Ei kai tää niin vakavaa oo.
Mä oon vaan ihan pihalla tuon ajatuksen juoksusta.
Viime vuosi oli vähintääkin rankka, mut nyt ollaan puolisen vuotta asuttu tässä sillain suht onnellisina, ja likka on saanut kavereita, mä tykkään tästä tuppukylästä, kämppä tuntuu oikealta kodilta jne.
Ja nyt ukko alko ihan puskista väläytteleen et voitas ehkä miettiä kaupunkiin muuttoa kun mun töihin meno alkaa läheneen! Whaaat!? Eli siis niinkun nyt, tänä kesänä!
Koko prkleen ajan kumminkin puhuttu kuin hyvä täs on olla, kuin mahtava paikka muksuille, hyvä iso kämppä, ihan mahtava neuvola ja palvelut muutenkin jne.
Onhan kaupungis helpompaa joo, kulkemiset, kaverit lähempänä jne.
Mut siis ei jumalaut... Kerta vuoteen pitäis muuttaa?
Tai siis, ei vitt...