Kihlautuminen ilman avioitumisen aietta

Kyllä kihlauksella on suurikin juridinen merkitys. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 20 §:n mukaan "Vastoin tahtoansa älköön kuitenkaan todistamaan vaadittako: 1) sitä, joka on tai on ollut avioliitossa tahi on kihloissa jommankumman asianosaisen kanssa..".

Toisin sanoen kihloissa ollaan turvassa siltä, että toisen ei tarvitse todistaa toista vastaan. Kyllä tämäkin on ihan hyvä syy olla kihloissa, vaikka hääpäivästä ei ole vielä tietoa.

Milläs lailla se kihlaus sitten todennetaan? Oma sana riittää?

Käytännössä voi siis kieltäytyä todistamasta ketään vastaan, koska aina voi sanoa selitykseksi, että "me ollaan kihloissa". Sitä ei voi mitenkään itse todistaa, mutta eipä kukaan muukaan voi todistaa, etteikö niin olisi - juuri siksi, että kihlaus ei ole millään lailla virallinen.

Taitaa olla jäänne vanhoilta ajoilta tuo lakipykälä kihlauksen osalta, ellei ole sitten jo ns. lain kuollut kirjain. Nythän oli juuri lehdessä, että tuo oikeus olla todistamatta ulotetaan avopareihin - joten siinä meni sitten tuo olettamasi kihlauksen "suuri juridinen merkitys".

 

No ei välttämättä minun elämääni vaikuta, mutta väärinkäsityksiä voi tulla kuitenkin joillain, kun käytetään sanaa, jota ei oikeasti tarkoiteta.

Millaisia väärinkäsityksiä tuostakin nyt sitten voi tulla?

"Me ollaan Suvi-Petterin kanssa kihloissa."
"Ai kun kiva, koskas meette naimisiin?"
"Ei me varmaan naimisiin mennä, ollaan vaan kihloissa."
"Aha."

Olipas dramaattinen väärinkäsitys.

 

Me olemme pari joka on seurustellut iät ajat. Tulevaisuutta ei ennen suunniteltu, oltiin yhdessä koska se sillä hetkellä tuntui hyvältä. Jossain vaiheessa tulimme siihen tulokseen että haluamme viettää lopun elämäämme yhdessä. Emme kuitenkaan koekeneet naimisiin menoa tarpeelliseksi, minusta siihen liittyisi häät ja muut juhlallisuudet, mikä tässä vaiheessa, viidentoista vuoden jälkeen tuntuisi hiukan myöhäiseltä.

Menimme kihloihin, vaihdoimme sormukset ja totesimme, että jos ikinä menisimme naimisiin, se tapahtuisi vain toistemme kanssa, ei kenenkään muun. Emme aio erota elinaikanamme. Tätä kihlaus meille merkitsee.

 

Millaisia väärinkäsityksiä tuostakin nyt sitten voi tulla?

"Me ollaan Suvi-Petterin kanssa kihloissa."
"Ai kun kiva, koskas meette naimisiin?"
"Ei me varmaan naimisiin mennä, ollaan vaan kihloissa."
"Aha."

Olipas dramaattinen väärinkäsitys.

No ei vakavaa, mutta antaa kyllä aika typerän kuvan ihmisestä, joka sanoo, että "ei me varmaan naimisiin mennä, aiotaan vaan mennä naimisiin" , Samalla saa kysyjänkin hämilleen ja ehkä nolostuneeksi.

Vähän sama kuin käyttäisi joitain sivistyssanoja ihan väärässä paikassa, kun luulee sen tarkoittavan jotain ihan muuta.

 

No ei vakavaa, mutta antaa kyllä aika typerän kuvan ihmisestä, joka sanoo, että "ei me varmaan naimisiin mennä, aiotaan vaan mennä naimisiin" , Samalla saa kysyjänkin hämilleen ja ehkä nolostuneeksi.

Vähän sama kuin käyttäisi joitain sivistyssanoja ihan väärässä paikassa, kun luulee sen tarkoittavan jotain ihan muuta.

No, en nyt tiedä. Tuskinpa ilmaisevat asiaa noin sekavasti, todennäköisesti sanovat jotain tyyliin "ei ole ollut varsinaisista häistä puhetta" tai "tää kihlaus riittää meille, tuskin siis on häitä luvassa".

Jos joku kysyjä nyt tuollaisesta nolostuu ja hämmentyy, niin eipä ole maailmaa ja elämää vielä paljon nähnyt! On täällä paljon kummallisempiakin ilmiöitä.

Tosin itse kyllä luulen, ettei suurin osa juurikaan mieti muiden tekemisiä, joten voi olla ettei edes kiinnitä kauheasti huomiota vastaukseen. Tai jos on kovin perinteinen, tulkitsee sitten vaan asian niin, ettei naimisiin menon ajankohtaa ole sovittu. Ja sitten taas ne, jotka ovat jo vähän enemmän nähneet maailmanmenoa, ohittavat koko asian jollain "aha"-tyyppisellä kommentilla. Aika moni aikuinen kykenee ajattelemaan muiden tekemisistä niin, että kukin tavallaan. Veikkaan, että suurinta osaa ei muiden kihlaukset ja naimiset kiinnosta pätkääkään.

 

Milläs lailla se kihlaus sitten todennetaan? Oma sana riittää?

Käytännössä voi siis kieltäytyä todistamasta ketään vastaan, koska aina voi sanoa selitykseksi, että "me ollaan kihloissa". Sitä ei voi mitenkään itse todistaa, mutta eipä kukaan muukaan voi todistaa, etteikö niin olisi - juuri siksi, että kihlaus ei ole millään lailla virallinen.

Taitaa olla jäänne vanhoilta ajoilta tuo lakipykälä kihlauksen osalta, ellei ole sitten jo ns. lain kuollut kirjain. Nythän oli juuri lehdessä, että tuo oikeus olla todistamatta ulotetaan avopareihin - joten siinä meni sitten tuo olettamasi kihlauksen "suuri juridinen merkitys".

Ei kannata lähteä neuvomaan lakiasioista, joita ei selvästikään osaa. Kyllä kihlatun oikeudella kieltäytyä todistamasta on merkitystä nyt ja jatkossa, jos pari ei asu yhdessä.

Lisäksi kihlatulla on perintökaaren 8 luvun 2 §:n mukaan oikeus avustukseen. "Perittävän kihlakumppanille, eloonjääneelle puolisolle 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa tai perittävän avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi".

 

Ei kannata lähteä neuvomaan lakiasioista, joita ei selvästikään osaa. Kyllä kihlatun oikeudella kieltäytyä todistamasta on merkitystä nyt ja jatkossa, jos pari ei asu yhdessä.

Lisäksi kihlatulla on perintökaaren 8 luvun 2 §:n mukaan oikeus avustukseen. "Perittävän kihlakumppanille, eloonjääneelle puolisolle 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa tai perittävän avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi".

Edelleen kiinnostaisi tietää, miten se kihlaus käsityksesi mukaan todennetaan, vai voiko kuka tahansa sitten ilmoittautua kihlatuksi? Raha varmaan kelpaisi itse kullekin.

Tosin. Väestöliiton sivuilla sanotaan näin:

"Kihlaus
Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että nainen ja mies, jotka ovat sopineet avioliiton menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet. Aiemmin kihlaukseen liittyi erilaisia juridisia seuraamuksia. Mikäli kihlautuneille syntyi lapsi, tällä lapsella oli parempi oikeudellinen asema kuin muilla avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla. Kihlaus vaikutti myös siten, että toinen osapuoli saattoi vaatia kihlauksen yksipuolisen purkamisen seurauksena vahingonkorvausta toiselta.

Nykyisin ihmiset voivat mennä kihloihin siinä missä aiemminkin. Tässä suhteessa ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Mutta siinä on, että kihlaukseen ei liity enää minkäänlaisia juridisia seuraamuksia. Kihlaus ei täten vaikuta lapsen asemaan eikä liioin korvauskysymyksiin. Jos esimerkiksi toinen kääntyy oikeuden puoleen korvausta toiselta vaatiakseen, asiaa ei oteta oikeuskäsittelyyn. Tämä johtuu siitä, että nykyisin kihlausta ei säädellä oikeudellisesti.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/kihlaus/

Ja myös:

"
1476. Avoliiton ja kihlauksen juridinen merkitys
Kysyisin avoliiton ja kihlauksen juridisuudesta. Onko niin, että nykyisiin säädöksiin on tulossa muutoksia?
Vastaus
Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta on tullut voimaan vastikään 1.4.2011.

Kihlauksen oikeudelliset vaikutukset on poistettu jo kauan sitten.

Vastaus on julkaistu jo aiemmin Väestöliiton parisuhdesivuilla 20.1.2012."

http://nettipalvelut.vaestoliitto.fi/kysy-asiantuntijalta/parisuhteen-tueksi/avoliiton-ja-kihlauksen-juridinen-merkitys/

 

Me mentiin kihloihin ja ihan ollu sormukset sormessa. Perinteiden mukaan tuo on lupaus avioliitosta. Nyt ollaan oltu reilu 6- vuotta kihloissa ja naimisiin mennään elokuun 1 päivä .

Mutta, oon sitä mieltä, että jokainen tehköön kuten ite haluaa. Me toimitaan omalla tavalla. Mulle avioliitto on sen verran iso asia, että toiseen kertaan en mene kihloihin, enkä naimisiin ja tää päätös myös todella pitää.

 

En tajua minäkään moista pelleilyä. Antais olla koko asian jos ei kerran ole munaa mennä naimisiin asti. Joku sormuksen hankkiminen ei ole yhtään mitään.

 

En tajua minäkään moista pelleilyä. Antais olla koko asian jos ei kerran ole munaa mennä naimisiin asti. Joku sormuksen hankkiminen ei ole yhtään mitään.

Ei kai siihen naimisiin menoon erityisemmin munaa tarvita? Ei sekään sinänsä "ole yhtään mitään", jos noin ajatellaan.