2,5v joka ei puhu eikä ymmärrä

Ymmärrän hyvin ap:n tilanteen. Hoidon ja avun saaminen ei ole aina helppoa. Itsekin olen joutunut naurun kohteeksi, kun olen pyytänyt lapselle pääsyä toisen erikoisalan lääkärille. Itse pitäisi olla joka alan asiantuntija, jotta osaisi vaatia lapselle oikeita tutkimuksia.

Nyt vain neuvolan ohjeiden vastaisesti kaikki apukeinot käyttöön. Kuvat, tukiviittomat ja eleet ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja. Pyydä lapsen puheterapeutilta apua kommunikaatioon.

 

Tosi outoja ohjeita neuvolasta, ihan kuin joskus 80-luvulla.

Toi äidin nuoruus ja epävarmuus neuvolan kanssa selitti tavallaan sitä miksei vanhemmat ole aiemmin puuttuneet asiaan. Mutta silti, kyse on teidän lapsesta ja oli neuvolat mitä hyvänsä (tiedäthän että teillä on myös oikeus vaihtaa terkkaa?), teidän täytyy taistella lapsenne edestä jos tilanne sitä vaatii. Silloinkin kun muut ei tunnu ymmärtävän. Varsinkin nyt kun näyttää vahvasti siltä ettei lapsi kuule.

Muuten noita sukulaisia kun mietin. Silloin kun aloin epäillä että meidän lapsella ei ole kaikki kunnossa, puhuin epäilyistäni paitsi miehelle, myös äidilleni, siskolleni ja parille ystävälleni. Niille ihmisille jotka uskaltavat sanoa oman näkemyksensä ja heidän kauttaan sain tukea omille epäilyilleni.

Mutta tosissaan, nyt eka juttu olisi saada lapsi mahdollisimman pian kuulotutkimuksiin. Jos ei neuvolan kautta saa lähetettä niin sitten muualta.

 

Onko korviin katsottu, ettei ole vahaa täynnä? Kysy lähetettä korvapolille foniatrin vastaanotolle. Tutkivat korvat ja kuulon siellä polilla.

 

Onko korviin katsottu, ettei ole vahaa täynnä? Kysy lähetettä korvapolille foniatrin vastaanotolle. Tutkivat korvat ja kuulon siellä polilla.

Aiemmissa viesteissä kävi ilmi, että 2-vuotiaana on käytetty lääkärissä kuulo-ongelman vuoksi. Silloin korvat olivat ok, tärykalvo liikkui eikä ollut vahaa.

 

Aiemmissa viesteissä kävi ilmi, että 2-vuotiaana on käytetty lääkärissä kuulo-ongelman vuoksi. Silloin korvat olivat ok, tärykalvo liikkui eikä ollut vahaa.

Ok. Meillä oli vähän vastaava lapsi jonka kuulo tutkittiin ensimmäisen kerran yli kolmevuotiaana korvapolilla. Laitettiin kuulokkeet korville ja lapsi antoi merkin kun kuuli äänen kuulokkeesta. Kuulo oli normaali ja rakenteellista vikaa ei foniatri löytänyt. Kuitenkin myöhemmin foniatrian osastolla todettiin Dysfasia ja vaikea puheen ymmärtämisen vaikeus. Lapsi ei ymmärtänyt kuulemaansa. Muistan kun silloin päiväkotitädit aina kertoivat ettei reagoinut omaan nimeensä ym.
Nyt on jo koululainen joka pärjää koulussa normaaliluokalla. Vähän eroaa ikätovereistaan mutta ei enää paljoa. Kuntoutus eli puheterapia on tuottanut tulosta.

 

meilläkin lääkäri katto et oli k korvat,ja speliastilla ei sitten ollutkaan.. it tuli putket.

 

Tuli tosi paha mieli ap:n puolesta, ikävä kun teidän asiaan ei ole neuvolassa tartuttu Menkää pikapuoliin korvalääkärille, kyllä se alkaa selviämään. Tsemppiä!

 

Mä en ymmärrä tätä joidenkin syyllistävää asennetta äitiä kohtaan.

Jos ei ole kokemusta lapsista, eikä tavallaa tietoa miten asioiden 'pitäisi mennä' ei ole mikään ihme jos luottaa lääkäriin ja terveydenhoitajaan.

Heidän ammattitaitonsa on tässä tapauksessa ollut HYVIN kyseenalainen.

Hyvä kun olet aloittanut tukiviittomat omatoimisesti. Nyt olisi hyvä saada iso pyörä pyörimään vinhaa vauhtia, että lapsi pääsisi mehdollisimman pian kunnolliseen viittomien opetukseen. Kieli pitäisi kuitenkin oppia niin varhain kun mahdollista, koska se vaikuttaa myös ajattrlun kehittymiseen.

 

Kiitos vastauksistanne. Maanantaina soitan paikalliseen kMediin, sain vinkin siellä olevasta lastenkorvalääkäripariskunnasta, että kumpikin heistä kyllä osaa asiansa. Ehkä vähän nyt jo uskallan uskoa, että jos siellä korvissa jotain vikaa on niin nyt se löytyisi ja pääsen hoitamaan asiaa eteenpäin.

 

Tulethan sitten kertomaan miten asia eteni? Tsemppiä

 

Tänään soitin yksityiselle ja saatiin aika onneksi tälle päivälle. Kävästiin tytön kanssa sielä, lääkäri tietty ensin kyseli mistä olen huolestunut ja miten tyttö toimii eri tilanteissa, ymmärtääkö erilaisia käskyjä tai puhuuko. Selitin lääkärille tilannetta ja varmasti unohdin sanoa jotain asioita kun jännitti niin paljon.. Päällimmäisenä oli tietty se ettei tyttö reagoi telkkarin, ovikellon, auton, poran (tätä vois jatkaa ikuisesti) tai vanhempiensa ääniin. Ei tunnista omaa nimeään eikä puhu sanoja. Kyseli onko ollut rankkoja korvatulehduksia, no ei ole ikinä ollut yhtäkään. "Miksei neuvolasta ole ohjattu lääkäriin"- kysymyksestä menin ihan lukkoon, mietin että onko tää nyt oikeesti vaa mun syytä että tässä asiassa ollaan näin myöhässä. Totesin, ettei neuvolassa ole testattu kuuloa vaikka olen sanonut heille samat asiat kun tällekkin lääkärille.

Lääkäri katsoo jollain mikroskooopilla? tytön korviin, putsasi ne ja sanoi että kaikki näyttää hyvältä ja että hän ei voi tehdä enempää, mutta laittaisi meidät HYKSiin heti jos vain voisi. Lähete siis kiireellisenä KOKSiin korvapolille ja sieltä "mitä todennäköisimmin" sitten HYKSiin. Lääkäri epäili kovasti ongelmaa sisäkorvissa ja ei pidä mitään "muita häiriöitä" todennäköisinä, koska tytön kehitys on ollut muuten normaalia.

Nyt sitten ootellaan että sieltä KOKSista soitellaan, toivottavasti pääsis korvapolille ennen synnäriä ;D

 

Hyvä, että asiat lähtivät nyt etenemään. Toivottavasti saatte ajan pian. Jos KOKSIsta ottavat yhteyttä, niin kysy, eivätkö voisi laittaa suoraan lähetettä HYKSiin, kun korvalääkärikin oli sitä mieltä. Meillä lapsi pääsi aikoinaan suoraan HYKsiin neuvolalääkärin lähetteellä eli jätettiin aluesairaalakäynti välistä pois.

Kuuloasiat ovat yllättävän hankalia. Itsekin olen painiskellut syyllisyyden tunteiden kanssa, kun lapsen vaikeaa kuulovammaa ei havaittu sairaalaan kuulotutkimuksista huolimatta. Jotenkin sitä kuvitteli, että kai se lapsi kuulee vaikka ei reagoi, kun kerran kuulo on tutkittu eikä siinä havaittu vikaa.

 

Hienoa että saitte asian eteenpäin ja lapsen vihdoin tutkimuksiin. ihme möhläys kyllä neuvolalta ettei ole tilannettanne aiemmin ottaneet hoitaakseen..

 

Hyvä tietää, että tuo HYKSiin pääsy olis noinkin mahdollista. Maaliskuun puolessavälissä on tosiaan vielä se neuvolalääkärikin joka on kirjottelemassa sitä neurologin lähetettä, pitää kysellä vähän mitä mieltä hän nyt on, jos KOKSista vaikka hylätään toi ajatus "ohittaa" ne.. Mutta pääasia että pääsee johonkin ja suht sutjakkaasti.

Enkä usko, että kukaan lääkäri alkaisi kenellekkään vihjailemaan "kuinka tehokkaita ja huomaamattomia kuulolaitteet nykyään on", jossei siihen olisi aihetta. Se on kuitenkin varmaan aika monelle äidille ehkä pelottavakin asia, niin ei sellasia ajatuksia vaan heitellä ilmaan.

 

Uskon, että ohitus on mahdollista korvalääkärin lähetteellä. Jos ei, niin sano joka paikassa, että mahdollisimman pian pitäisi päästä tutkimuksiin. Teillä kun on vielä noin hyvä syy (sun laskettu aika), niin sillä perusteellakin on hyvä yrittää saada nopeutettua tutkimuksiin pääsyä.

Tosi ihanaa, että sait korvalääkärin järjestymään noin pikaisesti. Uskon, että korvalääkäri on kirjoittanut teille hyvän lähetteen, jolla saatte kutsun pikaisesti.

 

Hyvä että saitte asiaa eteenpäin! Vinkkinä sanoisin, että soita vaikka keskiviikkona KOKSiin ja kysy onko lähete tullut perille ja kerro tilanne ja että toivoisitte jatkotutkimuksia mahd pian! Aktiivisuudesta on apua, meillä lapselle tuli leikkaushoitoa vaativa vaiva ja soittelun ansiosta pääsimme toimenpiteeseen parissa viikossa (tutkimukseen edellisellä viikolla), pari viikkoa ennen kuin alunperin annettu ensimmäinen tutkimusaika olisi ollut. Teidän lapsi on sen ikäinen jo, että varmasti hyötyy paljon jos syy kuulemattomuuteen ja sitä kautta puhumattomuuteen selviää.

Tsemppiä! Välillä pitää olla tiukkana saadakseen lapselleen hoitoa!

 

Tänään saatiin postia KOKSista että tytölle on varattu aika emissio tutkimukseen 19.3. Ihan siedettävän ajan päähän siis. Mietin nyt vähän tota ite tutkimusta, kun lappusessa sanottiin että se olisi parhain tehdä lapsen ollessa unessa. Miten hitossa mä sen sinne nukutan? Tyttö ei oo nukkunut päiväunia vuoteen, autoon nukahtaa satunnaisesti mutta herää aina kun lähtee turvavöitä irroittelemaan. Vaunuissa nukkunut viimeksi vauvana puolivuotiaana.. Eikö tota muka oo mahollista tehä tytön ollessa hereillä? Ainakin se on hiljaa jos se siitä on kiinni, tossa yksityiselläkin antoi nätisti imasta vaikut korvista ja kattoo sillä mikroskoopilla eikä mitään siinä mun sylissä heilunut.

Jää nimittäin tekemättä koko tutkimus jos pitää olla unessa.. :'(

 

Soita sinne ja kysy. Mihin aikaan tutkimus on? Onko heillä nukutusmahdollisuus? Kysy samalla jos ois vapaata aikaa aikaisemmin, pitkiä viikkoja odotella!

 

Ap, sinun on pakko nyt ottaa vastuu ja olla jämäkämpi siellä neuvoloissa ja lääkärikäynneillä. Sinä olet aikuinen ja lapsesi vanhempi, et enää mikään pikkutyttö, joka alistuu muiden aikuisten edessä.

Hyvä, että lapsesi asia vihdoin etenee.

 

Tässä sanotaan, että peni lapsi saa olla unessa, mutta ei sanota, että pitäisi olla:
http://www.satshp.fi/sairaanhoito/korva-,-nen%C3%A4-ja-kurkkutaudit/Korva%20nen%20ja%20kurkkutaudit/Otoakustinen%20emissiotutkimus.pdf

Meillä emissiotutkimus tehtiin 5-vuotiaana ja lapsi oli täysin hereillä eikä kukaan edes ehdottanut nukkumista tai nukuttamista.

 

Tutkimusaika on 13.30, meiltä ajaa KOKSiin 40min, siinä ajassa kyllä varmaan nukahtaa autoon mutta herää kyllä sitten kun aletaan turvaistuimesta irroittelemaan. Oon tässä vähän miettinyt että kumpi on parempi, se että annan sen nukkua sen matkan jos nukahtaa ja tyttö ois pirteenä siel polilla vai pidänkö väkisin hereillä senkin uhalla ettei nukahda sinne ja alkais vaan narisemaan..

Pitää kyl varmaan huomenna soittaa sinne, liippaa niin läheltä toi poliaika mun laskettuakin.. Ja tiedän ja tiedostan kyllä että olisin itse voinut olla varmaan enemmän hereillä tän asian suhteen, mut mun on tosi vaikee alkaa pätemään jollekkin ammattilaiselle asiasta mistä ite en tiedä mitään. En oo tiiättekö sellasta pauhaaja tyyppiä. Mut ainakaan en luota noihin kunnallisiin enää pätkääkään ja jatkossa kyseenalaistan kaiken mitä ne mulle neuvolassa tuputtaa. Pitää varmaan soittaa sinnekkin ja kysyä pitääkö mennä sinne neuvolalääkäriajalle. Oon kuitenki jo hoitanu hommat jotka sen piti, mut kai se haluaa meidät silti laittaa sinne neurologille.

 

Tänään kokeilin kilisyttää kahta lusikkaa toisiaa vasten tytön pään takana, ei hievahtanukkaan. Aikasemmin soitin puhelimesta ambulanssin ääntä, ei mitään reaktiota siihenkään.. Joku päivä pääsin livahtamaan vessaan sillee ettei tyttö marssin perässä, huomas sen että olin hävinnyt ja etti mua hädissään ympäriinsä. Kävelin sen takana huoneesta toiseen ja huhuilin sitä ja puhuin normaalisti että täällä on äiti ja päläpälä.. jatko ettimistä :/ Sit vasta kun hipasin olkapäätä niin käänty ja bongas mut.

 

Ei sinun sinne neuvolalääkärille tarvi enää mennä, mutta pyydät häneltä silti sen lähetteen neurologille! Tosin luulen, että saat sen myös korvalääkäriltä jos syytä neurologisiin tutkimuksiin on.
Joten sinuna ilmoittaisin vain neuvolaan, että voivat laittaa lähetteen neurologille mutta heidän kanssaan asioit ainoastaan normaaleissa neuvolakäynneillä tästä lähin ja tytön muut kuin mittaukset/punnitukset hoidetaan muualla! Piste.

Ja soitat heti huomenna aamulla ja pyydät aikaa nopeammin. Vetoat mm. laskettuun aikaasi ja VAADIT uuden ajan nopeammin kuin vasta kolmen viikon päähän.

Eikös vain? Pysyt vain lujana ja tsemppaat, pidät tiukasti kiinni siitä että tyttösi saa hoitoa ja pian.

 

[QUOTE="minävain";30682612]Ei sinun sinne neuvolalääkärille tarvi enää mennä, mutta pyydät häneltä silti sen lähetteen neurologille! Tosin luulen, että saat sen myös korvalääkäriltä jos syytä neurologisiin tutkimuksiin on.
Joten sinuna ilmoittaisin vain neuvolaan, että voivat laittaa lähetteen neurologille mutta heidän kanssaan asioit ainoastaan normaaleissa neuvolakäynneillä tästä lähin ja tytön muut kuin mittaukset/punnitukset hoidetaan muualla! Piste.

Ja soitat heti huomenna aamulla ja pyydät aikaa nopeammin. Vetoat mm. laskettuun aikaasi ja VAADIT uuden ajan nopeammin kuin vasta kolmen viikon päähän.

Eikös vain? Pysyt vain lujana ja tsemppaat, pidät tiukasti kiinni siitä että tyttösi saa hoitoa ja pian.[/QUOTE]Jos 2½ vuotta on ollut kuuro, niin ei se kuulo siitä enää kolmessa viikossa huonone. Kolmen viikon kuluttua on ihan hyvä aika.

 

Jos 2½ vuotta on ollut kuuro, niin ei se kuulo siitä enää kolmessa viikossa huonone. Kolmen viikon kuluttua on ihan hyvä aika.

Kyllä se kolme viikkoa on vanhemmille pitkä aika pohtia ja pyöritellä asioita mielessään! Varsinkin kun AP sanoi olevansa raskaana ja lasketun ajan olevan liki tuota tytön saamaa aikaa. Kun aivan varmasti tyttöä tullaan tutkimaan enemmänkin kuin yhden kerran, niin on aika ikävää jos synnytys osuu samoihin aikoihin.

Siksi minä ainakin soittaisin heti huomenna ja pyytäisin uutta aikaa nopeammin. Lähes aina uuden ajan johonkin väliin saa kun vaan pyytää ja selittää!