Mikä on sairainta mitä ootte rahapulassanne tehny

Tuli tässä vaan mieleen, ku oma rahatilanne rupee täs helpottaa mutta kauan on tullu kärvisteltyä.

Niin kerran kun rahat oli finaalis ja oli menkat, omat siteet pääsi loppumaan eikä kertakaikkiaan ollu senttiäkään rahaa ostaa uusia. Niin koulun vessassa käydessä kurkkasin siihen sidepönttöön ja löysin "lähes käyttämättömän" suojan jonka sit vaihdoin omaan jo läpivuotaneeseen siteeseen. Jälkikäteen on tullu mietittyä että mitähän kaiken maailman hiiva-aidseja siitäki ois voinu saada, mutta silloin sitä oli vaan tyytyväinen että pysty pari tuntia taas menemään ilman et rupee lahkeesta veri valuu.

Jatkakaa!

 

no ei kait se oo sairasta, mut hakenu kauppojen roskiksista ruokaa ja myös ettinyt tupakanjämiä tuhkiksista kaverille.

 

no ei kait se oo sairasta, mut hakenu kauppojen roskiksista ruokaa ja myös ettinyt tupakanjämiä tuhkiksista kaverille.

Miten se sinun rahapulaasi auttoi, kun kaverille tupakantumppeja etsit?

 

Ommellut kankaisia siteitä kun ei ollut varaa ostaa kertiksiä (tämä siis ennen kestositeiden yleistymistä) syönyt viikon pelkkää makaronia kasvisliemellä ja leipää jossa vettä, öljyä ja jauhoja. Käärinyt sätkiä tupakantumppien puruista. Nuollut parvekkeen lattialta punaviiniä rikkoontuneen pullon lasinsirujen keskeltä.

 

Ottanut pikavippejä. Pantannut koruja.

 

Töitä teheny rahapulassa

Ja teen vieläkin :O

 

dyykannut, tonkinu kaatopaikalla etsien rahanarvoista tavaraa ja myynyt eteenpäin. Kerännyt pulloja teiden varsilta, pöllinyt vessapaperia huoltoasemien vessoista

 

Opiskelija-aikoina liftasin toiseen kaupunkiin. Olisin päässyt ½ hintaan bussillakin mutta ei ollut edes sen vertaa rahaa. Hullua, en kyllä enää ikimaailmassa uskaltaisi lifata. No, hengissä selvisin ja se oli sitä aikaa se

 

ei nyt kovin sairaaksi ole mennyt. täysin pelkällä riisillä elänyt joitain viikkoja (ajattelin että kyllä kai minäkin kun afrikan nälkää näkevätkin pysyvät tällä hengissä), kerännyt aamusta iltaan pulloja parin euron takia ja syönyt roskiksista. eräs tuttuni käytti sanomalehtiä vessapaperina, mutta omissa rahapulissanikin ostin sitten hänelle paketin paperia.

 

Rahapula ei liity näihin älynväläyksiinne tippaakaan, vaan järjenpuute. Ei ole minkäänlaisia ongelmanratkaisutaitoja.

 

Vessapaperia oon ottanu koulun tai kirjaston tms vessasta jos ei oo varaa ostaa. Samaa vessapapeia käyttänyt myös kuukautissiteenä. Ennemmin leikkaisin jotain vanhoja froteepyyhkeitä tms siteinsi kuin käyttäisin jonkun käytettyä.

Paistoin usein paistinpannulla 'lettuja' joissa oli vettä, ja jauhoja ja suolaa. Runsassti öljyä vaan pannulle niin pysyy nälkä poissa. Välillä tietysti oli laittaa kananmuniakin sekaan, useimmiten silti se 'munakas' oli jauhoilla jatkettua.

 

runkannu kulleja

 

Ottanut pikavipin mutta eipä minusta mikään niin kovin sairasta ole mitä rahapulassaan tekee.

 

Eikö teillä ole bidésuihkua ja pyyhettä, vai miksi jostain vessapaperista kehkeytyy jokin "juttu" rahapulan iskiessä?

 

sotaväkiaikana olin niin sipissä ettei ollu rahaa linjama-autoon niin liftasin asumattomien korpitaipaleiden läpi kotipitäjään

 

*varastanut ruokaa nälissäni
*tehnyt siteitä pyyhkeistä jne sekä kestovaippoja
En muista olisinko mitään sairasta tehnyt
*lääkkeitä varastanut sairauden hoitoon jne köyhyydessäni
Tosiaan kaikkea olen varastanut, kun on ollut pakko saada jotain erittäin tarpeellista eikä ole rahaa ollut. Tarkoitan siis juurikin ruokaa jne

 

Nuorena myin vanhoja arvokkaita rahoja liian halvalla.

 

Sairasta oli myös joskus rahapulassa myydä ompelukone jota kuitenkin tarvin usein vaatteiden korjailuun. Kaikki myin mitä irti sain. Sängyt ja lelut sekä keittiön pöydän jätin. Loput kalusteet olivat lainassa.
Joskus on elämä todellakin ollut vaikeaa. Pikavippejä olen maksanut toisella vipillä.

 

well… tottukaa siihen. ei oo nimittäin kenenkään (edes työssäkäyvän) raha-asioihin tulossa parannuksia. kohta ne huostaanottaa yksinhuoltajien tai köyhien perheiden lapset, koska lapsilla on risaiset vanhat vaatteet ja ovat laihtuneita ja nälkäisiä, SILLÄ huostaanottoon ON VARA, mutta lapsiperheiden tukemiseen varallisesti ei ole. suomi <3

 

Varastanut naapurin kylmäkellarista perunoita. Sain paistaa perunoita kun ei ollut muuta ruokaa. Purkanut tuhkiksesta tumpeista puruja, että saan tehtyä sätkiä (rizlan korvasi kauppakuitti tai raamatun sivu). Tonkinut (ilta-aikaan) mm ammattikoulun tupakkapaikalta tumppeja. Juonut tuntemattomien jättämiä pohjia baareissa pöytään jätetyistä tuopeista. Nuollut kaatunutta viinaa lattialta. Ottanut alastonkuvia rahaa vastaan. Mm. noita mutta kaikista ontosi paljon aikaa.

 

Kun muutin omilleni, vanhemmat kieltäytyi auttamasta yhtään (=heitteillejättö nykyään) enkä tajunnut Kelan tai sossun systeemeistä mitään. Huomasin viikonlopun alkaessa että ei ole rahaa kuin yhteen ranskispussiin. Olin sit nälässä pari päivää, ekana päivänä ei tuntunut pahalta mutta toisena päivänä itkin kun tuli telkasta hampurilaismainos. Lähdin sit käymään kaverin luona siinä toivossa että saisin kahvipullaa, niin juuri tällä visiitillä sanoi kaverini että he "on nyt sitten poikakaverin kans päättäneet ettei tarjoa vieraille mitään kun he asuu keskustassa ja käy niin paljon vieraita, he on opiskelijoita niin ei heillä ole varaa aina kestitä kaikkia".
Itku kurkussa lähdin sitten, sain sentään teetä siellä.

Soitin isälle kotiin lopulta kun nälkä kävi niin kovaksi, ensin äiti huusi puhelimeen että mikset mennyt sossuun kyllä ne sieltä rahaa antaa ja isä sanoi että soita paikallislehteen ja pyydä sieltä toimittaja/kuvaaja paikalle. Menet kauppaan ja varastat sieltä ruokaa, sitten kun vartija ottaa sinut kiinni niin lehdessä on juttu sinusta miten valtio ei ruoki nuoria ihmisiä. Kun soitin äidille vielä uudestaan ja itkien pyysin apua, hän huusi puhelimeen että kuole sit nälkään ja löi luurin korvaan.

Ei kait nykyään kukaan kuole Suomessa nälkään enkä sen jälkeen ole koskaan kokenut nälkää kun opin miten sossussa asioidaan. Karmivaa miettiä mitä on nuoruudessa joutunut kokemaan.

 

Kun muutin omilleni, vanhemmat kieltäytyi auttamasta yhtään (=heitteillejättö nykyään) enkä tajunnut Kelan tai sossun systeemeistä mitään.

Pakko kysyä, että miten olit ajatellut elää omillasi? Kun itse ainakin ensin selvitin tuki- ymv. asiat ja vasta sitten muutin omilleni.

 

Lapsena varastin kaiken mitä tarvitsin ja olin siinä aika hyvä. Vanhemmat kun ei ostaneet lähes kaikkea mitä tarvitsin, eikä joskus ollut ruokaakaan. Opin peittämään rahattomuuden sillä että varastin KAIKEN. Se oli aika sairasta. He kuitenkin kävivät töissä, mutta me lapset emme olleet niin tärkeitä.

Aikuisena olen pitänyt raha-asioistani erittäin hyvää huolta eikä sellaista päivää ole näkyny milloin minulla ei olisi rahaa.

 

Mulla ei ole koskaan ollut rahapulaa, ei ainakaan sellaista kuin ylläolevilla palstalaisilla.

 

Huomasin viikonlopun alkaessa että ei ole rahaa kuin yhteen ranskispussiin. Olin sit nälässä pari päivää, ekana päivänä ei tuntunut pahalta mutta toisena päivänä itkin kun tuli telkasta hampurilaismainos.

Soitin isälle kotiin lopulta kun nälkä kävi niin kovaksi, ensin äiti huusi puhelimeen että mikset mennyt sossuun kyllä ne sieltä rahaa antaa ja isä sanoi että soita paikallislehteen ja pyydä sieltä toimittaja/kuvaaja paikalle. Menet kauppaan ja varastat sieltä ruokaa, sitten kun vartija ottaa sinut kiinni niin lehdessä on juttu sinusta miten valtio ei ruoki nuoria ihmisiä.

Ei kait nykyään kukaan kuole Suomessa nälkään enkä sen jälkeen ole koskaan kokenut nälkää kun opin miten sossussa asioidaan.

Oletko siis koko aikuisikäsi elänyt yhteiskunnan varoilla? Valtion kuuluu ruokkia nuoria ihmisiä ja silleen? Oletko kouluttautunut, hakenut töitä? (Tiedän, ettei niitä nyt ole edes kaikille halukkaille, mutta silti, oletko edes yrittänyt?) Aika kamalaa, että jotkut vanhemmat ihan opettamalla opettavat jälkikasvulleen tuollaisen elämäntavan...

Ja muuten: Jos on nälkä, niin silloin EI osteta viimeisillä rahoilla ranskiksia vaan jotain oikeeta ruokaa (jauhoja + öljyä --> leipää; juureksia --> paistosta). Mutta tämän olet ehkä jo oppinutkin?

Elämänhallintataidoista tuntuu monella olevan puute ennemminkin kuin rahasta.