Niin totta. En tiedä minne olisin kaiken paskan olon purkanut jollen täällä olis saanut itkee ja surra ja masistella. Toki olen sitä irlissäkin tehnyt mutta en siinä määrin mitä täällä.Ei sillä että ketjua viittis rasittaa omilla jutuilla mutta on se helpompaa kun olla aina kavereille itkemässä.Alkuperäinen kirjoittaja alastulossa mättää;30471405:HArvemmin mäkään angstaan ja yleensä oon se, joka potkii toisia perseelle, että kaikki vielä muuttuu hyväksi. Kuitenkin välillä on niitäkin päiviä, jolloin se vahvinkin murtuu ja kun ite tarvii apua ja ymmärrystä niin sitä ei yleensä saa, koska ensimmäiset kommentit on aina: Kyllä sä jaksat, sä oot vahva.
Aina se ei riitä. On itkettävä ne itkut (kuten mä tänään 4h) ja sit se helpottaa, toivottavasti.
Tää ketju on kiva ku tänne voi tulla itkemään ja kiukuttelemaan, täältä saa aina vähintään sen yhden virtuaalihalin. Asioiden kirjoittaminen on myös huomattavasti helpompaa kuin niistä puhuminen.
Mutta joo, kyllä tää elämä tästä taas alkaa pikkuhiljaa voittamaan, josko tässä sais sitte samalla muille ongelmille ja jutuille annettua potkua persusksille
Omakin olo helpotti heti kun sain yhen päätöksen tehtyä vaikka sen tekeminen kesti ja kesti enkä olis halunu mut se oli pakko ja nyt on ollu ollut muutaman viikon sen suhteen helpompi olo olla.
Tiedän kyllä et tulee niitä paskoja hetkiä on ja tulee olemaan edelleen muodossa jos toisessa ja syystä tai toisesta mutta en ehkä niin paljon ole sit täällä enää kertonut tai tule kertomaan.Mut on hyvä kun tietää et tänne ainakin voi purkaa oloaan jos ei aina halua irlissä rasittaa toisia.