Voiko äiti lähteä ryyppäämään vaikka vauva vasta 2kk?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä mieltä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun mielestä baari ympäristönä ei ole mikään juottola jossa aikuiset ihmiset eivät osaa käyttäytyä ja ottaa kohtuudella. Omissa kaveriporukoissa se ei ainakaan ole niin.

Mua nyt vähän hämmentää tää sun ristiriitaisuutesi. Vanhemmat siis voivat lähteä yhdessä illalla ulkoilemaan ja antaa vauvansa läheisen hoidettavaksi, kunhan eivät mene baariin? Vaikka baari ei sinällään olisikaan paikka, jossa tarvisi vetää lärviä, vaan siellä voisi ottaa ihan harkinnankin kanssa?
 
[QUOTE="kirva";30732192]Mua nyt vähän hämmentää tää sun ristiriitaisuutesi. Vanhemmat siis voivat lähteä yhdessä illalla ulkoilemaan ja antaa vauvansa läheisen hoidettavaksi, kunhan eivät mene baariin? Vaikka baari ei sinällään olisikaan paikka, jossa tarvisi vetää lärviä, vaan siellä voisi ottaa ihan harkinnankin kanssa?[/QUOTE]

Siis voin vaan puhua omasta puolesta miten sitten 8kk kuluttua tullaan toimimaan meidän perheessä ja minkä ajattelen olevan paras vauvalle. Mä pidän varhaislapsuutta äärimmäisen tärkeänä, olen hoitanut tosi paljon lapsia keillä se vaihe elämässä ei ole mennyt kuten pitää ja ne seuraukset on olleet vakavat. Nyt varmasti sanot, että no eihän YHTÄ kertaa voi verrata tuollaisiin ääritapauksiin, mutta sanon vaan miksi pidän varhaislapsuutta ratkaisevana ja en esimerkiksi näe mitään hyviä puolia pk-hoidossa vuoden ikäisillä.

Mutta takas asiaan:D Eli, minusta saa lähteä baariin ja vetää vaikka ihan perseet jos siltä tuntuu (ap vissiin tarkoitti juuri tätä) kunhan vauva on isän eli toisen ensisijaisen hoitajan kanssa ja omassa kotona.
 
Ihminen saa olla vapaa ja riippumaton kenestäkään koko aikuisikänsä ennen lasta joten jos nyt edes sen vauvavuoden antaa sille lapselle hyvät lähtökohdat elämään, eikä tyrkkää 2 kuukautista vieraan hoitoon.

Sinä kärjistät nyt oikeasti ihan mahdottomasti. Ne hyvät lähtökohdat voi saada, vaikka olisi ollutkin satunnaisen yön hoidossa parikuisena. Ei sitä vauvaa tarvi vieraalle tyrkätä, vaan se voi olla ihan entuudestaan tuttu hoitaja - esim. täti/eno/isovanhempi/kummi tms. ihminen, jolla on lapsen elämässä muutenkin merkittävä rooli. Se parisuhteesta huolehtiminenkin on niiden lähtökohtien tarjoamista.

Sun kannattaisi tutustua sellaiseen käsitteeseen - ja siis ihan käytännön tasolla - kuin riittävän hyvä vanhemmuus. Riittävän hyvä vanhempi ei ota jokaista lausetta jostain vauvanhoito-oppaasta kirjaimellisesti, vaan ymmärtää, että kokonaisuus on tärkein. Ja se kokonaisuus muodostuu pitkällä aikavälillä, viikkojen, kuukausien ja vuosien saatossa.
 
Minulle on aivan sama koko aihe, mutta ihmetyttää että nämä aloituksen koskevat aina alkoholin ottoa... Eikö voisi aloittaa keskustelun esim "2kk hoitoon, vanhemmat teatteriin/leffaan/konserttiin" vai onko se irtautuminen koettava alkoholin kanssa? Vai onko hyväksyttävämpää jättää pieni vauva hoitoon teatterin ajaksi ja sitä ei tarvitse palsalla kysellä? Vai eikö palstalaiset irtaudu arjesta muuten kuin alkoholin voimalla?
 
[QUOTE="kirva";30732207]Sinä kärjistät nyt oikeasti ihan mahdottomasti. Ne hyvät lähtökohdat voi saada, vaikka olisi ollutkin satunnaisen yön hoidossa parikuisena. Ei sitä vauvaa tarvi vieraalle tyrkätä, vaan se voi olla ihan entuudestaan tuttu hoitaja - esim. täti/eno/isovanhempi/kummi tms. ihminen, jolla on lapsen elämässä muutenkin merkittävä rooli. Se parisuhteesta huolehtiminenkin on niiden lähtökohtien tarjoamista.

Sun kannattaisi tutustua sellaiseen käsitteeseen - ja siis ihan käytännön tasolla - kuin riittävän hyvä vanhemmuus. Riittävän hyvä vanhempi ei ota jokaista lausetta jostain vauvanhoito-oppaasta kirjaimellisesti, vaan ymmärtää, että kokonaisuus on tärkein. Ja se kokonaisuus muodostuu pitkällä aikavälillä, viikkojen, kuukausien ja vuosien saatossa.[/QUOTE]

Vauvalle isovanhempi, kummi, ystävä, bestis whatsoever on vieras kaksi kuukautisena jolloin tämä on ollut vain omien vanhempien hoidossa! Ei ole kyse siitä, etteikö he osaisi hoitaa lasta hyvin vaan ihan siitä, että fakta on, ettei vauvalle henkilö on tuttu ja turvallinen.
 
Ihminen saa olla vapaa ja riippumaton kenestäkään koko aikuisikänsä ennen lasta joten jos nyt edes sen vauvavuoden antaa sille lapselle hyvät lähtökohdat elämään, eikä tyrkkää 2 kuukautista vieraan hoitoon.

Tiiäks, mää sanoin neljä vuotta sitten ihan samaa. Olin just tommonen samanlainen kaikkitietävä, ja tehnyt valmiiksi vaalenapunaiset suunnitelmat tulevasta, täydellisestä äitiydestäni. Mutta hups, vauva olikin kahden kuukauden ikäinen kun lähdettiin hänen isänsä kanssa yhdessä ystävien luokse viettämään iltaa, ja vauva oli illan ja yön mummilassa hoidossa. Join muutaman siiderin. 3kk ikäisenä vauva pääsi seuraavan kerran hoitoon.
Ja arvaa mitä? Niillä oli menny molemmilla kerroilla hyvin, ja laps täyttää pian neljä, ja on edelleen hengissä. Enkä oo edes nähnyt mitään merkkejä traumatisoitumisesta.
 
Siis voin vaan puhua omasta puolesta miten sitten 8kk kuluttua tullaan toimimaan meidän perheessä ja minkä ajattelen olevan paras vauvalle. Mä pidän varhaislapsuutta äärimmäisen tärkeänä, olen hoitanut tosi paljon lapsia keillä se vaihe elämässä ei ole mennyt kuten pitää ja ne seuraukset on olleet vakavat. Nyt varmasti sanot, että no eihän YHTÄ kertaa voi verrata tuollaisiin ääritapauksiin, mutta sanon vaan miksi pidän varhaislapsuutta ratkaisevana ja en esimerkiksi näe mitään hyviä puolia pk-hoidossa vuoden ikäisillä.

Mutta takas asiaan:D Eli, minusta saa lähteä baariin ja vetää vaikka ihan perseet jos siltä tuntuu (ap vissiin tarkoitti juuri tätä) kunhan vauva on isän eli toisen ensisijaisen hoitajan kanssa ja omassa kotona.

Teillä on siis esikoisen laskettu aika puolen vuoden päästä? Onneksi olkoon. :)

Hyvä, että tiedostat varhaislapsuuden merkityksen ihmisen koko elämälle. Ja oon samaa mieltä tuosta pk-hoidosta noin pienillä. Mutta etsi nyt kuitenkin niitä harmaan sävyjä sieltä mustan ja valkoisen välistä jo nyt ennen pienen syntymää. Susta tulee varmasti hyvä äiti. Mutta jos et höllää jo nyt, niin noilla kriteereillä on olemassa riski, että koet liikaakin riittämättömyyttä vauva-aikana, kun se sitten teillä on ajankohtainen.
 
Vauvalle isovanhempi, kummi, ystävä, bestis whatsoever on vieras kaksi kuukautisena jolloin tämä on ollut vain omien vanhempien hoidossa! Ei ole kyse siitä, etteikö he osaisi hoitaa lasta hyvin vaan ihan siitä, että fakta on, ettei vauvalle henkilö on tuttu ja turvallinen.

Jaa, no meidän vauvoille varsinkin pappa ja mummo on olleet ihan syntymästä lähtien tuttuja.
Kun on oltu kontaktissa viikottain, mummo on pitänyt sylissä, vaihtanut vaippaa, syöttänyt pullolla ja nukuttanut. Oltiin viikonloppujakin yökylässä ja sain itse huilia kun innokas mummo otti nyytin itselleen ja mä sain esim. värjätä hiukset, käydä metsälenkillä ja nukkua päikkärit rauhassa.
Ja mies sai touhuta autojuttujaan pihalla.

Mä en usko että vauva tiesi olenko paikallisessa oluella vai metsässä juoksemassa :D

Ei kaikilla tietystikään ole niin onnekasta tilannetta että on niin läheinen suhde lapsen hoitajan kanssa, mutta monilla on kuitenkin joku luottohenkilö joka on ollut läsnä vauvan syntymästä lähtien.
 
Jaa, no meidän vauvoille varsinkin pappa ja mummo on olleet ihan syntymästä lähtien tuttuja.
Kun on oltu kontaktissa viikottain, mummo on pitänyt sylissä, vaihtanut vaippaa, syöttänyt pullolla ja nukuttanut. Oltiin viikonloppujakin yökylässä ja sain itse huilia kun innokas mummo otti nyytin itselleen ja mä sain esim. värjätä hiukset, käydä metsälenkillä ja nukkua päikkärit rauhassa.
Ja mies sai touhuta autojuttujaan pihalla.

Mä en usko että vauva tiesi olenko paikallisessa oluella vai metsässä juoksemassa :D

Ei kaikilla tietystikään ole niin onnekasta tilannetta että on niin läheinen suhde lapsen hoitajan kanssa, mutta monilla on kuitenkin joku luottohenkilö joka on ollut läsnä vauvan syntymästä lähtien.

Mä asuin vauva-aikana kilometrin päässä mun vanhemmista, ja käytiin siellä lähes päivittäin. Tuttuja täälläkin. Nykyään lapsi "tyrkätään sinne hoitoon" ihan kolmeksi päiväksikin, vaikka ei enää tapaa edes kuukausittain välimatkan vuoksi :xmas:
 
  • Tykkää
Reactions: Inanna
mun kuopus ei suostunut mitään juomaan pullosta, ei sitten millään, ei lypsettyä ei korviketta. Huusi vaikka 7 tuntia kun olin poissa eikä antanut periksi, joten imetin sitten yli 1-vuotiaaksi kunnes alkoi suoraan juomaan kupista. Ei tuttia, ei pulloa. Olin vähän ihmeissäni, kun oli kolmas lapsi tällainen, kaksi ekaa oli ihan tyytyväisiä pulloon ja korvikkeeseen, välillä. Kuopus oli muutenkin jalassa roikkuvaa sorttia, ja itki perääni vielä 3-vuotiaana päiväkodissakin.
 
[QUOTE="kirva";30732230]Teillä on siis esikoisen laskettu aika puolen vuoden päästä? Onneksi olkoon. :)

Hyvä, että tiedostat varhaislapsuuden merkityksen ihmisen koko elämälle. Ja oon samaa mieltä tuosta pk-hoidosta noin pienillä. Mutta etsi nyt kuitenkin niitä harmaan sävyjä sieltä mustan ja valkoisen välistä jo nyt ennen pienen syntymää. Susta tulee varmasti hyvä äiti. Mutta jos et höllää jo nyt, niin noilla kriteereillä on olemassa riski, että koet liikaakin riittämättömyyttä vauva-aikana, kun se sitten teillä on ajankohtainen.[/QUOTE]

Ok, kyllä mä sitten kun se lapsi on leikki-ikäinen ja siitä ylöspäin otan rennommin mutta jos nyt ensin antaisin sille ees jotkut mahdollisuudet pärjätä tässä maailmassa. :D Kiitos viisaista sanoista.
 
Vauvalle isovanhempi, kummi, ystävä, bestis whatsoever on vieras kaksi kuukautisena jolloin tämä on ollut vain omien vanhempien hoidossa! Ei ole kyse siitä, etteikö he osaisi hoitaa lasta hyvin vaan ihan siitä, että fakta on, ettei vauvalle henkilö on tuttu ja turvallinen.

Kaikissa perheissä ei ole näin. Meillä miehen äiti, siis tytön mummu, oli todella tiiviisti apuna heti vauvan syntymästä alkaen. Pari-kolme ensimmäistä kuukautta hän oli varmaan meillä enemmän kuin omassa kodissaan. Ja tämä huolimatta siitä, että oltiin ja ollaan yhä tytön ensisijaiset hoitajat. Kaikkiallahan ei näin ole, mutta monissa perheissä esim. mummu on läsnä erittäin paljon. Ja sen konkreettisen hoidon ja läsnäolon myötä siitä mummusta tms. tulee vieraan sijasta tuttu ja turvallinen.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Vauvalle isovanhempi, kummi, ystävä, bestis whatsoever on vieras kaksi kuukautisena jolloin tämä on ollut vain omien vanhempien hoidossa! Ei ole kyse siitä, etteikö he osaisi hoitaa lasta hyvin vaan ihan siitä, että fakta on, ettei vauvalle henkilö on tuttu ja turvallinen.

Sulla on nyt kyllä ihan perusasiat vielä opiskelematta. 2 kk vauva ei vielä edes erota tuttua vieraasta, se vaihe tulee vasta kuukausia myöhemmin. Tietysti jos pieni vauva olisi jatkuvasti vieraiden hoidossa, se vaarantaisi turvallisen kiintymyssuhteen muodustumisen. Mutta yksittäinen tai muutama kerta ei sitä vielä tee, eikä vauvalle tosiaan noin pienenä ole merkitystä kuin sillä, kuka hoitaa, kunhan hoito on hyvää. Enemmän on merkitystä vaikka sillä, jos vauva on tottunut syömään vain rinnasta ja sitten väkisin yritetään syöttää pullosta.

MML:n sivuilta lainattuna:

"Alle vuoden (5-8 kk) ikäisten vauvojen vaikeus erota vanhemmastaan on kehitykseen kuuluva piirre. Sanotaan, että lapsi vierastaa. Vierastaminen on sitä, että lapsi on saavuttanut uuden kehitysvaiheen, oppinut erottamaan tutun ja vieraan. Kuitenkin on todettu sellaisten lasten vierastavan vähemmän, jotka ovat ovat olleet 2-3 tutun ja turvallisen ihmisen hoidossa. Äidin lisäksi isän, mummin, hoitotädin jne. kanssa. Nämä lapset eivät pelkää uusia tilanteita ja ihmisiä yhtä paljon kuin vain äitinsä hoidossa olleet."
 
Sulla on nyt kyllä ihan perusasiat vielä opiskelematta. 2 kk vauva ei vielä edes erota tuttua vieraasta, se vaihe tulee vasta kuukausia myöhemmin. Tietysti jos pieni vauva olisi jatkuvasti vieraiden hoidossa, se vaarantaisi turvallisen kiintymyssuhteen muodustumisen. Mutta yksittäinen tai muutama kerta ei sitä vielä tee, eikä vauvalle tosiaan noin pienenä ole merkitystä kuin sillä, kuka hoitaa, kunhan hoito on hyvää. Enemmän on merkitystä vaikka sillä, jos vauva on tottunut syömään vain rinnasta ja sitten väkisin yritetään syöttää pullosta.

MML:n sivuilta lainattuna:

"Alle vuoden (5-8 kk) ikäisten vauvojen vaikeus erota vanhemmastaan on kehitykseen kuuluva piirre. Sanotaan, että lapsi vierastaa. Vierastaminen on sitä, että lapsi on saavuttanut uuden kehitysvaiheen, oppinut erottamaan tutun ja vieraan. Kuitenkin on todettu sellaisten lasten vierastavan vähemmän, jotka ovat ovat olleet 2-3 tutun ja turvallisen ihmisen hoidossa. Äidin lisäksi isän, mummin, hoitotädin jne. kanssa. Nämä lapset eivät pelkää uusia tilanteita ja ihmisiä yhtä paljon kuin vain äitinsä hoidossa olleet."

Voih, olet nyt aivan väärässä ja puhut eri asiasta.
Asiantuntijat eivät edes suosittele alle vuosikkaalle yön yli poissaoloa ensisijaisesta hoitajasta. Suositus on, että lapsi voi olla erossa niin monta yötä vanhemmasta kuin mikä on hänen ikänumero eli 1-vuotias voi olla 1 yhden yön, 2-vuotias 2 yötä ilman, että se on lapselle vahingollista.

Pieni vauva erottaa hajusta, äänestä ym tutun hoitajan vieraasta. Joten se ei ole ihan sama kuka sitä hoitaa - lapsilähtöisyys on sitä, että ajattelee vauvan näkökulmasta. Vauvalle uusi ihminen on vieras ja jotta turvallinen kiintymyssuhde, perusturvallisuudentunne voi kehittyä on hoidon ja hoitajan oltava ennalta-arvattavaa.
 
Voih, olet nyt aivan väärässä ja puhut eri asiasta.
Asiantuntijat eivät edes suosittele alle vuosikkaalle yön yli poissaoloa ensisijaisesta hoitajasta. Suositus on, että lapsi voi olla erossa niin monta yötä vanhemmasta kuin mikä on hänen ikänumero eli 1-vuotias voi olla 1 yhden yön, 2-vuotias 2 yötä ilman, että se on lapselle vahingollista.

Pieni vauva erottaa hajusta, äänestä ym tutun hoitajan vieraasta. Joten se ei ole ihan sama kuka sitä hoitaa - lapsilähtöisyys on sitä, että ajattelee vauvan näkökulmasta. Vauvalle uusi ihminen on vieras ja jotta turvallinen kiintymyssuhde, perusturvallisuudentunne voi kehittyä on hoidon ja hoitajan oltava ennalta-arvattavaa.

Järki käteen ei tuollainen ihan oikeasti lasta vahingoita jos pitää olla yötä, kahta tai pidempääkin erossa. Onko sairaalaan joutuvat lapset kaikki henkisesti vammaisia? Jos ihan järjellä ajattelee asiaa niin on vaikka mitä tilanteita, että lapsi voi joutua vanhemmista eroon ja ei ne siitä ole rikki meneet.
 
Oivoi.. Itsekin olin opiskeluaikana kapeakatseinen ja otin kaiken teorian täytenä totuutena. Kun sitten itse tulin äidiksi, tajusin että kaikki ei mene elämässä niin kuin oppikirjoissa. On mahdotonta elää niin kuin luennoilla toitotetaan, fakta on se että käytännön elämä yllättää.

Itse koin valtavia riittämättömyyden tunteita ensimmäisen syntymän jälkeen, kun äidin vaistot/tunteet eivät heti heränneetkään, en jaksanutkaan olla oppikirjan täydellinen äiti. Tuli lievä masennus. Elämä tuntui silloin aika tyhjältä. Minun olisi pitänyt olla valtavan onnellinen ja pulla tuoksuinen äiti, tosiasiassa makasin päivät ja yöt sängyssä, itkin, imetin, nukuin. Odotin miestä kotiin jotta hän sai vauvan hoivaansa ja minä sain vain olla.

Toisen lapsen raskauden aikana ymmärsin, että mun pitää relata ja olla itselleni armollinen. Näin myös neuvolassa ammattilaiset kehottavat tekemään.
 
Ok, kyllä mä sitten kun se lapsi on leikki-ikäinen ja siitä ylöspäin otan rennommin mutta jos nyt ensin antaisin sille ees jotkut mahdollisuudet pärjätä tässä maailmassa. :D Kiitos viisaista sanoista.

Kommentoit aika kärkkäästi näitä asioita, ottaen huomioon ettei sinulla ilmeisesti ole omia lapsia?

Väitätkö todellakin, että jos viet 2kk ikäisen vauvan hoitoon jollekkin tutulle (esim. Isoäiti) niin hänellä,ei ole mahdollisuutta pärjätä maailmassa? Väitätkö, että sen vauvan psyyke särkyy siitä? Kehottaisin nyt hieman päivittämään tuota keskiaikaista käsitystä lapsen kasvattamisesta, ja tule vaikka sitten kommentoimaan kun sinulla on omaa jälkikasvua!
 
Jaa, no meidän vauvoille varsinkin pappa ja mummo on olleet ihan syntymästä lähtien tuttuja.
Kun on oltu kontaktissa viikottain, mummo on pitänyt sylissä, vaihtanut vaippaa, syöttänyt pullolla ja nukuttanut. Oltiin viikonloppujakin yökylässä ja sain itse huilia kun innokas mummo otti nyytin itselleen ja mä sain esim. värjätä hiukset, käydä metsälenkillä ja nukkua päikkärit rauhassa.
Ja mies sai touhuta autojuttujaan pihalla.

Mä en usko että vauva tiesi olenko paikallisessa oluella vai metsässä juoksemassa :D

Ei kaikilla tietystikään ole niin onnekasta tilannetta että on niin läheinen suhde lapsen hoitajan kanssa, mutta monilla on kuitenkin joku luottohenkilö joka on ollut läsnä vauvan syntymästä lähtien.

Sama meillä noin suurinpiirtein eli mun äitini on ollut jo vauva-aikana tekemisissä lasten kanssa ja mielellään pitänyt sylissä, laulanut, hyssyttänyt, syöttänyt, vaihtanut vaippaa jne. Ei siis ihan vieras kuitenkaan :) En näkis sellaisessa tapauksessa mitenkään ongelmana jättää hoitoon vaikka ihan sinne mummulaan jo 2 kk ikäistäkin vauvaa. Mutta en jättäisi minäkään täysin vieraalle tai mummillekaan jos eivät olisi ennen sitä jo kerenneet tehdä tuttavuutta ja voisin olla varma että asiat sujuu.

Joutuuhan vauva-parat joskus sairaalaankin jäämään, useammaksikin yöksi ja siellähän niitä vieraita ihmisiä riittää plus muuta hälinää eikä siitä kenenkään elämä pilalle mene. Vaikka muuten olen kyllä samoilla linjoilla Happygirlin kanssa että varhaislapsuus on tärkeä ja kiintymyssuhteet ja 1-vuotiaskaan ei päiväkotiin kuulu.
 
Ok, kyllä mä sitten kun se lapsi on leikki-ikäinen ja siitä ylöspäin otan rennommin mutta jos nyt ensin antaisin sille ees jotkut mahdollisuudet pärjätä tässä maailmassa. :D Kiitos viisaista sanoista.

Sulla tulee olemaan vielä vaikeeta sen lapsen kanssa joka syntyy VASTA marraskuussa ja JOO TOKIHAN talo on jo ostettu ja puolelle kylälle muutaman viikon raskaudesta kuulutettu :D Aijai, lue nää ketjut sitte. Kaikkea ei voi etukäteen suunnitella ja vanhemmuuteen kasvetaan. Sillä ei pitkälle pötki et on päättänyt millainen äiti ja perhe lapsella tulee olemaan.. Oot niin lapsi vielä vaikka aikuisen iässä..
 
Lapsen pitää olla äidin kanssa 24/7 tai siitä tulee helvetin tyhmä,tunnevammainen idiootti jolla ei ole mitään eväitä pärjätä elämässä? :D Ahahahahahahhaaa :D Hohhoijaa..
 
Olin ekan kerran kun vauva oli 2kk,vauva joi lypsettyä maitoa pullosta.Kun kotiuduin pumppasin maidot ja heitin pois ja nukuin aamuun ja sit jatkoin imettämistä normaalisti.Vauva nyt 8kk ja noin on menty kaikki 3kertaa mitä oon ulkona käynyt????
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saa mennä!;30731831:
Käsikäyttöinen rintapumppu mukaan.
Iteltäkin tuli maitoa enemmän kuin yhden tarpeisiin ja pakko oli tyhjennellä välissä.
Muistan kun pumppailin raflan vessassa lavuaariin ja joku sitä ihmetteli, kysyin et otatko valkovenäläisen? :D

Minusta tuo on liian hankalaa. Pumppua kantaa mukana ja välillä lypsätä pois vessassa.
Lapsi oli 4kk kun menin baariin. En imettänyt enää koska maidon tulo loppui.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä