Mitä mieltä? (Yrittäjän lapsien päivähoito)

Ei tuolla vielä hirviöksi pääse Itse ehkä pyrkisin hakemaan siinä kolmen aikaan jo ja menisin itse lasten kanssa puistoon tai jäisin kotona ulos sen sijaan että ulkoilevat vielä päiväkodissa mutta muutenhan tuo on ihan kohtuullinen hoitoaika kun menevät "vasta" yhdeksään.

Siinä että vanhemmat käy kaupassa/asioilla kun lapsi on hoidossa ei varmasti sinällään ole mitään pahaa oikeasti. Ikäviä ovat sitten ne tilanteet kun lapsen hoitoaika muutenkin, jo vanhemman työaikojen takia on 8+ tuntia, siihen työmatkat päälle ja sen lisäksi vielä vanhemmat haluaa käydä siellä kaupassa ilman lapsia ja sen seurauksena ne tietyt lapset norkoilee yhden tädin kanssa päiväkodin pihassa puoli kuuteen asti kun muut jo lähteneet.

 

Ei tuolla vielä hirviöksi pääse Itse ehkä pyrkisin hakemaan siinä kolmen aikaan jo ja menisin itse lasten kanssa puistoon tai jäisin kotona ulos sen sijaan että ulkoilevat vielä päiväkodissa mutta muutenhan tuo on ihan kohtuullinen hoitoaika kun menevät "vasta" yhdeksään.

Siinä että vanhemmat käy kaupassa/asioilla kun lapsi on hoidossa ei varmasti sinällään ole mitään pahaa oikeasti. Ikäviä ovat sitten ne tilanteet kun lapsen hoitoaika muutenkin, jo vanhemman työaikojen takia on 8+ tuntia, siihen työmatkat päälle ja sen lisäksi vielä vanhemmat haluaa käydä siellä kaupassa ilman lapsia ja sen seurauksena ne tietyt lapset norkoilee yhden tädin kanssa päiväkodin pihassa puoli kuuteen asti kun muut jo lähteneet.

No joo, mun puolustus varmaan on se, että haen sen ennen kolmea ja jos ei tarvii käydä kaupassa niin odotan että välipala on syöty ja haen sitten. Mennään aina puistoon vielä ulkoilee päikyn jälkeen. Mulla päikky on talon vieressä ja kauppa matkan varella

 

Meillä on samalla lailla lapset hoidossa. Mutta meillä mies on se yrittäjä. Kausittain ei miehellä nyt niin paljon hommia ole, etteikö voisi olla päiviäkin lasten kanssa kotona. Mutta keksii kyllä jotain omia juttujaan sitten, jos ei ole töitä. Ja arvatkaapa, miettiikö mies, mitäköhän muut ajattelee ja onkohan tämä sopivaa? Ei.

Jollain tasolla huvittaakin, kun tuttavat aina kauhistelee, miten mä jaksan yrittäjän puolisona, kun yrittäjäthän tekevät pitkää päivää... Eivät kaikki yrittäjät ole samanlaisia, ja riippuu alastakin, miten töitä pystyy sumplimaan muun elämän suhteen. Meillä elämä on paljon helpompaa, kun mies on yrittäjä kuin että jos hän olisi palkkatyössä. Lasten hoidossaoloaika pitenisi huomattavasti, ja jouduttaisiin vaihtamaan päiväkotia, jos mies muihin töihin menisi. Nyt pystytään sumplimaan, että minä vien ja mies hakee. Minä kun harvoin ennen kello neljää-viittä töistä kotiin pääsen.
Pitkää päivää mies kyllä tekee, silloin kun on töitä. Menee tosi aikaisin töihin, mutta pääsee hakemaan lapset hoidosta säälliseen aikaan neljältä, kun minä olen taas töissä. Minä vien oman työvuoron mukaan lapset hoitoon.

 

Ei ole. Tosin mäkin hakisin,jo siinä kolmelta,jos mahdollista,olisi. Mäkin kyllä käyn kaupassa ennen kuin haen lapset. En mitään tunnin kauppareissua. Kauppa on matkan varrella, lapset haen silti jo klo 15. Mielummin teen kaupassa käynnin yksin nopeasti kuin lasten kanssa. Käytän sen ajan ulkoiluun tai muuhun tekemiseen. Mulle päikyn tädit sanoivat kerran,itse että voit,hyvin tuoda vapaa päivänä ja ottaa,itselle aikaa, kun tiesivät meidän tiukan elämäntilanteen. Lapset olivat silloin 16päivää kuussa,ja joskus ei tuokaan täyttynyt.

 

Kunpa tulisi pian valtakunnalliseksi se kokeilu päivähoidon laskuttamisesta tuntiperustein, pistäisi monen miettimään että onko se oma aika sittenkään sen arvoista vai voisko sittenkin viettää vapaapäivän lasten kanssa.

 

No voi jessus sentään..... -Se on mun mielipide. Perustelut kaikki on varmasti kuulleet, ei mitään uutta lisättävää.

 

Ihan sama. Mä ainakin olen tehnyt niin jos on tarve. Maksanut hoidosta täydet maksut ja voisin tarvittaessa maksaa enemmänkin. Ihan outoa että pitäisi illalla maksaa vaikka jolllekin MLL:n lapsenvahdille että päsee tekemään jonkun oman jutun kun hoitopaikka on valmiina. (Pienten) lasten kanssa kauppaan, nou thanks, noin yleensä. Joskus toki kun on aikaa ja rauhaa köpöstellä ihan rauhassa.

 

Mieluummin pikainen kaupassakäynti ennen lapsen hakua, kuin että väsynyttä lasta lähtisi raahaamaan kauppaan. Ainahan näitä "laatuaikaa" viettäviä perheitä näkee kaupassa. Mukulat kiljuu tylsistyneenä ja häröilee, mies seisoo sarvi otsassa ja koittaa ehkä pitää vähän kuria kun äiti valkkailee maitoa. Aivan järjetöntä. Jos työaika on pitkä voi siellä kaupassa käydä toinen vanhempi yksin jolloin toinen puuhailee kotona tai jossain lasten kanssa.

Muakin kyllä kiinnostaisi missä yrityksessä pääsee noin kevyillä päivillä? Kaikki oman tuttavapiirini yrittäjät tekee vähintään 40 tuntia viikossa, tavallisesti enemmänkin. Rhkä itse miettisin että panostaisi pari tuntia enemmän päivässä yritykseen niin tuottokin saattaisi olla parempi.

 

Meillä lapset kuuluu elämäämme kaikkina hetkinä. Vain pakolliset ajat pidetään hoidossa.

Mutta olemmekin kai vähemmistössä tällä saralla nykyään.

En minä ketään tuomitse lastensa hoitoon viemisistä. Oma ajatus on että lapsen etu on saada olla kotona ja vanhempien kanssa mahdollisimman paljon.

 

Onks se lapsen etu olla vanhempansa kanssa kiertämäsää markettia ja jonotella kassalla jos voi viettää laatuaikaa kavereidensa kanssa leikkien? Onko nämä jotka hakee lapset hoidosta sillä sekunnilla sitten 24/7 lastensa kanssa hoidosta hakemisen ja nukkumaan menon välillä? Omat harrastukset? Lasten kaverit? Naapureiden luona oleilu?

 

Onks se lapsen etu olla vanhempansa kanssa kiertämäsää markettia ja jonotella kassalla jos voi viettää laatuaikaa kavereidensa kanssa leikkien? Onko nämä jotka hakee lapset hoidosta sillä sekunnilla sitten 24/7 lastensa kanssa hoidosta hakemisen ja nukkumaan menon välillä? Omat harrastukset? Lasten kaverit? Naapureiden luona oleilu?

Kyllä. Näin kirjoitin, näin tarkoitin. Meille lapsen etu on olla perheen mukana mahdollisimman paljon. Kyllä me kavereiden kanssa olemista tuemme jne. Mutta päiväkodissa oloksi riittää pakolliset. Lapset on vähintään toisen vanhemman kanssa, isovanhempiensa kanssa tai joskus serkkujensa kanssa. Ei me lapsia hoitoon viedä jos lähdetään naapuriin kylään, vai mitä ihmettä tuo oli tarkoittavinaan?

Ei meidän lapset ole kylkeen liimattuja vaikka emme heitä päivähoidossa pidäkään kun pakolliset.

 

Tää varmasti riippuu lasten iästäkin. Ensimmäisen kahden vuoden aikana menin tukka putkella kauhealla kiireellä hakemaan lapset. Nyt osaan jo ottaa automatkan rauhallisesti. Ja käydä sen vartin kauppareissun tullessa. Lasten kanssa siinä menisi yli puolet ajasta kun mennään ensin tekemään kotiin ruokaa ja syödään ja sitten kauppaan. Näin ollen saadaan käyttää Se aika ulkoiluun.

 

Jos lapsilta kysyn he sanovat, että käy kaupassa ja Tuu sitten hakemaan. Ovat 5 ja 6-vuotiaat. Jokainen tekee omat ratkaisut mutta silti naurattaa nää meillä lapset kuuluu elämäämme jokaisena hetkenä. Vaikka käyn kaupassa, meidän lasten hoitopäivä on max klo8 -15

 

Sama ku edellisellä, lapset leikkii mieluummin kaveriensa kans päiväkodilla, kysytty on. Lisäksi kauppa on työpaikan ja tarhan välissä. Ei ole kyllä edes tullut pieneen mieleen kysellä tarhan tädeiltä lupaa. No teet niin tai näin niin äiti ei voi tehdä oikein, kun ei kakaroita sais pitää tarhassa eikä myöskään viedä kauppaan häiritsemään

 

Hoitopäivän ääripäissä (aikaisin aamulla ja myöhään iltapäivällä) en kyllä puhuisi mistään laatuajasta, säilöntää ja vahtimista se on, usein vain yksi hoitaja paikalla ja ryhmät yhdessä tilassa.

Meillä on ollut käytössä tuo tuntiperusteinen laskutus jonkun aikaa ja kyllä se on vähentänyt lasten hoitotunteja päiväkodissamme huomattavasti.

 

Minusta tuo riippuu pitkälti siitä, miten lapset hoidossa viihtyy ja kuinka pieniä ne on. Mutta etenkin jos on kahen normaalin, terveen vanhemman talous, ei minusta ole oikein että kunnallista, yhteisistä rahoista maksettua hoitopaikkaa käytetään jatkuvasti huvin vuoksi että vanhempi saa lomaa lapsistaan. Satunnaisesti ok, jos lapset ei oo pieniä ja oikeesti hoidossa viihtyy.

 

Mä en oikein käsitä että miksi sitä omaa aikaa tarvii kaiken aikaa silloin kun lapset pieniä? No eipä muiden ratkaisut mulle kuulu,mutta meillä kyllä käydään lasten kanssa kaupassa ja he nauttivat siitä. Kai ne on jotain friikkejä kun eivät huuda ja jiokse ympäri kauppaa vaan mielellään toimivat apulaisina

 

Voi että minä olen kyllä tyytyväinen että vihdoin viimeinenkin päiväkotilaiseni aloittaa eskarin ensi syksynä niin ei tarvitse enää kuunnella marinaa siitä käynkö kaupassa ennen vai jälkeen lapsen hakemisen (jos ennen, kaupassaolijat ihmettelee pitääkö niitä väsyneenä sinne raahata, ja jos jälkeen niin jo on joku mamma katkerana), olenko yksin kotona sairaana, onko lapsi etätyöpäivänä päiväkodissa jne.

Melkein sama tunne kun "pääsi" takaisin töihin kuuntelemasta puistomammojen jäkätystä siitä voiko lapsi olla 3- vuotiaaksi kotona vai ei, käytätkö kestovaippoja, imetätkö...

JES!!!!

 

Hoitopäivän ääripäissä (aikaisin aamulla ja myöhään iltapäivällä) en kyllä puhuisi mistään laatuajasta, säilöntää ja vahtimista se on, usein vain yksi hoitaja paikalla ja ryhmät yhdessä tilassa.

Meillä on ollut käytössä tuo tuntiperusteinen laskutus jonkun aikaa ja kyllä se on vähentänyt lasten hoitotunteja päiväkodissamme huomattavasti.

Iltapäivän viimeiset tunnit yleensä ulkoillaan. Ei kai siihen mitään päiväkodin puolelta järjestettyä laatuaktiviteettia tarvita, että lapsilla on ulkona hauskaa yhdessä. Osaavat vallan mainiosti keksiä itse kivoja touhuja. Ja lapsi myös tarvitsee sellaista aikaa, jolloin miettii leikkinsä itse, kaiken ei pidä olla valmiiksi järjestettyä. Meidän lapsi haetaan yleensä lähempänä viittä, eikä hän usein silloinkaan haluaisi lähteä kotiin kun leikit ovat juuri kesken, jäisi yleensä vielä mielellään pihalle jatkamaan touhujaan. Aiemmin hakeminen on usein harmittanut todella paljon. Mutta varmasti olemme pahoja vanhempia kun lastamme säilömme viiteen asti, vaikka itsekin yrittäjänä voisin usein järjestää aikatauluni aiempaa hakua varten (tosin se usein myös tarkottaisi itselleni yötöitä lapsen nukkuessa, mutta aiempi haku olisi kuitenkin järjestettävissä).

 

Jos siellä pihassa on vielä iso liuta lapsia mutta aikuisia niukasti, ei silmäparit pysty kaikkee oleellista huomaamaan. Jos taas piha tyhjenee hyvissä ajoin iltapäivällä, ei niitä mieluisia leikkikavereita välttämättä sitte enää olekaan jäljellä.

Joka tapauksessa minusta päivähoito on semmonen paikka, missä lapsi on sillon kun vanhemmat ei pysty itse huolehtimaan lapsistaan, tarkoittaen lähinnä sitä aikaa mikä menee työntekoon tai opiskeluun, tai yövuoron jälkeen välttämättömään lepoon. Satunnaiset kaupassakäynnit ymmärrän hyvin, mutta en sitä, että lapsen työpäivää venytetään tarkotuksellisesti että vanhemmat saa harrastaa, shoppailla tai lueskella lehtiä rauhassa ilman kakaroitaan. En vertais kaverin luona oloa hoitopaikassa oloon, koska en minäkään halua huvin vuoksi viettää aikaa työpaikalla vaikka työkaverin kanssa mieluusti vapaa-aikaa vietänkin.

 

Kunpa tulisi pian valtakunnalliseksi se kokeilu päivähoidon laskuttamisesta tuntiperustein, pistäisi monen miettimään että onko se oma aika sittenkään sen arvoista vai voisko sittenkin viettää vapaapäivän lasten kanssa.

Sanos muuta. Meilläkin hoitomaksut pienenisivät rutkasti. Tällä hetkellä maksamme täyttä maksua (perusteena 9h/pvä, ei vapaapäiviä), vaikka lapset ovat max. 7 tuntia yleensä hoidossa ja kuukaudessa on keskimäärin 4-5 ylimääräistä vapaapäivää. Täyttä maksua maksamme siksi, että työtilanteet vaihtelevat niin kovasti ja joskus saattaa olla tilanne, että tarvitsemme ns. täysiä palveluita.

 

Itse aloittajan kysymään aiheeseen en ota kantaa, mutta ihmettelen nykyajatusta siitä, että kaupassa/asioilla käynti olisi lapsille jotenkin vahingollista tai ankeaa? Minusta nimenomaan lasten kasvun ja kehityksen kannalta on oleellista olla arjen asioissa mukana ottamassa esimerkkiä ja osallistumassa perheen arkeen. Vanhempien tehtävä on taas osata hyödyntää ne hetket juurikin opastamiseen sekä osallistamiseen ja siteen luomiseen lapsen kanssa. Aina kun ei voi valita sitä, mikä nyt ois mukavinta vaan ne arkiset, pakolliset toimet voi opetella tekemään niin, ettei ne kiristä ja lapsia olisi syytä opettaa suhtautumaan hankaliinkin asioihin niin, että kykenee ohjaamaan itseään suhtautumaan niihin positiivisemmin välttelyn sijaan.

 

[QUOTE="Hömelö";30792285]
Joka tapauksessa minusta päivähoito on semmonen paikka, missä lapsi on sillon kun vanhemmat ei pysty itse huolehtimaan lapsistaan, tarkoittaen lähinnä sitä aikaa mikä menee työntekoon tai opiskeluun, tai yövuoron jälkeen välttämättömään lepoon. Satunnaiset kaupassakäynnit ymmärrän hyvin, mutta en sitä, että lapsen työpäivää venytetään tarkotuksellisesti että vanhemmat saa harrastaa, shoppailla tai lueskella lehtiä rauhassa ilman kakaroitaan. [/QUOTE]

Minä menen aivan hyvällä omallatunnolla muutaman kerran viikossa liikkumaan keskellä päivää. Olen taatusti lapselle parempi vanhempi hyväkuntoisena ja jaksavana kuin nuutuneena sohvaperunana. Kaikkia liikuntakertoja en ajoita päiväkotiaikaan, mutta pari niitä tulee joka viikko. Lisäksi työpäivä katkeaa mukavasti ja olen taas energisempi ja aikaansaavempi lopun työpäivän ajan kun käyn välissä lenkillä tai salilla. Saan luultavasti töitäkin enempi lopulta tehtyä näin verrattuna siihen, että vain istuisin pakolla koko ajan tietokoneen edessä, vaikkei ajatus kuljekaan. Näin saadaan myös iltaan enempi aikaa koko perheenä, kun vanhempien ei enää illalla tarvitse lähteä hoitamaan kuntoaan. Sitä kun kuitenkin pitäisi liikkua päivittäin tai lähes päivittäin pysyäkseen terveenä.

 

Itse aloittajan kysymään aiheeseen en ota kantaa, mutta ihmettelen nykyajatusta siitä, että kaupassa/asioilla käynti olisi lapsille jotenkin vahingollista tai ankeaa? Minusta nimenomaan lasten kasvun ja kehityksen kannalta on oleellista olla arjen asioissa mukana ottamassa esimerkkiä ja osallistumassa perheen arkeen. Vanhempien tehtävä on taas osata hyödyntää ne hetket juurikin opastamiseen sekä osallistamiseen ja siteen luomiseen lapsen kanssa. Aina kun ei voi valita sitä, mikä nyt ois mukavinta vaan ne arkiset, pakolliset toimet voi opetella tekemään niin, ettei ne kiristä ja lapsia olisi syytä opettaa suhtautumaan hankaliinkin asioihin niin, että kykenee ohjaamaan itseään suhtautumaan niihin positiivisemmin välttelyn sijaan.

Samaa mieltä tästä. En kanssa ymmärrä, että se kaupassa käynti on lapselle nyt niin kamala juttu...
Oman 4,5v haen ennen kauppaan lähtemistä. Hän tykkää käydä kaupassa, outo lapsi selvästikin Ja kyllä mä itsekin tykkään käydä lasten kanssa ruokakaupassa. Olen huomannut, että he ovat paljon kokeiluhaluisempia kun minä: itse latoaisin koriin ne samat leivät/voit/murot kun se ruokakaupassa käynti on vaan se välttämätön paha. Lapset oikeesti tutkivat uutuuksia ja ehdottavat, että hei odettaisinko nyt tätä taikka noita. Vaihtelua koko perheelle
Lisäksi lasten hoitoaika on mitoitettu silleen, että kerkeen töistä ajamaan päikylle juuri ennen hoitoajan loppua, joten ei ole aikaa poiketa matkalla kauppaan yksikseen. Ja vaikka täyttä maksua maksan, en näe tarkoituksenmukaiseksi sitäkään, että pidentäisin hoitoaikaa vaikka puolella tunnilla, kun tiedän, että välivuorolainen lähtee klo 16 ja sen jälkeen on hoitaija vähemmän.

 

Hoitopäivän ääripäissä (aikaisin aamulla ja myöhään iltapäivällä) en kyllä puhuisi mistään laatuajasta, säilöntää ja vahtimista se on, usein vain yksi hoitaja paikalla ja ryhmät yhdessä tilassa.

Meillä on ollut käytössä tuo tuntiperusteinen laskutus jonkun aikaa ja kyllä se on vähentänyt lasten hoitotunteja päiväkodissamme huomattavasti.

En usko. Tai uskon että on vähentänyt, mutta "huomattavasti"?

Ja me maksetaan joka tapauksessa täydet maksut, joten siinä ei joku muutama kymppi tunnu missään. Ei tosin pidetä lapsia päikyssä kuin pakolliset, mutta jos pidettäisiin niin olisin siitä valmis kyllä ne muutamat roposet maksamaan.