteja, mitään. isän uus avokki sen sijaan soitteli et millon tyttö vois tulla sinne ja plaaplaa.. isä ei likan siellä ollessa tehnyt sen kans mitään, oli vaan tietokoneella jne.. ja mun ois kuulemma pitäny maksaa näitä kuljetuksia / viedä / hakea ( matkaa 200km suunta ) että likka pääsis sinne oleileen ja kaitseen pikkusia sisaruksiaan... (?) :/ nyt sitten kuitenkin meillä se adoptio menossa, eli ei sitä isää sit niin kiinnostanukkaan vaik halus likan "toiveet" isä-tytär suhteesta herättää... eikä se likan siellä olo muutenkaan herkkua ollut, ex ja uus avokki tappeli (nyrkein ) siitäkin että kuka tuo likan kotiin.... :/

ja vaikka annoin jo alusta asti vapaat tapaamiset heille, niin ei toteutunu.. ja viime kesänä tehtiin sopimus et kerran kahdessa kuussa isä tulee tänne ( ei halunnut enää likkaa sinne... ) tapaan, mut eipä oo näkyny... ja siis vapaat tapaamiset on tästä adoptiosta huolimatta.

Niinhän se on ihmisiä on monenlaisia
=)
Taustoja tarkemmin tietämättä ei tosiaan voi sanoa, että mikä on sitten hyvä vaihtoehto, mikä huono.

Tuli vaan mieleen juuri se, että jos toinen osapuoli haluaa olla yhteydessä lapseensa ja lähivanhempi tekee kaikkensa ,ettei näin pääse tapahtumaan niin kuulostaa hirveältä. Tarkoittaen tietenkin, että kummankin vanhemman luona lapsella on hyvä olla. Tämmöisessä tilanteessa taitaa lähivanhempi vaan haluta eroon itsensä takia tästä exästä.

Jos isä ei todellakaan halua olla yhteydessä lapseensa niin sille ei mitään voi .

Rekka-paulan tilanteessa kuulostaa hyvältä,että biologisella isällä ja lapsellaan on mahdollisuus halutessaan tavata adoptiosta huolimatta.
Näissä asioissa tottakai pitää ajatella myös sitä lapsen parasta.
Ei ole kiva, jos tapaamisiin ei voi lainkaan luottaa, että isä tulee tapaamaan sovitusti tai että lapsi toivoo tapaavansa isän ja odottaa sitä ja isää ei kiinnostakaan. Kuten sanoin syitä on monia ja jokainen on varmasti juuri tapauskohtainen.