The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Ulkokuori ja ulkoiset puitteet karisee aika pian kun jokusen kerran katselee toista vatsataudissa, flunssassa ja peräpukamissa. Jos se toinen vielä tuon jälkeen on se joka pitelee sun hiuksiasi kun oksennat, siinä on potentiaalia.

Jari Tervo kiteytti tuon aika osuvasti: ehkei pitkä avioliitto aina ole yhtä tunteiden myllerystä ja värisevää rakkautta mutta mitään hetken hoitoa ei voi pyytää puristamaan finniä perseestä kun ei itse yllä. Se vaatii tutun ja turvallisen puolison.
Noi sydämenasiat tuppaavat olemaan omankaltaisiaan.

Olen kuullut huhun, että myös naiset käyvät kakalla? Onneksi se vissiin vaan on huhu.
 
..ja täälläkin sataa, taas :). Onneksipa pääsin fillaroimaan kuivin nahoin...tai no kuivin ja kuivin, mihin sen kurarapaosaston sitten sijoittaakaan :D

Noi harmaat sadepilvet roikkuu tosi alhaalla eli maisema on tummana ja pimeähkönä...ja hiukanko on olokin semmoinen pimee :D

Onneksi on nää kaksi äkkiväärää tässä :D, jestas sentään - nää on kuin kissa ja koira. Ensin ollaan tovi sovussa, sitten tulee joku ihan ihme ja kumma rähinä. Sitten luimistellaan ja ollaan erillään kunnes taas hakeudutaan toisen seuraan ja ...kappas vaan, kohta taas rätisee :D


Ihania <3
 
Olipas iltaraivoomista. Nyt jokainen rauhottuu eri huoneissa. Tyhmäkö mä oon, lupasin huomenna hoitaa oman raivopään lisäksi kahta vierasta lasta (n)
No ei, kun huomenna just menee maan mainiosti :). Tytöllä on siinä leikkikavereita, ei silloin oo aikaa eikä haluja lähteä kehittelemään mitään ylimääräistä tilannetta :), silloin on kiirus pitää hauskaa porukalla :)

..eri asia on sitten kotiväelle kiukkuaminen, se on sitä suurta rakkautta se :) <3
 
On tossa useampikin hauvelipyyhe. Mut kun koira kastuu, niin ei se ravistamalla tai pyyhkimisellä kuivu. Eikä sitä voi kuivausrumpuunkaan työntää.
Ensi yöksi siis on petiseuraksi luvassa märkä koira ja märän koiran haju.
...mutta vaikka siinä nyt tuhisiskin se märkä koira oman ominaishajunsa kanssa, niin siltikin se on se ihana koira :)...etkä sä unissas mitään haistele, vaan nukkua tossaat sikeästi Pepistä unta nähden :)
 
...mutta vaikka siinä nyt tuhisiskin se märkä koira oman ominaishajunsa kanssa, niin siltikin se on se ihana koira :)...etkä sä unissas mitään haistele, vaan nukkua tossaat sikeästi Pepistä unta nähden :)
Niitä näitä. Eipä tuo hauveli sateelle mitään voi.
Ja jos oikeen tarkasti katsoo, niin se olen mä joka nukkuu hänen vuoteessaan. Joten sateesta huolimatta hänen pitää kestää mun hajuni eikä päinvastoin.
 
Niitä näitä. Eipä tuo hauveli sateelle mitään voi.
Ja jos oikeen tarkasti katsoo, niin se olen mä joka nukkuu hänen vuoteessaan. Joten sateesta huolimatta hänen pitää kestää mun hajuni eikä päinvastoin.
Hahaa...eikä se sunkaan ominaishaju/tuoksu liikauta edes karvaakaan tuon koiran kropassa, joten :D...tiedossa on hyviä unikuvia kummallekin :)
 
Ulkokuori ja ulkoiset puitteet karisee aika pian kun jokusen kerran katselee toista vatsataudissa, flunssassa ja peräpukamissa. Jos se toinen vielä tuon jälkeen on se joka pitelee sun hiuksiasi kun oksennat, siinä on potentiaalia.

Jari Tervo kiteytti tuon aika osuvasti: ehkei pitkä avioliitto aina ole yhtä tunteiden myllerystä ja värisevää rakkautta mutta mitään hetken hoitoa ei voi pyytää puristamaan finniä perseestä kun ei itse yllä. Se vaatii tutun ja turvallisen puolison.
repesin :LOL:
 
Hahaa...eikä se sunkaan ominaishaju/tuoksu liikauta edes karvaakaan tuon koiran kropassa, joten :D...tiedossa on hyviä unikuvia kummallekin :)
Joo, kyl me pärjätään.

Tää on aivan fantastinen hauveli. Ulkoiluviettimme vaan eivät kohtaa. Vaik tän veis kymmenen tunnin lenkille, niin tää vaan sanoo, et ei saatu jänistä, lähdetäänkö uudestaan?
 
Pyyhe on olemassa :)...enkä pahalla heittänyt enkä niin millään.

Silloin kun mulla oli vöyhkänä, niin se oli melkoinen näky vesisateella ne ensimmäiset kymmenkunta metriä. Kun aina, joka ikinen kerta, ulko- ovella tuli se Osram- lampun välähdys ja kappas vaan, koira päätti että nyt hän on sitten niin Neiti, niin Neiti :D.

Ekat askeleet vesisateessa...hyiiiii, kun tassut kastuu!!..ja perään niin anovaa ja surkeeta kattomista ja pientä uikutusta...taas muutama askel ja ..hyiiiii, nyt roiskuu pitkin kinttujakin tämä rapa, vaikka kuinka nostan jalkoja....ja oikeesti, se lutunen niin nosti kuulkaas korkeelle, tosi koomisen näköinen...

Mutta annas olla, sitkeesti kun mentiin eteenpäin niin tajushan toi koira juonen - että vesisateessa on oikeesti ihan hiien hauskaa :)! Lätäköitä kun tulee niin niitten läpi voi juosta kunnolla nelivedolla ja voi veljet, kun roiskuikin! Ja - sen voi ton toisen lätäkön kohdalla tehdä uudestaankin, jihaa :D!...

Äyyyh...joo...ihana, mulle paras mahdollinen vöyhkänä ja luupää oli :love:. Ikävä tuli, hyvällä tavalla :)
Sama juttu oli aina täällä :D :love:
Joskus kokeiltiin sellaista kurapukua mikä suojas jalatkin mutta eipä kävellyt sen kanssa edes sisällä :D
 
Joo, kyl me pärjätään.

Tää on aivan fantastinen hauveli. Ulkoiluviettimme vaan eivät kohtaa. Vaik tän veis kymmenen tunnin lenkille, niin tää vaan sanoo, et ei saatu jänistä, lähdetäänkö uudestaan?
Kyllä mä sen tiiän, että teillä kemiat siellä kohtaa :)

Ja ihan tyypillinen vöyhkänä siellä :D, varustettu extraövereillä energiapaukuilla. Minkä ikäinen muuten se kaitsemas hauveli siellä on :)?
 
Sama juttu oli aina täällä :D :love:
Joskus kokeiltiin sellaista kurapukua mikä suojas jalatkin mutta eipä kävellyt sen kanssa edes sisällä :D
Meilläkin oli kokeilussa semmonen kurapuku ja ei morjens, ei siitä tullut mitään kun toi sai ihan vimmatut hepulikohtaukset sen kanssa :D...ja mieti vähän sitä menemistä kun toista ärsytti se hiien haalari ja vallankin ne lahkeet että oli niin hankala nostella koipia ja kuitenkin piti nostella niitä kun yritti kiemurrella siitä eroon :D...juuei, ei tullut meijen käyttöön todellakaan.

Mutta - koville pakkasille mä tein semmosen loimen, se olikin kätevä ja toimiva :)
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä