"kirsi"
Hei! Haluaisin saada erilaisia näkökantoja/mielipiteitä teiltä ihmisiltä mitä tämä aihealue teissä herättää. Minun tapauksessani olin korvaushoidossa raskaana ja jatkoin sitä lapseni synnyttyäkin, tosin nyt olen sen lopettanut. Kantamani syyllisyys on aiheellista, mutta tekeekö tämä asia minusta sen huonompaa äitiä kuin muista? Korvaushoitoon siis pääsin vasta, kun olin jo melko pitkällä raskaana.
Alusta asti olin lapseni kanssa kotona enkä joutunut mihinkään turvakotiin tai muuhun. Tietenkin A-klinikalla käyn tiheään ja seulatkin silloin tällöin otetaan. Avoimesti senkin myönnän, että päivittäin päässä pyörii, että jospas sitä sais ainetta suoneen ym. Nämä ajatukset on erittäin ahdistavia.
Mikä minussa on vialla? Miksi ajattelen jotain tälläistä, kun minulla on mailman ihanin lapsi vieressä.
Aion taistella silti tätä asiaa vastaan, koska haluan antaa ihan niin kuin muutkin äidit lapselleni parhaan mahdollisen elämän. Päässä pyörii sekin, että mitä jos lapsi saa ja pitääkö lapsen saadakkin tietää äidin rankka tausta, kun on tarpeeksi vanha sen ymmärtämään?
Alusta asti olin lapseni kanssa kotona enkä joutunut mihinkään turvakotiin tai muuhun. Tietenkin A-klinikalla käyn tiheään ja seulatkin silloin tällöin otetaan. Avoimesti senkin myönnän, että päivittäin päässä pyörii, että jospas sitä sais ainetta suoneen ym. Nämä ajatukset on erittäin ahdistavia.
Mikä minussa on vialla? Miksi ajattelen jotain tälläistä, kun minulla on mailman ihanin lapsi vieressä.
Aion taistella silti tätä asiaa vastaan, koska haluan antaa ihan niin kuin muutkin äidit lapselleni parhaan mahdollisen elämän. Päässä pyörii sekin, että mitä jos lapsi saa ja pitääkö lapsen saadakkin tietää äidin rankka tausta, kun on tarpeeksi vanha sen ymmärtämään?