Tässä olet oikeassa, on omituista jos lapsella olisi kolme huoltajaa. (Tosin Britanniassa taidettiin juuri äskettäin päättää, että näin voi olla)
Mutta jos tilanne toimisi täysin vastaavasti kuin nyt miehen kohdalla, se menisi näin (
ILTASATU):
Herra A ja Rouva A ovat avioliitossa. Herra A tapaa työmatkalla opiskelijatyttö B:n ja he päätyvät sänkyyn. Parin kuukauden päästä opiskelija ottaa yhteyttä herra A:han ja kertoo olevansa raskaana mutta ei halua periaatesyistä tehdä aborttia.
Tässä kohtaa herra B voi kertoa vapauttavan viestin. Ei hätää, voit synnyttää lapsen, tasa-arvoisen lain johdosta avioparin jommallekummalle osapuolelle syntyvät lapset ovat avioparin lapsia. Eli B:n synnyttämä lapsi sijoitetaan pariskunnan A kotiin, jossa hän nautii kaikista oikeuksista ja eduista. Rouva A:ta harmittaa hieman, koska hän pienempipalkkaisena joutuu jäämään kahdeksi vuodeksi kotiin lasta hoitamaan. Mutta sosiaalinen vanhemmuus on tärkeintä ja hän tuntee luottamusta herra A:n vastuulliseen toimintaan.
Jossakin vaiheessa liittoon kuitenkin tulee särö ja tiet erkanevat. Herra A jää yhteisellä päätöksellä lapsen huoltajaksi, rouva A maksaa pienestä palkastaan elareita. Onneksi kuitenkin herra A löytää uudelleen opiskelija B:n, he avioituvat ja lapsella on taas ehjä koti.
Rouva A purnaa elareista, koska jo valmistumaan ehtinyt B on varsin hyvätuloinen. Mutta ei auta, hänen on kannettava vastuunsa B:n lapsesta ja maksettava osuutensa elatuksesta, eihän se B:lle kuulu. Pian uupunut rouva A kuolee ja lapsi perii hänet.
Ja ne jotka ei saa, ovat voineet kyllä vaikuttaa omilla valinnoilla asiaan hyvin pitkälti, turha esittää tässä asiassa mitään uhria. 
