Onko lapsen pakko mennä yökylään tai hoitoon alle 2v?

Onko väärin että lapsi saa olla ilman vanhempiaan hetkeäkään, aina siis jomman kumman kanssa? Ei ole koskaan ollut hoidossa hetkeäkään?

 

Ei ole väärin.

 

Ei ole pakko mennä.

Itse olen ihan tyytyväinen että meidän lapsi on ollut isovanhemmilla hoidossa pienestä pitäen, pidän sitä rikkautena.

 

Ei ole pakko mennä. Meillä esikoinen oli 2,5v kun oli ekan kerran yötä mummolassa, tuli äkkilähtö toisen lapsen synnytykseen ja halusin sinne miehen mukaan.

 

Meidän esikoinen 7 v ei ole vielä koskaan ollut yötä poissa kotoa. Menee sitten kun haluaa. Ei vielä halua.

 

Meidän esikoinen 7 v ei ole vielä koskaan ollut yötä poissa kotoa. Menee sitten kun haluaa. Ei vielä halua.

lapsesta tulee lellivauva toiset kiusaa

 

Ei ole pakko mennä. Mutta onhan tuo ehkä hiukan... No sanotaan vaikka hassua, ellei vanhemmat ole olleet useisiin vuosiin koskaan kahdestaan yön yli jossain. Ehkei muut koskaan kaipaa sellaista kahdenkeskistä seuraa puolisonsa kanssa. Mun mielestä on ihan kiva että joskus päästään jonnekin. Esim kaverin väitöstilaisuuteen ja karonkkaan toiselle paikkakunnalle. Ei oikein lapsia kiinnostava juttu. Meillä lapset on olleet yökylässä isovanhemmilla n 1-2 x vuodessa ja ovat nauttineet tosi paljon.

 

Ei oo mikään pakko laittaa yöks. Must on kuitenki kiva ees välillä yrittää hoitaa sitä parisuhdetta joka lapsen tulon jälkeen meinaa unohtua arjen pyöritykseen ..

 

Ei oo mikään pakko laittaa yöks. Must on kuitenki kiva ees välillä yrittää hoitaa sitä parisuhdetta joka lapsen tulon jälkeen meinaa unohtua arjen pyöritykseen ..

Musta on taas hassu ajatus että sitä parisuhdetta "pitää hoitaa" jotenkin erikseen, erillisenä siitä tavallisesta arjesta. Kun sen hoitamisen pystyy tekemään ihan siinä arjessakin

 

Voe hyvvee päivee, näetä aloituksia!

 

No ei ole pakko eikä isompanakaan

 

No ei ole pakko Meidän lapset on olleet kyllä mutta ei sen takia että saisimme hoitaa parisuhdetta, se hoidetaan arjessa ja olemmehan me joka yö (no lähes) kahdestamme kotona vierekkäin nukkumassa. Se että lapset nukkuu omissa huoneissaan ei haittaa meidän rentoutumista.

 

Kivahan se olisi, jos lapsella olisi muitakin läheisiä aikuisia, mutta minkäs sille tekee jos ei sellaisia ole. Jos taas on esim. isovanhemmat lähistöllä, ja nämä mielellään lasta hoitaisi, niin kyllä minusta olisi ihan hyvä ainakin parin tunnin päiväkylään jo tuossa vaiheessa antaa.

Meillä asuu isovanhempia lähellä ja kyläilyt aloitettiin jo varhain mutta hyvin pehmeästi. Siis jo parin kuukauden iässä vauva voitiin jättää anopin hoitoon siksi aikaa, kun käväistiin läheisessä kauppakeskuksessa (max tunniksi, niin ettei vauvalle varmasti ehtinyt tulemaan nälkä). Reilun puolen vuoden iästä alkaen vauva oli molemmissa mummoloissa parin tunnin aikoja, kun käytiin miehen kanssa esim. leffassa ja 1,5-vuotiaana ensimmäistä kertaa yökylässä. Näin suhteet isovanhempiin muodostui läheisiksi eikä se ensimmäinen tai sitä seuraavat yökyläilyt olleet mikään stressin aihe kenellekään vaan menivät heti kaikkien kannalta mukavasti. Heti kun lapsi enemmän alkoi puhumaan, on pyytänyt itsekin aina välillä yökylään.

 

lapsesta tulee lellivauva toiset kiusaa

Höpö höpö.

Lasta rakastetaan ja sille on aikaa. Ja vanhemmilla on halua olla sen kanssa.

 

Musta on taas hassu ajatus että sitä parisuhdetta "pitää hoitaa" jotenkin erikseen, erillisenä siitä tavallisesta arjesta. Kun sen hoitamisen pystyy tekemään ihan siinä arjessakin

Ehkä pieni irtiotto arjesta voisi olla teille siis hyväksi? Lähdette miehen kanssa vaikka vuorokaudeksi kylpylään. Lojutte rauhassa poreammeessa, hyvään ravintolaan syömään kynttiläillallista ja hyvää viiniä kaikessa rauhassa. Lopuksi kiireetöntä rakastelua ilman pelkoa että tulee liikaa ääntä, joku näkee pahoja unia tai vaikka huutaa pyyhkimään pyllyä. Vähän vaihtelua sen makaronilaatikon ja pikkukakkosen aikaan hoidetun "nopean" lomaan.

 

Vähän vaihtelua sen makaronilaatikon ja pikkukakkosen aikaan hoidetun "nopean" lomaan.

Joo en yhtään ihmettele että te tarvitsette irtiottoa. Älä kuitenkaan oleta että kaikkien arki on sellaista mistä tarvitsee niin kovin irtiottoa.

 

Joo en yhtään ihmettele että te tarvitsette irtiottoa. Älä kuitenkaan oleta että kaikkien arki on sellaista mistä tarvitsee niin kovin irtiottoa.

Ainakaan meidän ei tarvitse ihmetellä kun lapset muuttavat pois kotoa että kukas tuo toinen tossa onkaan. Joo, mun mielestä on vähän outoa ellei vanhemmat koskaan, ikinä, missään tilanteessa kaipaa ihan kahdenkeskistä aikaa toisilleen muutenkin kuin pari tuntia illalla lasten mentyä nukkumaan. Jos seitsemään vuoteen ei olla oltu missään ilman lapsia. Vai johtuisiko siitä että me ollaan oltu niin pitkään yhdessä jo ennenkin lapsia että muistetaan millaista se oli, ja joskus on kiva viritellä muistoja? Enpä tiedä. Kaipaan mä töistäkin lomaa ja irtiottoa arjesta vaikka työstäni nautinkin.

Kuten sanottu, kenenkään ei ole pakko laittaa lasta yökylään koskaan. Meillä nyt nuo ovat tykänneet, kuten ovat isovanhemmatkin. Tekevät siellä sellaisia juttuja joita kotona ei tehdä ja seuraavaa reissua odotetaan kuin kuuta taivaalta.

 

Ehkä pieni irtiotto arjesta voisi olla teille siis hyväksi? Lähdette miehen kanssa vaikka vuorokaudeksi kylpylään. Lojutte rauhassa poreammeessa, hyvään ravintolaan syömään kynttiläillallista ja hyvää viiniä kaikessa rauhassa. Lopuksi kiireetöntä rakastelua ilman pelkoa että tulee liikaa ääntä, joku näkee pahoja unia tai vaikka huutaa pyyhkimään pyllyä. Vähän vaihtelua sen makaronilaatikon ja pikkukakkosen aikaan hoidetun "nopean" lomaan.

Lapset ovat jo 11 ja 9 vuotiaita, joten pyllyjä ei tarvitse enää pyyhkiä. emmeköhän tiedä itse, tarvitsemmeko irtiottoja vai ei, vai kuinka

 

Joo en yhtään ihmettele että te tarvitsette irtiottoa. Älä kuitenkaan oleta että kaikkien arki on sellaista mistä tarvitsee niin kovin irtiottoa.

Joo, ei hyvä parisuhde vaadi elämysten sarjaa toimiakseen, vaan arki ja pään sisäinen kokemus siitä ja toisesta sen lomassa on pääasia. On jenkkiläinen liberaalien harhaluulo, että parhaat suhteet ovat jotenkin erikoista tekemistä tai elämyksiä vaativia.

 

Ainakaan meidän ei tarvitse ihmetellä kun lapset muuttavat pois kotoa että kukas tuo toinen tossa onkaan. Joo, mun mielestä on vähän outoa ellei vanhemmat koskaan, ikinä, missään tilanteessa kaipaa ihan kahdenkeskistä aikaa toisilleen muutenkin kuin pari tuntia illalla lasten mentyä nukkumaan. Jos seitsemään vuoteen ei olla oltu missään ilman lapsia. Vai johtuisiko siitä että me ollaan oltu niin pitkään yhdessä jo ennenkin lapsia että muistetaan millaista se oli, ja joskus on kiva viritellä muistoja? Enpä tiedä. Kaipaan mä töistäkin lomaa ja irtiottoa arjesta vaikka työstäni nautinkin.

Kuten sanottu, kenenkään ei ole pakko laittaa lasta yökylään koskaan. Meillä nyt nuo ovat tykänneet, kuten ovat isovanhemmatkin. Tekevät siellä sellaisia juttuja joita kotona ei tehdä ja seuraavaa reissua odotetaan kuin kuuta taivaalta.

Joo vaikutatte tosi läheisiltä ja vaikutat todella tyytyväiselta ihmiseltä, siksi olet täällä todistelemassa sitä ja mollaamassa muita?

 

Pakko ei toki ole, mutta sääli lasten kannalta, jos lähistöllä olisi innokas isovanhempi joka mielellään ottaisi hoitoon. Etenkin tuo 7v, joka ei koskaan ole ollut yötä erossa vanhemmistaan - eikö lapsella ole ketään muita läheisiä, rakkaita aikuisia vanhempiensa lisäksi?

Meidän lapsi oli hiukan yli 1v kun oli ekaa kertaa yökylässä. Nyt miltei 6-vuotiaana on ainakin kerran kuukaudessa yötä jommassa kummassa mummulassaan tai jommalla kummalla tädillään - ihan siitä syystä, että nämä läheiset HALUAVAT ottaa lapsen hoitoon ja lapsi HALUAA mennä. Onhan se ihan spesiaalia päästä yökylään! Ja esimerkiksi isovanhempien ja lapsen välinen suhde on kasvanut aivan erityiseksi siksikin, että saavat viettää aikaa yhdessä ilman meitä.

Sillehän ei mitään voi, jos läheisiä ihmisiä ei vain ole. Mutta se on todella sääli, erityisesti lapsen kannalta.

 

No kyllä voi olla lapsella läheisiä ihmissuhteita vaikkei olekaan mummoloissa öitä. Kaikenlaisia suhteita voi hoitaa päivisinkin.