Mitä mieltä olette tilanteesta (miehen omistamassa talossa asumisesta)?

[niin no]

Eikö voisi ihmetellä myös sitä, että mies, jonka luokse muutetaan ja joka tiesi naisen harrastavan näitä asioita ja oli nähnyt tämän tavarat, ei tehnyt heti selväksi että vain ihmiset, ei elämäntavat ja huonekalut, muuttavat? Mieshän tässä nyt käyttäytyy yleisten tapojen vastaisesti

Hyvänen aika, mieshän saattoi kuvitella, että nainen tykkää hänen sisustuksestaan, kun on asianharrastaja eikä ole kommentoinut tuota sisustusta! Vai mistä hitosta sen olisi pitänyt arvata, että ei kelpaa ruskea, ei?

 

[hehe, eipäs]

Juuri tältä miehistä tuntuu asua "omassa" kodissa...

Tuolta tuntuu miehistä (ja naisista) jotka ovat kynnysmattoja tai joita ei edes asiaan paneutuminen oikeasti kiinnosta. Meillä mies on ollut mukana kodin tekemisessä siinä missä minäkin ja kaikki sisustusjutut on hankittu yhdessä molempien suostumuksella. Aivan kaikki.

 

[nooooo]

Hyvänen aika, mieshän saattoi kuvitella, että nainen tykkää hänen sisustuksestaan, kun on asianharrastaja eikä ole kommentoinut tuota sisustusta! Vai mistä hitosta sen olisi pitänyt arvata, että ei kelpaa ruskea, ei?

Sinusta on täysin normaalia ja oletettavaa käytöstä, että muutettaessa yhteen muuttajan omaisuus hävitetään?

 

["annikki"]

Siis ymmärsinkö oikein? Harrastat sisustamista, se on todella tärkeää sinulle, mutta miehen talon sisustuksesta tai sen muuttamisesta et sanoinut hänelle mitään ennen kuin jo asuitte yhdessä?

Juuri näin. Seurusteluaikana hankin silloiseen omaan kotiini tavaroita, joita mies jopa auttoi asentamaan ja laittoi mm. tauluja seinille! Joten ei tullut mieleen, että kun muutan, niin se hömpötys loppuu sitten siihen. Joten en kysynyt siinä vaiheessa, että sitten kun muutan, niin saanhan tehdä sitä ja tätä. Kun luulin, että se tajusi sen.

 

[ruuttis]

voihan sitä seukkailla niinki että molemmilla on oma torppa

 

[niin no]

No siinäpä se klassinen virhe. Oletetaan, ei keskustella. Kuvitellaan, luullaan. Mutta ei sanota ääneen.

 

["annikki"]

No siinäpä se klassinen virhe. Oletetaan, ei keskustella. Kuvitellaan, luullaan. Mutta ei sanota ääneen.

Sanopa muuta. Olisi pitänyt pyytää häntä selostamaan yhdessä asumisen ehdot ennen muuttoa. Eipä hän silloin sitä tarkalleen määritellyt, vaan yhdessä jopa suursiivottiin kaapit, jotta minun astiat ja tilpehöörit löysi paikoilleen. Ja lasten tavarat ja lelut laitettiin huoneeseen. Mutta hän ei sitten ymmärtänyt, että minun mielestäni se oli vasta alkua, kun taas hänen mielestään se hänen talonsa järjestely loppui sitten siihen.

 

[nooooo]

No siinäpä se klassinen virhe. Oletetaan, ei keskustella. Kuvitellaan, luullaan. Mutta ei sanota ääneen.

No en minäkään ole ikinä muutteassa yhteen sanonut, että tästä tulee sitten yhteinen koti. Enkä kotia ostaessa sanonut, että minäkin päätän kotini asioista, vaikken omistakaan. Enkä seurustelemaan ryhtyessä sanonut, että tämä sitten tarkoittaa sitoutumista ja sitä tätä ja tota. Enkä lemmikkejä hankkiessa sanonut, että molemmat näitä hoitavat. Tai lapsia tehdessä, että molemmilla vanhemmilla on velvollisuudet hoitaa jälkikasvuaan. Ja niin edelleen.

Nyt tiedän millaiset ihmiset laativat Kela-lomakkeita

 

[niin no]

noooo, haloo, olisko pikkusen eri asiasta kyse. Älä viitsi heittäytyä täysidiootiksi.

 

[niin no]

Paitsi että lemmikkiäkään harvoin toinen hankkii kysymättä puolison mielipidettä, vai mitä? Tai tietämättä, onko kumppanilla allergiaa.

 

[dddd]

No ajatelkaapa omalle kohdalle, että olette rakentaneet talon kymmenen vuotta sitten ja sisustaneet sen silloin kuten tykkäätte. Varmasti ajatuksena ollut, että siitä tehdään sellainen, että siinä voi asua sitten pitkään ilman, että tarvitsee vuosiin uusia mitään. On ostettu huonekalutkin sellaiset, jotka mielestään sinne sopivat.

Olisitteko ihan oikeasti valmiit alkaa muuttamaan seinien väriä ja kalustusta (olettaen, että ne ovat edelleen täysin kunnossa) ihan siksi, että taloon muuttaa uusi hellu, joka ei satu tykkäämään sisustuksesta?

Ihan normaalia on, että sisustusta välillä uudistetaan. Välillä riittää huonekalujen uusiminen ja joskus taas tehdään isompia remontteja. Yhdessä on miehen kanssa päätetty pääosin tyylistä ja jos miestä ei ole joku kiinnostanut, niin hän on antanut minulle vapaat kädet. Ei todellakaan ole normaalia jämähtää johonkin vanhanaikaiseen tyyliin vuosikymmeniksi.

Myös kaikki tuttavani ja sukulaiseni ovat remontoineet ja vaihdelleet sisustusta tässä vuosien aikana.

 

[Klg]

Ihan normaalia on, että sisustusta välillä uudistetaan. Välillä riittää huonekalujen uusiminen ja joskus taas tehdään isompia remontteja. Yhdessä on miehen kanssa päätetty pääosin tyylistä ja jos miestä ei ole joku kiinnostanut, niin hän on antanut minulle vapaat kädet. Ei todellakaan ole normaalia jämähtää johonkin vanhanaikaiseen tyyliin vuosikymmeniksi.

Myös kaikki tuttavani ja sukulaiseni ovat remontoineet ja vaihdelleet sisustusta tässä vuosien aikana.

Mikä sinä olet sanomaan mikä on normaalia? Kaikista pöyristyttävitä tässä on vielä se että kun mies ei halua kyseistä muutosta niin mammojen mielestä hänen pitäisi ei pelkäntään hyväksyä muutos niin myös maksaa se! Käsittämätöntä.

 

[dddd]

No siinäpä se klassinen virhe. Oletetaan, ei keskustella. Kuvitellaan, luullaan. Mutta ei sanota ääneen.

Eipä tuollaista tilannetta osaa etukäteen odottaa tulevaksi. Kuulostaa niin absurdilta.

 

[dddd]

Mikä sinä olet sanomaan mikä on normaalia? Kaikista pöyristyttävitä tässä on vielä se että kun mies ei halua kyseistä muutosta niin mammojen mielestä hänen pitäisi ei pelkäntään hyväksyä muutos niin myös maksaa se! Käsittämätöntä.

Normaalia on se, miten enemmistö tekee.

 

[Klg]

Normaalia on se, miten enemmistö tekee.

Sulla on varmaan kattavakin tilastointi asiaan liittyen? Tai anna mä arvaan: "Pirjo ja Sirpa ainakin mun lisäksi tekee niin!"

 

[nhii]

Niin mitä se mies ajattelee ahdistuksestasi? Se ei ainakaan ole normaalia jos kumppanin ahdistus ei hetkauta yhtään. Ja mitä mies ajattelee siitä että muuttaisit pois?

 

[dddd]

Sulla on varmaan kattavakin tilastointi asiaan liittyen? Tai anna mä arvaan: "Pirjo ja Sirpa ainakin mun lisäksi tekee niin!"

Kyllä on kattava tilastointi. Mummojen ja vaarien huushollit ovat jämähtäneet jonnekin 60- ja 70-luvuille, mutta nykyajan ihmiset seuraavat aikaansa ja päivittävät kotiaan säännöllisesti.

 

[ruusutarha]

Mikä sinä olet sanomaan mikä on normaalia? Kaikista pöyristyttävitä tässä on vielä se että kun mies ei halua kyseistä muutosta niin mammojen mielestä hänen pitäisi ei pelkäntään hyväksyä muutos niin myös maksaa se! Käsittämätöntä.

Tässä keskustelussa on kyllä puhuttu siitäkin, että ap ei voi saunaa lämmittää ilman miehen lupaa, ei voi laittaa lasten valokuvia olohuoneeseen jossa kuitenkin miehen lasten valokuvat, joita ei saa siirtää mihinkään mitenkään päin, ei voi verhoja vaihtaa, ei mitään ripustaa seinälle jne.

Mun mielestä tuollainen ihminen on kyllä hieman sekaisin ihan oikeasti. Se pitäis istuttaa sohvalle ja kertoa tiukasti, että tällainen puolison kontrollointi ei ole tervettä eikä näin epätasa-arvoisessa parisuhteessa voi toinen elää.

Joko se tajuaa tai sitten tilanne on toivoton.

 

["Juu"]

Yhden kerran olen erehtynyt miehen taloon muuuttamaan, ja puol'vuotta sitä kestin. en ikinä enää tee moista virhettä.
Lähtisin vetämään, tuossa ei näköjään puhe auta.

 

["annikki"]

Niin mitä se mies ajattelee ahdistuksestasi? Se ei ainakaan ole normaalia jos kumppanin ahdistus ei hetkauta yhtään. Ja mitä mies ajattelee siitä että muuttaisit pois?

Niin no onhan meillä muitakin sellaisia hiertäviä asioita, joiden summa on se, että kaikki pitäisi tehdä miehen päätösten perusteella. Kuten lomat, rahankäyttö, lasten kasvatus, joulun vietto jne. Tämä sisustus on vaan yksi niistä. Mutta kun herättelen keskustelua siitä, että minusta tämä suhde ei ole tasa-arvoisella pohjalla, ei vaan omistussuhteiden mukaan, vaan toistensa mielipiteiden ja toiveiden mukaan, niin mies ei oikein sitä ymmärrä. Se keskustelu jumahtaa siihen, että hän sanoo ymmärtävänsä, että minulla on ongelma kun en pysty sopeutumaan. Hän kokee, että periaatteessa hänellä on kaikki hyvin, minä ja minun haluamiset ovat tässä se ongelma. Hän ei koe tarvetta muuttua, eihän hän muuta elämäänsä halunnut kuin naisen. Muuten hänen elämänsä oli perfecto. Joten hän on hiljaa ja antaa minun pulputtaa ahdistustani, ja sitten hänen ulosantinsa on jotain: no, onkos sinulla sitten mitään ehdotuksia, että miten tästä eteenpäin. Ja mites sinä voisit sitten ajatella näistä asioista toisella tavalla. Jos minä sanon ehdotukseksi, että haluan, että otat minut huomioon ja jaamme tasavertaisesti elämämme (en omaisuudesta puhu mitään, vaan päätösten teosta ja arjen jakamisesta yhteistuumin puhun tässä, täytyy tarkentaa kun on näitä omaisuudenahneeksi mieltäviä), niin hänellä ei itseltään tule mitään ehdotuksia tai mielipiteitä, vaan yleensä siinä vaiheessa hän lyö vitsiksi tai ehdottaa seksiä. Ja arvaatte muuttuuko asiat mitenkään.

 

["ei voi olla"]

Hommaa oma kämppä.. Oikeesti..

 

[niin no]

Eipä tuollaista tilannetta osaa etukäteen odottaa tulevaksi. Kuulostaa niin absurdilta.

Mutta tulipa kuitenkin se tilanne. Miten se olisi selvinnyt jo etukäteen? Kysymällä! Puhumalla! Lakkaamalla olettamasta että tottakai kaikki ajattelee niin ja näin!

 

[iu]

No siinäpä se klassinen virhe. Oletetaan, ei keskustella. Kuvitellaan, luullaan. Mutta ei sanota ääneen.

Ihan mielenkiinnosta: Elätkö jonkun kanssa yhdessä? Jos, niin kävittekö läpi ennen muuttoa kaikki mahdolliset jutut (kenties ihan lomakkeen kanssa), vai tulitteko olettaneeksi jotakin sillä perusteella, että "näin nyt vaan on yleensä tapana toimia"?

Eli keskustelitteko siitä, millainen värimaailma kotiin tulee, milloin ja miten siivoatte, milloin saunotaan ja saako molemmat päättää tästä, voiko seinille laittaa tauluja, saako huonekaluja uusia tai niiden paikkaa muuttaa, voiko verhot tai matot vaihtaa... Ja jos näistä keskustelitte ja pääsitte sopimukseen, onko tullut vastaan jotain ylläreitä, joista ette huomanneet sopia etukäteen?

(Pakko on tunnustaa, ettei mulla kyllä olis tullut mieleenkään, että kaikki tällainen pitäisi etukäteen sopia ja keskustella. Onneksi tuo mies on joustava ja neuvottelutaitoinen, niin olemme saaneet tehtyä talostamme kodin meille molemmille, ei vain jommallekummalle.)

 

[Klg]

Kyllä on kattava tilastointi. Mummojen ja vaarien huushollit ovat jämähtäneet jonnekin 60- ja 70-luvuille, mutta nykyajan ihmiset seuraavat aikaansa ja päivittävät kotiaan säännöllisesti.

No pistäppä tähän sitten linkkiä aiheeseen liittyvään tutkimukseen?

Se vanhempi sukupolvi ei mielestäsi siis ole "normaalia"? Koetko muutenkin olevasi parempi ihminen kuin sinulle tämän maan rakentaneet? Tämä "stailaus" buumi on ollut olemassa suhteellisen vähän aikaa. Tästä saamme kiittää innoja ja kaiken maailman naistenlehtiä. Toisaalta sopii nykyiseen kuluta kuluta meininkiin. Ollaan olevinaan niin vihreitä kun viedään banaaninkuoret biojäte astiaan. Samalla kuitenkin pitää kerran viiteen vuoteen raijata hyvät huonekalut kaatopaikalle "kun se on normaalia".

 

["annikki"]

Kyllä on kattava tilastointi. Mummojen ja vaarien huushollit ovat jämähtäneet jonnekin 60- ja 70-luvuille, mutta nykyajan ihmiset seuraavat aikaansa ja päivittävät kotiaan säännöllisesti.

Ja olen monet kerrat sanonut, että jos asiat on näin ja sinun mielestäsi näin pysyy, ja minä en ole samaa mieltä, eikä tässä kompromissit onnistu, niin minä muutan pois. Sitten hän sanoo, että ei tässä kannata mitään hätiköityjä päätöksiä tehdä. Ja onko sinulla mitään ehdotuksia ja miten voisit paremmin sopeutua, ja harrastetaanko seksiä. Sillähän se elo paranee kummasti.